Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Lääketietoa | 29.09.2021 | VIRPI EKHOLM | INGIMAGE
Statiineja ei käytetä vain kolesteroliarvojen alentamiseen, vaan niiden avulla torjutaan sydän- ja aivoinfarkteja. Statiinien haitat ovat onneksi luultua harvinaisempia.
Statiinit ehkäisevät sydän- ja aivoinfarkteja henkilöillä, jotka ovat sairastuneet valtimotautiin tai joilla on suuri riski sairastua. Statiineja ei siis käytetä vain kolesteroliarvojen alentamiseen, vaan niiden avulla torjutaan valtimotauteja.
Valtimot ovat verisuonia, joita pitkin veri kulkee sydämestä eri puolelle elimistöön. Valtimotaudeissa valtimon sisäosa alkaa ahtautua ja verenvirtaus vaikeutuu. Valtimon seinämämuutos voi altistaa verihyytymälle, joka tukkii suonen kokonaan. Tästä on seurauksena sydän- tai aivoinfarkti.
Erityisen tärkeää statiinihoito on heillä, jotka ovat jo sairastaneet sydän- tai aivoinfarktin tai joilla on muusta syystä todettu valtimotauti. Suositusten mukainen statiinihoito vähentää silloin merkittävästi uuden kohtauksen riskiä.
Statiinit estävät kolesterolin tuotantoa maksassa. Koska maksa kuitenkin tarvitsee kolesterolia, se alkaa kerätä sitä verenkierrosta, jossa sitä on ylen määrin. Tällöin erityisesti haitallisen LDL-kolesterolin määrä veressä laskee.
Kun kolesterolia on verenkierrossa liikaa, sitä alkaa kertyä valtimoiden seinämiin. Kolesteroli aiheuttaa valtimoiden ahtautumista ja kiihdyttää valtimotautiin liittyvää tulehdusta. Kun kolesterolia poistuu verenkierrosta, sen määrä vähenee myös valtimoiden seinämissä ja haitallinen tulehdus rauhoittuu.
Statiinit ovat tärkein kolesterolilääkkeiden ryhmä. Statiini voidaan tarvittaessa yhdistää myös toisella vaikutusmekanismilla toimivaan etsetimibilääkkeeseen, joka tehostaa statiinin vaikutusta.
Statiinin tehoa ei tunne itse. Siksi moni voi kokea hankalaksi sitoutua pitkäaikaiseen lääkitykseen. Jos lääkäri on kuitenkin katsonut statiinihoidon tarpeelliseksi, sitä on syytä käyttää ohjeen mukaan. Muuten ottaa selvän riskin, että sairastuu vakavaan sydän- ja verisuonitautiin.
Varsinkin alkuvaiheessa hoidon tehoa seurataan kolesterolimittauksin. Kun sopiva annos on löytynyt, mittauksia tarvitaan harvemmin, noin 1–2 vuoden välein.
Statiinit sopivat useimmille. Vain pieni osa käyttäjistä saa haittavaikutuksia, joiden vuoksi he joutuvat lopettamaan lääkkeen käytön.
Statiinien käytölle ei ole myöskään mitään ikärajaa. Jos statiinihoito on aloitettu aiemmin, ei ole mitään syytä lopettaa sitä esimerkiksi 75- tai 80-vuotiaana. Uudestakin statiinihoidosta on todennäköisesti hyötyä iäkkäille, vaikka tämän ikäisiä on tähän saakka tehdyissä tutkimuksissa ollut vähemmän.
Statiinit voivat aiheuttaa pienelle osalle käyttäjistä lihaskipuja ja mahdollisesti lihasheikkoutta. Statiinien lihashaitoista puhutaan paljon, mutta todellisuudessa niistä kärsii vain pieni osa, arviolta noin viisi prosenttia lääkkeen käyttäjistä.
Viime aikoina on julkaistu muutamakin tutkimus, joissa on testattu statiinia ja lumelääkettä henkilöillä, jotka ovat kokeneet saaneensa statiineista haittoja. Valtaosa heistä raportoi vastaavia oireita myös lumelääkehoidon aikana. Kaikki statiinihoidon aikana ilmenevät vaivat eivät siis johdu lääkkeestä.
Statiinien on todettu lisäävän jonkin verran tyypin 2 diabeteksen riskiä. Todennäköisesti kyse on siitä, että diabetes puhkeaa aiemmin henkilöillä, joille se on kehittymässä muutenkin.
Statiinit ovat kuitenkin erityisen hyödyllisiä diabeetikoilla, koska heidän valtimotautiriskinsä on suuri. Diabetes ei siis ole statiinihoidon este, vaan statiinit päinvastoin parantavat diabetesta sairastavien ennustetta.
Asiasta kannattaa keskustella oman lääkärin kanssa ja selvittää, johtuvatko haitat todella statiinin käytöstä vai voisiko oireille olla muita selityksiä. Joskus lääkevalmisteen vaihto toiseen tai annoksen pienentäminen voivat auttaa. Missään nimessä statiinihoitoa ei pidä lopettaa omin päin.
Jos potilaalla on todettu valtimotauti eikä hän oikeasti pysty käyttämään statiinia, lääkäri voi harkita kalliimpaa PCSK9:n estäjää, joka alentaa veren kolesteroliarvoja tehokkaasti. Tästäkin lääkehoidosta saa nykyisin tietyin edellytyksin Kela-korvausta.
Asiantuntijana geriatrian professori, ylilääkäri Timo Strandberg, Helsingin yliopisto ja HUS
Julkaistu Terveydeksi! 3/21