Lääketietoa | 09.09.2024 | KANSALLINEN LÄÄKEINFORMAATIOVERKOSTO | ISTOCK
Perinteiseltä vastaanotolta kompuroimatta digitaaliselle hoitopolulle
Digitaalisten hoitopolkujen avulla voidaan taata palvelut yhdenvertaisina koko maahan. Ne tuovat säästöjä yhteiskunnalle ja tavalliselle kansalaiselle - ja säästävät kaikkien aikaa.
Terveydenhuollon pitäisi pystyä vastaamaan koko ajan lisääntyvään vastaanottojen ja hoitotoimien tarpeeseen ja samaan aikaan säästösyistä toimipisteitä suljetaan. Yhtenä ratkaisuna tähän ristiriitaan on kehitetty etävastaanottoja ja digitaalisia hoitopolkuja. Niiden avulla palvelut saadaan yhdenvertaisina Suomen jokaiseen kolkkaan. Sähköisten toimintojen käyttäminen voi olla vaikeaa vamman tai sairauden takia, mutta pelkästään uutuuden pelon vuoksi niitä ei kannata arastella.
Etävastaanotto vai kasvokkain tapaaminen?
Etävastaanotto on verkossa tapahtuva vastaanotto, jossa terveydenhuollon ammattilainen ja potilas kohtaavat videoyhteydellä. Etävastaanotot ovat ottaneet koronaviruspandemian vauhdittamana ison harppauksen eteenpäin. Etävastaanotto sopii etenkin sellaisille potilaille, joilla vastaanoton aiheena on hoidon seuranta. Kasvokkain tapaamiselle on kuitenkin edelleen ehdottomasti paikkansa, muun muassa uuden sairauden alussa tai vakavien asioiden kertomisen yhteydessä. Tavoitteena olisi, että potilas voisi itse valita, itselleen sopivimman tavan tavata terveydenhuollon ammattilaisia.
Mikä on digitaalinen hoitopolku?
Digitaalinen hoitopolku kuulostaa englannin ja suomen kieltä sekoittavalta sanahirviöltä, johon ei ainakaan sairaana ollessaan tekisi mieli turvautua. Tarkkaa määritelmää digitaaliselle hoitopolulle ei ole. Osa tätä nimitystä käyttävistä palveluista on tarkoitettu esimerkiksi ajanvarauksiin ja yhteydenottoihin, kun taas osa digitaalisista hoitopoluista on hyvinkin vuorovaikutuksellisia ja tiiviiseen kanssakäymiseen kannustavia. Kaikille näille yhteistä on kuitenkin etäyhteydellä tapahtuva asiointi ja se, että ne sisältävät potilas- tai asiakasohjeita. Digitaalinen hoitopolku voi pitää sisällään myös etävastaanottoja.
Ensimmäiset digitaaliset hoitopolut ovat olleet käytössä noin 10 vuotta. Niistä saatujen kokemusten myötä uusia on syntynyt runsaasti, ja nykyisin Suomessa on arviolta yli 100 eri tyyppistä digitaalista hoitopolkua. Innokkain digitaalisten hoitopolkujen kehittäjä on ollut Terveyskylä. Se on Suomen yliopistosairaaloiden kehittämä julkinen verkkopalvelu, jossa on lähetteen vaativien digitaalisten hoitopolkujen lisäksi runsaasti tietoa eri lääketieteen erikoisaloilta. Tieto on jaettu ”taloihin”, kuten Reumatalo tai Lääketalo. Suurin näistä on Mielenterveystalo, joka nimensä mukaisesti keskittyy mielenterveyteen.
Digitaalinen hoitopolku säästää kustannuksia ja aikaa
Vuonna 2023 julkaistussa tutkimuksessa vertailtiin HUS Nielurisan digitaalista hoitopolkua, soittoaikaa ja perinteistä vastaanottoa kustannusten ja ajankäytön suhteen. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kolmannes potilaista oli mahdollista hoitaa etävastaanotolla. Julkisen maksajan kannalta digitaalinen hoitopolku oli 12,6 % halvempi kuin puhelimella tehty arvio tai vastaanotto, sairaalan kannalta 58,8 % halvempi ja potilaan kannalta 79,5 % halvempi. Lääkärin ajankäytön kannalta digitaalinen hoitopolku oli 34,7 % nopeampi kuin puhelimella tehty arvio tai vastaanotto. Keskimääräinen säästö matkakuluissa potilasta kohti oli 13,84 euroa verrattuna sairaalassa käyntiin.
Miksi digitaalisia hoitopolkuja tehdään?
Potilaalle voi tulla tunne, että asioinnin sähköistäminen entisen kasvokkain tapahtuvan kohtaamisen sijaan on nykyisin itsetarkoitus. Näin ei tietenkään saa olla. Etäpalveluun on oltava potilaan tietoinen suostumus, jonka tämä voi halutessaan myös peruuttaa. On kuitenkin monia tilanteita, missä sähköinen asioiminen nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tuo hyötyjä niin potilaille kuin terveydenhuollolle.
Digitaalisten hoitopolkujen asiakaspalautteita on myös tutkittu. Käyttökokemusta parantavana seikkana esille nousi erityisesti sujuva yhteydenpitokanava hoitavan tahon ja potilaan välillä, mikä madalsi potilaan kynnystä esittää kysymyksiä. Lisäksi potilas sai luotettavaa tietoa ja yhteydenpito tallentui digitaaliselle hoitopolulle.
Potilaan kannalta tärkeintä on, että hän saa laadukasta hoitoa silloin, kun hän sitä tarvitsee. Digitaalisen hoitopolun etuna on, että sen avulla voidaan tarjota helposti tietoa ja tukea potilaalle. Erilaiset ajanvaraukset ja ohjeistukset voidaan laittaa ”polun varteen” ja potilas voi itse käydä lukemassa niitä silloin, kun haluaa. Potilaiden kokemuksen mukaan etävastaanoton avulla tapaamisen pystyy järjestämään haluamassaan paikassa ja aikaa säästyy matkustamisen jäädessä pois. Hoitopoluilla on myös mahdollisuus ottaa yhteys terveydenhuollon ammattilaiseen ja saada siten joko suora vastaus heti tai sopia yhteydenotosta, silloin kun itselle sopii.
Yhteiskunnan kannalta puhutaan myös rahasta. Taloudellisten säästöjen kohdalla puhutaan jopa kymmenistä miljoonista. Hoitopolun perustamisvaiheessa terveydenhuollon ammattilaisten työmäärä saattaa lisääntyä, mutta kun polku saadaan toimimaan, siitä on yleensä hyötyä. Tällöin aikaa jää enemmän potilaiden henkilökohtaiselle tapaamiselle. Säästöt mahdollistavat useamman potilaan hoitamisen samassa ajassa ja samalla henkilökuntamäärällä.
Digitaalisten hoitopolkujen kompastuskivet
Kaikille potilaille digitaaliset hoitopolut eivät sovi. Ne vaativat esimerkiksi tietokoneen käytön perustaidot sekä tietoturva ja -suojakysymysten huomioimista. Jos kognitiiviset taidot ovat alentuneet iän tai sairauden vuoksi, voi hoitopolulla eteneminen olla liian vaikeaa. Myös vakavan sairauden kanssa voi potilaalle tulla tunne, että hän jää liian yksin tilanteensa kanssa. Terveydenhuollon ammattihenkilön on arvioitava huolellisesti, voidaanko annettava palvelu toteuttaa etäpalveluna. Joskus voi olla mahdollista, että pitkien etäisyyksien takia halutaan hyödyntää etäasiointimahdollisuutta. Tällöin joku läheinen voi tarvittaessa auttaa potilasta.
Tutkimuksissa on haittoina noussut esiin kirjautumisen työläys ja muut käytettävyyteen liittyvät ongelmat. Osa näistä tekijöistä on pakon sanelemia, esimerkiksi kirjautumiseen vaaditaan vahvaa tunnistautumista, jotta käyttäjän tiedot ovat turvassa. Kaikilla digitaalisilla hoitopoluilla ei ole mahdollisuutta suoraan kommunikointiin hoitavan terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Tämän takia on tärkeä keskustella lähetteen kirjoittavan lääkärin kanssa siitä, mitä lisäarvoa digitaalisen hoitopolun odotetaan hoitoon tuovan.
Digitaalisten hoitopolkujen tulevaisuus
Oikein toteutettu ja kohdennettu digitaalinen hoitopolku tarjoaa perinteisen kasvokkain tapahtuvan vastaanoton rinnalle vaihtoehtoisen tavan terveyden edistämiselle ja sairauksien hoitamiselle. Toivottavasti jatkossa mahdollisimman monet kivet ja juurakot saadaan raivattua polulta pois ja kuten kansallispuistojen luontopolut, näistäkin tulisi kaikille saavutettavissa olevia polkuja, joilla opasteet ovat kunnossa ja ne tuovat hyvinvointia nopeasti saavutettavina terveyspalveluina.
Lähteet:
Etäpalvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valviran verkkosivut. 23.5.2024 (https://valvira.fi/sosiaali-ja-terveydenhuolto/etapalvelut)
Terho, H & Tikkanen Jani. (2023). Lääkärin käsikirja, Etävastaanotto. 23.5.2024 (h ttps://www.terveysportti.fi/apps/dtk/ltk/article/ykt02065/search/et%C3%A4vastaanotto)
Markuksela, N. (2023). Sähköisen terveyspalvelun käyttökokemuksia: Terveyskylän digihoitopolkujen asiakaspalautteen analyysi. Pro Gradu. Oulun Yliopisto.
Ville Ritola, Suoma Saarni, Marianne Oksanen ja Jan-Henry Stenberg. (2019). Ketterästi kuntoon - Tutkimus etäkuntoutusmenetelmien käytettävyydestä. Teoksessa: Anna-Liisa Salminen ja Sinikka Hiekkala (toim.) Kokemuksia etäkuntoutuksesta - Kelan etäkuntoutushankkeen tuloksia. Kela. Helsinki.
Hakanen, O., Tolvi, M., & Torkki, P. (2023). Cost analysis of face-to-face visits, virtual visits, and a digital care pathway in the treatment of tonsillitis patients. American Journal of Otolaryngology, 44(4), 103868.
Artikkelin kirjoittajat ovat Kansallisen Lääkeinformaatioverkoston jäseniä:
Outi Lapatto-Reiniluoto, Dos. Sisätautien sekä Kliinisen farmakologian erikoislääkäri
Osastonylilääkäri
HUS, Apteekki
HUS, Kliininen farmakologia
Tuomo Heinonen, FT
Head of Regulatory Affairs
Boehringer Ingelheim Finland Ky
Ville Mäkinen, proviisori, DI
yrittäjä
Pharma Opera Tekniikka ja konsultointi Oy / Suomen Proviisoriyhdistys Ry
Tarja Pajunen, sh
asiantuntija
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Marja Forsell
toimituspäällikkö, Terveysportin lääketietokannat
Kustannus Oy Duodecim
Päivi Kiviranta, FT
kehittämisasiantuntija
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
