Lääketietoa | 18.10.2022 | TARJA VÄSTILÄ | INGIMAGE
Raudanpuute on syytä selvittää
Jos hemoglobiiniarvo on matala, kyse voi olla raudanpuutteesta. Se on väsymystä aiheuttavan anemian yleisin syy. Pienentyneet rautavarastot eivät aina aiheuta oireita, jolloin hoitoakaan ei tarvita.
Mihin elimistö tarvitsee rautaa?
Valtaosa elimistön raudasta kuluu veren punasoluissa olevan hemoglobiinin valmistukseen, mutta kaikki ihmisen solut tarvitsevat rautaa. Rauta edistää myös aineenvaihduntaa.
Sekaravinnon käyttäjät saavat riittävästi rautaa muun muassa lihasta ja viljatuotteista. Lihasta luopuminen ei suoraan aiheuta puutetta raudasta, vaikka rauta imeytyykin siitä parhaiten. Kasviperäinen rauta on erityyppistä ja imeytyy huonommin. Niukat erikoisdieetit voivat johtaa raudanpuutteeseen.
Mistä anemia johtuu?
Ravitsemukselliset asiat eivät yleensä selitä raudanpuutetta. Naisia anemia vaivaa enemmän kuin miehiä, sillä runsas verenvuoto kuukautisten aikana voi alentaa elimistön rautavarastoja. Jos miehellä ilmenee raudanpuutetta, lisätutkimuksiin saattaa olla tarvetta.
Raskauden ja imetyksen aikana rautavarannot voivat alentua. Lisäksi raudantarve on suuri kasvuikäisillä, joten lapsen ja nuoren raudansaantiin tulee kiinnittää huomiota.
Anemian syy voi siis olla raudan menetys verenvuodon vuoksi, sen liian vähäinen saanti tai huono imeytyminen, kuten keliakiassa. Oireina ovat muun muassa väsymys, kalpeus, päänsärky, lihaskivut, sykkeen nousu ja suorituskyvyn lasku.
Raudanpuute ei aina aiheuta oireita, sillä anemia kehittyy hitaasti. Elimistö tottuu pikkuhiljaa alhaiseen hemoglobiiniin, eikä ihminen välttämättä kärsi puutoksesta kuin rasituksessa. Elimistössä pitäisi kuitenkin olla aina riittävä määrä rautareserviä.
Mitä eroa on hemoglobiini- ja ferritiiniarvoilla?
Hemoglobiini tarkoittaa punasoluissa olevaa raudan määrää. Ferritiini on suuntaa antava mittari siitä, millainen rautamäärä on varastoituna elimistössä. Laboratoriotutkimuksissa hemoglobiiniarvo kuuluu perusverenkuvaan, mutta ferritiiniarvo on mitattava erikseen.
Jos punasolut osoittavat, että rautaa riittää eikä anemian oireita ole, elimistö ei kaipaa lisärautaa eikä lisätutkimuksiin ole aihetta. Elimistö pyrkii myös itse korjaamaan tilapäisen raudanpuutteen.
Matala ferritiiniarvo voi kuvata sitäkin, että elimistö on rauhallisessa tilassa. Yleensä tarvitaan muitakin tutkimuksia, jos ferritiinitaso on alhainen. Ferritiiniarvo nousee tulehduksissa, joten se ei aina paljasta varastoraudan vähyyttä.
Mistä saadaan lisärautaa?
Hitaasti kehittynyt, huomattavakin, anemia, jolloin hemoglobiiniarvo on 80–90 g/l, hoidetaan yleensä pelkällä lisäraudalla. Jos raudanpuute on todettu ja anemiaoireita esiintyy, suun kautta otettavat valmisteet tehostavat raudan imeytymistä ja kerryttävät varastorautaa.
Liian iso annostus voi aiheuttaa haittavaikutuksia, muun muassa suolisto-oireita, kuten ripulia tai ummetusta. Pienempi päiväannos tai tabletin ottaminen joka toinen päivä on parempi vaihtoehto.
Raudanpuutteen korjaaminen vaatii sekä aikaa että kärsivällisyyttä. Se ei korjaannu viikossa eikä kuukaudessa. C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä, kun taas raudan kanssa samaan aikaan nautitut maitotuotteet heikentävät imeytymistä.
Jos henkilöllä on ollut anemia ja hemoglobiini matalalla, lisärautaa tulee nauttia vielä 2–3 kuukautta siitä, kun hemoglobiiniarvo on palannut normaaliksi. Joskus vaaditaan myös useita rautajaksoja, esimerkiksi runsaiden kuukautisten takia.
Erikoissairaanhoidossa rautahoitoa voidaan antaa suonensisäisesti. Siihen voi olla tarvetta sydämen vajaatoimintapotilailla ja tulehduksellisissa suolistosairauksissa. Jos varastorautapitoisuus ei nouse, syytä pitää hakea muulta. Taustasyyt anemiaan ja matalaan hemoglobiiniin voivat olla moninaiset.
Onko raudanpuute alidiagnosoitua?
Sosiaalisessa mediassa esiin nostettu raudanpuutteen alidiagnosointi ei yleensä pidä paikkaansa. Harvoin matala ferritiiniarvo uhkaa terveyttä. Kyse ei ole sairaudesta.
Lisätutkimuksissa voidaan mitata niin kutsuttu transferriinireseptorin pitoisuus, joka osoittaa tarkemmin todellisen raudanpuutteen. Perusverenkuvan punasoluindeksit puolestaan antavat tarkempaa tietoa punasolujen hemoglobiinitasosta ja siten mahdollisesta raudanpuutteesta.
Kannattaako itse testata arvonsa?
Kuluttajille suunnatut ferritiiniarvotestit eivät korvaa terveydenhuollossa tehtyä raudanpuutteeseen liittyvää kartoitusta. Oireeton henkilö ei hyödy itsensä testaamisesta, eikä pelkän kotitestin tuloksen perusteella kannata aloittaa rautalisän käyttöä.
Osalla levottomat jalat -oireyhtymää potevista oireita on saatu vähennettyä, kun ferritiiniarvon kuvaamaa matalaa varastorautatasoa on saatu nostettua. Hyöty on yksilöllistä, ja oireyhtymään liittyy muitakin taustatekijöitä.
Raudanpuutetta voi ehkäistä monipuolisella ravitsemuksella, joka takaa riittävän raudan saannin. Jos kuitenkin ilmenee anemiaan viittaavia oireita, on hyvä mennä lääkäriin.
Asiantuntijana sisätautien ja kliinisen hematologian erikoislääkäri Perttu Koskenvesa.
Julkaistu Terveydeksi! 3/2022
