‹ Takaisin

Lääketietoa  |  26.08.2021   |  Virpi Ekholm   |  KATJA LÖSÖNEN

Palauta lääkkeet apteekkiin

Käyttämättä jääneet lääkkeet ovat vaarallista jätettä, joka tulee palauttaa apteekkiin. Huonoin vaihtoehto on kaataa lääkkeet viemäriin, josta ne voivat kulkeutua pelloille ja luonnonvesiin.

Lääkejätteet on määritelty vaarallisiksi jätteiksi, sillä ne voivat olla pieninäkin pitoisuuksina haitallisia ihmisille, eläimille ja ympäristölle.

Käyttämättä jääneet lääkkeet tulisikin aina palauttaa apteekkiin, josta ne toimitetaan Riihimäelle Fortumin jätteenkäsittelykeskukseen. Siellä lääkejäte poltetaan korkeassa, yli 1 300 asteen lämpötilassa ja syntynyt tuhka käsitellään vaarattomaksi. Samalla syntyy sähköä ja kaukolämpöä.

– Kun lääkkeet palautetaan asianmukaisesti apteekkiin, ne eivät joudu vääriin käsiin eivätkä myöskään luontoon, jossa ne voisivat aiheuttaa haittoja eläimille ja ympäristölle, korostaa proviisori Johanna Salimäki.

Haitallisinta on kaataa käyttämättä jääneet lääkkeet viemäriin. Jätevedenpuhdistamot eivät pysty suodattamaan kaikkia lääkejäämiä tai tekemään niitä vaarattomiksi, jolloin ne päätyvät luonnonvesiin ja voivat aiheuttaa muutoksia mikrobeissa, kasvistossa ja eläimistössä. Lisäksi lääkeainejäämiä voi kulkeutua pelloille, joita lannoitetaan puhdistamojen lietteellä.

– Suomalaisista arviolta 60–80 prosenttia palauttaa lääkkeet asianmukaisesti apteekkiin, mutta parantamisen varaa olisi vielä, Salimäki toteaa.

Jopa 500 000 kiloa lääkejätettä

Fortumin korkeapolttouuneissa käsitellään jopa 500 000 kiloa lääkejätettä vuosittain. Lääkejätteen polttaminen on kallista, joten sen joukkoon ei kannata heittää mitä tahansa roskia.

– Apteekeista on tullut viestiä, että lääkkeiden keräysastiat täyttyvät ennen aikojaan, koska niihin tuodaan kaikkea, mitä kylpyhuoneen kaapista löytyy: silmälaseja, tekohampaita, kosmetiikkaa, perusvoiteita, jopa sukkahousuja, Salimäki kuvailee.

Apteekkiin tulisi palauttaa vain käyttämättä jääneitä lääkkeitä sekä käytettyjä lääkelaastareita, neuloja ja ruiskuja. Ravintolisät, kuten vitamiinivalmisteet, voi hävittää sekajätteen mukana.

– Jos on epävarma, onko jokin valmiste lääke vai ei, sen voi toki tuoda apteekkiin, Salimäki lisää.

Lääkejätteen käsittely on kuntien vastuulla, ja apteekit toimivat sen keräämisessä yhteis­työkumppaneina. Kansainvälisesti vertaillen Suomessa on edistyksellinen järjestelmä: kaikki apteekit ottavat lääkejätettä vastaan maksutta ja luovuttavat sen eteenpäin hävitettäväksi.

– Esimerkiksi Saksassa lääkkeet laitetaan yhä sekajätteeseen, Salimäki kertoo.

Lääkkeet kuormittavat ympäristöä

Suurin ympäristön lääkepäästöjen aiheuttaja on lääkkeiden käyttö: lääkeaineita ja niiden hajoamistuotteita kulkeutuu jätevesiin vessan ja suihkun kautta. Lisäksi niitä joutuu luontoon eläinten lannan mukana.

– Lääkejäte on kuitenkin aivan ylimääräinen ja turha lääkejäämien lähde, jos sitä ei hävitetä asianmukaisesti, huomauttaa kemisti Noora Perkola Suomen ympäristökeskuksesta.

Tällä hetkellä vain osa lääkejäämistä saadaan käsiteltyä jätevedenpuhdistamoilla. Osa joutuu puhdistamolietteeseen ja osa kulkeutuu suoraan luonnonvesiin. Lääkkeiden aineenvaihduntatuotteet voivat myös muuttua puhdistamolla tai luonnossa takaisin aktiivisiksi lääkeaineiksi.

Luonnossa lääkkeillä on paljon haitallisia vaikutuksia. Antibiootit voivat haitata maaperän mikrobitoimintaa ja lisätä antibiooteille vastustus­­kykyisten bakteerien määrää ympäristössä. Monet lääkkeet voivat häiritä eläinten hormonitoimintaa ja haitata esimerkiksi kalojen kehittymistä koiraiksi ja naaraiksi.

– Lisäksi mielialalääkkeet voivat muuttaa kalojenkin mielialaa siten, että niistä tulee rohkeampia ja aktiivisempia, Perkola kuvailee.

Itämeren lääkejäämiä selvitetään

Suomen ympäristökeskus koordinoi CWPharma-hanketta, jossa selvitetään lääkeainejäämiä kuudesta Itämeren alueen jokivesistöstä Latviassa, Puolassa, Ruotsissa, Saksassa, Suomessa ja Virossa.

Näytteistä on analysoitu noin 80 eri lääkeainetta, joihin kuuluu muun muassa verenpaine-, tulehduskipu- ja kolesteroli­lääkkeitä sekä antibiootteja. Näin saadaan hyvä kokonaiskuva siitä, kuinka paljon erilaisia lääkeainejäämiä kulkeutuu Itämereen.

– Tämä on ensimmäinen kerta Itämeren alueella, kun lääkeaineita analysoidaan näin laajasti ja systemaattisesti eri maista otetuista ympäristönäytteistä, projektia johtava Perkola kertoo.

Hankkeessa myös kehitetään menetelmiä, joilla lääkeainejäämät voitaisiin poistaa jätevesistä nykyistä tehokkaammin. Lisä­puhdistusta tehdään esimerkiksi otsonoimalla ja aktiivihiilen avulla.

– Jotkin lääkeaineiden hapetustuotteet voivat olla luonnossa jopa haitallisempia kuin alkuperäiset lääkkeet. Pyrimmekin opti­moimaan hapetusprosessia siten, että aineet, jotka päätyvät ympäristöön, eivät olisi ainakaan myrkyllisempiä kuin puhdistamattomat lääkeainejäämät, Perkola selittää.

Hanketta rahoittaa Euroopan unionin Itämeren alueen Interreg-ohjelma. 

Lääkejätteen määrää voi vähentää

Apteekkariliitto teki vuonna 2016 selvityksen apteekkeihin palautetuista lääkejätteistä. Sen mukaan lääkkeitä palautetaan apteekkeihin vuosittain jopa 100 miljoonan euron arvosta.

Lääkejätteiden syntymistä voi ehkäistä esimerkiksi ostamalla uudesta reseptilääkkeestä ensin pienen aloituspakkauksen. Silloin lääkettä ei jää paljon käyttämättä, jos se ei sovikaan.

– Kun ostaa itsehoitolääkkeitä, kannattaa varmistaa apteekin farmaseutilta, että kyseessä on oikea lääke juuri siihen vaivaan. Näin voi vähentää hukkaostoksia, Salimäki huomauttaa.

Kokonaan lääkejätteiden syntymistä ei kuitenkaan voi estää. Oma tai omaisen lääke­kaappi kannattaakin tarkistaa säännöllisin väliajoin ja palauttaa vanhentuneet tai käyt­tämättä jääneet lääkkeet apteekkiin.

– Varsinkin ikäihmisten kaapeissa pyörii usein lääkkeitä, joiden käyttö on lopetettu. Olisi turvallisempaa tuoda nämä lääkkeet apteekkiin, jotta kukaan ei käytä niitä vahingossa, Salimäki korostaa.

Lajittele lääkejäte oikein

Käyttämättä jääneet lääkkeet kannattaa lajitella valmiiksi kotona, ennen kuin niitä palauttaa apteekkiin.

Kiinteät lääkkeet, kuten tabletit, kapselit ja voidejäämät, voi pakata yhteen tiiviiseen, läpinäkyvään muovipussiin. Nestemäiset lääkkeet tulisi palauttaa omissa pulloissaan ja erillisessä muovipussissa.

Uloimmaiset pakkaukset kannattaa poistaa ja viedä pahvin- tai muovinkeräykseen.

– Jos pakkauksia ei jaksa poistaa, otamme ne kyllä vastaan apteekissa. Vähintään kannattaa kuitenkin repäistä irti tarraetiketit, joihin on tulostettu asiakkaan omat tiedot, huomauttaa apteekkari Eeva Teräsalmi Nurmijärven Seitsemän veljeksen apteekista.

Jodipitoiset lääkkeet sekä elohopeaa sisältävät kuumemittarit tulee palauttaa apteekkiin omassa pussissaan, erillään muusta lääkejätteestä.

Käytetyt ruiskut ja neulat tulee aina palauttaa erikseen. Ne tulee pakata läpäisemättömään astiaan, kuten tyhjään muovipulloon.

– Joskus neuloja on ollut lääkejätteen seassa ja apteekin farmaseutti on saanut niistä pistohaavan, Teräsalmi kertoo.

Käytettyjen insuliinineulojen hävittämisessä on alueellisia eroja. Omasta apteekista kannattaa varmistaa, voiko insuliinineulat laittaa läpäisemättömässä astiassa talousjätteeseen vai tulisiko nekin palauttaa apteekkiin.

Teräsalmi muistuttaa, että myös käytetyt lääkelaastarit ovat lääkejätettä.

– Käytetyssä lääkelaastarissa voi olla vielä puolet lääkeaineesta jäljellä. Ne tulisi ehdottomasti palauttaa apteekkiin, hän painottaa.

Lisää tietoa

Apteekkiin vai roskikseen?

Käyttämättä jäänyt lääke palautetaan apteekkiin. Perusvoiteet, ravintolisät ja luontaistuotteet voi huoletta laittaa sekajätteeseen.

Palauta apteekkiin käyttämättä jääneet kiinteät lääkkeet, kuten tabletit, kapselit ja lääkevoiteet, nestemäiset lääkkeet sekä käytetyt lääkelaastarit.

Poista ulkopakkaukset ja reseptilääkkeen ohjelippu ennen palautusta.

Palauta erillisissä pusseissa:

  • jodia ja bromia sisältävät lääkkeet
  • sytostaatit
  • nestemäiset lääkkeet alkuperäisessä pakkauksessaan
  • ruiskut ja neulat läpäisemättömään astiaan pakattuna


Kysy apteekistasi, kuinka insuliinineulat tulee hävittää asuinalueellasi.

Laita sekajätteeseen käyttämättä jääneet perusvoiteet, kosmetiikka, ravintolisät ja luontaistuotteet. Niitä ei tarvitse palauttaa apteekkiin.

Lähde: laakkeetonitameri.fi

**

Asiantuntijoina proviisori Johanna Salimäki ja kemisti Noora Perkola, Suomen ympäristökeskus

Julkaistu Terveydeksi! 2/2019

Juttua päivitetty 26.8.2021 korjaamalla haastateltavan titteliä.

Apteekki

APTEEKKIHAKU