Hoidossa | 23.09.2014

Rintasyöpä saatiin hallintaan

Neljä vuotta rintasyöpää sairastanut Tarja Reinikka, 52 v, on urhea nainen. Vaikka sairaus vaikuttaa jokapäiväiseen elämään, hän tarttuu rohkeasti uusiin kokemuksiin.

Kävin vuoden 2010 alussa gynekologilla ihan muissa asioissa. Hän tunnusteli myös molemmat rinnat, eikä löytänyt mitään, Tarja Reinikka kertoo.

Kun Reinikka sai kutsun naistentautien poliklinikalle, hän kävi yksityisesti mammografiassa. Edellisestä oli kulunut aikaa 1,5 vuotta.

– Epäilin heti kuvista, kun sairaanhoitaja olen, että siinä on syöpäkasvain. Molemmista rinnoista otettiin samalla ultraääni ja vasemmasta paksuneulanäyte.

Oli kiirastorstai, ja koko automatkan takaisin kotiin Saarijärvelle Reinikka vain itki.

– Sairastuminen tuntui hirveältä. Tytär oli silloin 11-vuotias ja mietin, miten kauan saisin elää.

Leikkaus, sytostaatit ja sädehoito

Leikkaus osui vapun aatonaatoksi. Vasen rinta ja kaikki 11 imusolmuketta poistettiin. Kahdeksassa imusolmukkeessa oli syöpäsoluja.

– Kasvain oli 10 senttimetriä, aikamoinen muhkura.

Kesäkuussa alkoivat solunsalpaaja- eli sytostaattihoidot. Niiden tarkoituksena on estää syöpäsolujen kasvu ja tuhota ne. Reinikka sai hoitoja yhteensä kuusi kertaa kolmen viikon välein.

– Hoidoissa lähti tukka ja muu karvoitus. Minulla oli myös pahoinvointia, ja olin hoitojen jälkeen viikon verran huonossa kunnossa.

Sytostaattien jälkeen Reinikka sai sädehoitoa parikymmentä kertaa joka arkipäivä loka-marraskuussa.

– Sädettämisen jälkeen alkoivat hormonihoidot. Ainoa hyvä puoli oli, että kasvain oli hormonipositiivinen.

Hormonilääkitys estää syöpäsolua käyttämästä estrogeenia hyväkseen, joten pahanlaatuiset syöpäsolut tuhoutuvat.

Syöpäpotilas tiukassa seurannassa

Maaliskuussa 2011 Reinikalta otettiin luustokartta seurannan yhteydessä. Silloin selvisi, että tauti oli levinnyt suoliluuhun ja rintarankaan. Rintalastan murtumisen jälkeen tammikuussa 2012 alkoivat pelkät sädehoidot rintalastaan ja lonkkaan. Joulukuussa 2012 syöpä oli levinnyt muualle luustoon.

Vuoden 2013 alussa leikkausarvessa havaittiin taudin uusiutuma, joten sytostaattihoidot käynnistyivät maaliskuussa.

– Tällä hetkellä tilannettani seurataan kolmen kuukauden välein. Saan hormonihoitoa ja luustoa vahvistavaa lääkettä. Seurannassa mitataan rintasyövän levinneisyyttä myös rintasyöpämerkkiaineen avulla verestä. Jos se on noussut, hoidot alkavat syksyllä. Ainoa hyvä puoli taudissani on, että se on pysynyt luustossa, Reinikka sanoo.

Hän ehti käydä välillä töissä sairautensa aikana. Työkyvyttömyyseläkkeelle hän jäi 2012.

Hoitoa ja apua sairauteensa hän on saanut ripeästi.

– Minulla on hyvät omahoitajat. Lääkäri lohdutti, että elän vielä vuosia. Kipu- ja pahoinvointilääkitystä olen saanut, kun olen tarvinnut. Käytän proteesia, ja minulla on myös peruukki, jota tosin en ole käyttänyt.

Voimavaroja toisista

– Vaikka sairastan, olen ihmisenä edelleen samanlainen. Kiukkuan kuten ennenkin. En kuitenkaan jätä mitään seuraavaan vuoteen, ja lähden rohkeammin uusiin tilanteisiin. Olen muutenkin avoimempi ihmisille ja elämälle yleensäkin.

Kotitöitä Reinikka tekee voimiensa mukaan. Perhe on tukenut häntä ja huolehtinut hänestä huonoina hetkinä. Uusia ystäviä hän on saanut sairautensa kautta.

– Vedän vertaistukitapaamisia rintasyövästä parantuneen kanssa kerran kuussa. Olen myös käynyt sopeuttamisvalmennuskurssin. Uudet harrastukset, antiikki ja vintage, vievät mielen muihin maailmoihin.

Syövän hoito riippuu taudinkuvasta

Rintasyöpä on yleisin suomalaisten naisten syöpä. Hyvien hoitojen ansiosta siitä voi parantua tai saada elinvuosia lisää.

– Rintasyövässä on useita eri alatyyppejä. Niin sanottuja kilttejä syöpiä, jotka eivät usein vaadi leikkauksen jälkeen muita hoitoja, on noin 10 prosenttia. Muut syövät vaativat yleensä pienten näkymättömien syöpäsolujen hävittämiseksi jälkihoitoja. Potilaiden erilaiset hoidot riippuvat taudinkuvasta, kertoo ylilääkäri Arja Jukkola-Vuorinen Oulun yliopistollisesta sairaalasta.

Suomessa sairastuu vuosittain noin 4 800 naista rintasyöpään, ja määrä kasvaa koko ajan. Yleisin sairastumisikä on 62 vuotta, mutta tauti on alkanut lisääntyä nuoremmilla naisilla. Miehiä sairastuu muutama prosentti vuodessa.

– Rintasyöpä on elintasosairaus, jonka syntymisen kaikkia syitä ei tunneta, Jukkola-Vuorinen mainitsee.

Elintasoon liittyviä ilmiöitä ovat esimerkiksi ravinnon liiallinen energiamäärä, vähäinen kasvisten määrä ja liikunnan vähäisyys. Useimmiten syövän syntyyn ei kuitenkaan voida nimetä yhtään yksittäistä syytä.

Tunne rintasi

Rinnat kannattaa tunnustella kerran kuukaudessa esimerkiksi suihkussa. Kun tuntee rintansa, se edesauttaa mahdollisen syövän löytymistä.

– Suomessa seulonta on laajentunut 50–59-vuotiaiden lisäksi 69-vuotiaisiin. Nuoria, 40–49-vuotiaita naisia ei seulota, koska silloin voi tulla vääriä positiivisia löytöjä.

Suurimmalla osalla sairastuneista rintasyöpä on melko oireeton. Tauti saattaa löytyä seulonnassa, joka käynnistää tutkimuksen. Lääkärin kannattaa kuitenkin mennä, jos itse löytää tai epäilee löytäneensä patin rinnasta, rinnan väri tai muoto muuttuu tai jos nänni erittää.

Syövän ennuste parantunut

Hoito alkaa mammografialla, ultraäänellä ja paksuneulanäytteellä. Toisinaan otetaan magneettitutkimus, jotta taudin laajuus saadaan selville. Aikaa tutkimuksissa voi mennä jopa kuukausi. Aina kuitenkin pyritään nopeaan diagnoosiin.

– Patologit määrittävät näytteestä ennustetekijät. Niiden mukaan määritellään leikkaus ja hoidot. Nykyään 60 prosenttia on säästäviä leikkauksia, joissa vain osa rinnasta poistetaan. Kainalon tyhjennykset, joissa kaikki imusolmukkeet poistetaan, ovat myös vähentyneet.

Leikkauksen jälkeisissä jatkohoidoissa potilaat saavat syöpäsolusalpaajahoitoja, eivät kuitenkaan kaikki. Niitä annetaan viisi kuukautta kolmen viikon välein. Mahdolliset sädehoidot kestävät 3–5 viikkoa.

Hormoniriippuvaisen syövän hoito aloitetaan jo sädehoidon aikana, ja se kestää viisi vuotta. Kyseisiä syöpiä on noin 75 prosenttia kaikista rintasyövistä, ja niissä hormonihoidosta on apua.

– Sairastuneista 60 prosenttia saa sytostaatti-, säde- ja hormonihoitoa. Sairausloma kestää yleensä seitsemän kuukautta.

Seurantaa suositellaan tehtäväksi kerran vuodessa 10 vuoden ajan. Sen tarkoituksena on löytää mahdolliset uusiutumiset.

– Rintasyövän ennuste on valtavasti parantunut. Rintasyövästä paranee kokonaan noin 70 prosenttia kaikista potilaista. Suomen hoitotulokset ovat maailman huippua, ja niihin ovat vaikuttaneet yhä parempi diagnostiikka, ihmisten valveutuneisuus ja paremmat hoidot. Myös levinnyttä, kroonista rintasyöpää sairastavat elävät vielä vuosia sairastumisensa jälkeen.

Hoitotuloksiin ovat vaikuttaneet yhä parempi diagnostiikka, ihmisten valveutuneisuus ja paremmat hoidot.

Lisää tietoa

Rintasyövälle altistavia tekijöitä

– On olemassa riskitekijöitä, joilla voi olla vaikutusta sairastumiseen. Naisille on eduksi, jos he saisivat lapset nuorina ja lapsia syntyisi useampia. Periaatteessa myös imettäminen suojaa rintasyövältä, Arja Jukkola-Vuorinen kertoo.

Myös aikaisin alkavat ja myöhään loppuvat kuukautiset ovat riskitekijöitä.

– Se tiedetään, että lihavuus ja vaihdevuosilääkkeiden käyttö yli viisi vuotta lisäävät riskiä. Asenne tai urheus ei vaikuta sairastumiseen. Alkoholi ja tupakka liitetään usein rintasyöpään. Jos niitä käyttää liikaa, ne ovat riskitekijöiden joukossa, mutta eivät ensimmäisinä.

Naissukupuolen lisäksi muita tekijöitä ovat aiemmin sairastettu rintasyöpä, ikääntyminen ja suvussa esiintyvä rintasyöpä.