Lääketietoa | 04.09.2023 | ESSI KÄHKÖNEN | PETRI JAUHIAINEN
Samat lääkkeet vuodesta toiseen?
Korona-aikana monen pitkäaikaissairaan lääkehoidon seuranta jäi pandemiarajoitusten jalkoihin. Lääkehoidon seuranta on tärkeä osa potilaan sairauden hoitoa.
Miksi lääkityksen seuranta on tärkeää, Apteekkariliiton lääkepoliittinen asiantuntija Sonja Kallio?
Kun lääkitystä seurataan säännöllisesti, pysytään kärryillä siitä, toimiiko lääkitys sillä tavalla kuin on ajateltu: esimerkiksi helpottuvatko oireet tai pysyykö sairaus hallinnassa. Lääkehoidon seuraaminen parantaa hoitotuloksia ja kohentaa myös potilaan sitoutumista omaan hoitoonsa. On huomattu, että kun lääkkeiden vaikutusta seurataan, potilas myös ottaa lääkkeensä niin kuin on tarkoitettu.
Lääkitystä pitää seurata senkin vuoksi, että vuosien saatossa ihmisen keho luonnostaan muuttuu. Jos lääkityksen tarpeen muutoksiin ei reagoida ajoissa, voi seurauksena olla erilaisia haittoja. Tästä yksi esimerkki ovat monet keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet, jotka voivat altistaa ikääntyneen esimerkiksi sekavuudelle ja kaatumisille.
Potilaan itsensä on myös hyvä ymmärtää, mitä lääkityksellä haetaan. Se että ottaa lääkkeen ohjeistetulla tavalla oikeaan aikaan, ei välttämättä riitä. Olisi hyvä, että potilas tuntisi mahdolliset tavoitearvot, joita lääkityksellä tavoitellaan, jotta voi myös itse seurata niitä ja huomata lääkkeen vaikutukset. Jos nämä seikat ovat jääneet hämärän peittoon, kannattaa niistä kysyä hoitavalta lääkäriltä.
Koronapandemiassa monella jäivät seurantakäynnit väliin. Mitä riskejä tästä voi koitua?
Jos lääkityksen seuranta jää väliin, kasvaa riski sille, että lääkehoito ei tehoakaan niin kuin on toivottu – lääkeannos voi olla tavoitetasoonsa nähden esimerkiksi liian korkea tai liian matala. Silloin sairauden hoito voi järkkyä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetes on sairaus, joka huonosti hoidettuna voi tuottaa vakaviakin liitännäissairauksia.
Potilas voi myös itse kokea vointinsa huonontuvan, vaikka ottaakin lääkkeensä säännöllisesti. Uusia oireitakin voi ilmaantua. Tosin aina näin ei käy: hyvä esimerkki on kohonnut kolesteroli, joka ei oireile mitenkään, eikä kohonneita lukemia saa selville kuin mittaamalla.
Kuka on vastuussa siitä, että lääkehoitoa seurataan?
Vastuussa on se terveydenhuollon taho, joka potilasta hoitaa. Potilaan kannattaa kuitenkin myös itse seurata lääkkeiden vaikutuksia omaan vointiinsa.
Potilaan tulee myös itse huolehtia siitä, että hänen lääkitystään seurataan tarvittavin väliajoin. Terveysasemalta voi kysyä, pääsisikö aika ajoin laboratoriotestiin mittauttamaan omat arvonsa. Hoitajalta voi tarkistaa, mikä olisi sopiva seurantaväli.
On useita sairauksia, joissa voi itse seurata lääkkeiden vaikutusta oireisiin tai sairauteen. Esimerkiksi verenpainetta kannattaa seurata säännöllisesti kotiverenpainemittarilla, verensokeria verensokerimittarilla ja keuhkojen toimintaa PEF-laitteella. Tulokset on hyvä kirjata ylös – ja jos ne alkavat poiketa tavoitelluista arvoista, on syytä ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin.
Mitä tapahtuu, jos seuranta osoittaa, että lääke ei vaikuta toivotulla tavalla?
Riippuu sairaudesta ja hoidon tavoitteesta. Joskus riittää, että lääkkeen annostelua muutetaan. Sen jälkeen seurataan, tehoaako lääkitys paremmin. Joskus taas on tarpeen vaihtaa lääke toisenlaiseen tai ottaa jokin toinen lääke entisen rinnalle.
Esimerkiksi verenpainetauti on sairaus, joka saattaa vaatia vuosien saatossa säätämistä: aluksi yhdellä lääkkeellä pärjänneen potilaan verenpainetautia hoidetaan myöhemmin kenties kahdella tai useammallakin lääkkeellä.
Millaista apua apteekista saa lääkityksen seurantaan?
Apteekissa työskentelee farmasian ammattilaisia, joilla on lakisääteinen velvollisuus varmistaa lääkkeiden oikea ja turvallinen käyttö. Sen vuoksi ei pidä ihmetellä, jos apteekkilainen kysyy reseptiään noutavalta asiakkaalta varsin henkilökohtaisilta vaikuttavia kysymyksiä, kuten onko asiakas havainnut lääkkeestä aiheutuneen jotakin haittaa tai kokeeko asiakas, että lääkkeenotossa olisi ongelmia. Kysymyksillä varmistetaan, että määrätty lääke tehoaa toivotulla tavalla.
Asiakkaan kannattaa itsekin kysyä farmaseutilta, jos jokin asia lääkkeessä tai sen otossa askarruttaa. Yksi esimerkki tällaisesta on astmainhalaattoreiden käyttö. Kun inhalaattorin käyttötekniikan saa kohdalleen, lääkettä vapautuu annostelijasta oikea määrä, lääke kulkeutuu hengitysteissä sinne, minne pitääkin, ja astman oireet pysyvät paremmin kurissa.
Asiantuntijana lääkepoliittinen asiantuntija Sonja Kallio Apteekkariliitosta
Julkaistu Terveydeksi! 3/2023
