Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Lääketietoa | 25.03.2019 | Virve Järvinen | Kuva: iStockphoto
Asiakkaiden ja terveydenhuollon tarpeet ohjaavat apteekkiuudistusta, joka parantaa palveluiden saatavuutta ja lääkehoidon onnistumista. Toimitusjohtaja Merja Hirvonen kertoo, millainen visio Apteekkariliitolla on tulevaisuuden apteekista.
Päätä särkee. Siitepöly kutittaa nenää ja silmiä. Painoa pitäisi pudottaa. Kun terveydessä on ongelmia, kontakti terveydenhuollon ammattilaiseen löytyy helpoiten apteekista. Apteekki onkin ylivoimaisesti käytetyin terveyspalvelumme: käyntejä kertyy vuodessa noin 60 miljoonaa.
Apteekkikäynti ei ole pelkkä lääkkeiden hakumatka. Apteekin antama terveysneuvonta tukee itsehoitoa ja voi ehkäistä sairauksia. Se on arvokasta sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle: neuvonnan rahalliseksi arvoksi on laskettu liki miljardi euroa vuodessa. Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen tietää, että apteekeissa on paljon hyödyntämätöntä, arvokasta osaamista.
– Apteekkiuudistuksessa apteekkijärjestelmää tulisi tarkastella terveydenhuollon tavoitteista käsin. Terveydenhoitojärjestelmään voidaan saada lisää tehokkuutta ottamalla apteekit ja farmaseuttinen osaaminen nykyistä laajemmin käyttöön.
Apteekkijärjestelmämme täyttää kansainvälisesti vertailtuna ja asiakkaiden mielestä tavoitteensa hyvin.
– Toimivaa kokonaisuutta ei kannata vaarantaa eikä romuttaa. Siksi järjestelmää tulee uudistaa maltilla ja asteittain. Näin on mahdollista arvioida, millaisia vaikutuksia uudistuksilla on.
Apteekkariliiton ehdotukset apteekkitoiminnan kehittämiseksi on kirjattu Uusi APTEEKKI -ohjelmaan.
– Ohjelma ei koske pelkkää lupajärjestelmää. Sen tavoitteena on liittää apteekki entistä vahvemmin terveydenhuoltoon, jolloin apteekki on olennainen osa terveyden edistämistä ja kansansairauksien ehkäisyä. Apteekki voi auttaa huomaamaan sairauden ajoissa ja ohjata asiakkaan hoitoon. Mitä varhaisemmassa vaiheessa sairaudet havaitaan ja niitä aletaan hoitaa, sitä parempi hoitotulos on. Kaikkia vaivoja ei kuitenkaan tarvitse hoitaa lääkärin vastaanotolla.
– Tulevaisuudessa esimerkiksi työterveyshuolto voisi ohjata flunssapotilaat suoraan apteekkiin hakemaan oireenmukaista hoitoa, Hirvonen kertoo Apteekkariliiton visiosta. Apteekkipalvelut ovat kaikkien ulottuvilla aikaa varaamatta. Terveyspalveluiden tarjoaminen apteekista lisää tasa-arvoa terveyspalveluissa.
– Apteekkien Terveyspisteet tarjoavat pienimuotoisia terveyspalveluita, kuten rokottamista ja ompeleiden poistoa. Niiden yleistymistä tulisi edistää määrätietoisesti alueilla, joilla lähiterveyspalvelut ovat heikosti tavoitettavissa.
Jotta lääkehoidolla päästään toivottuun lopputulokseen, potilaan on otettava oikea annos oikeaa lääkettä oikeaan aikaan ja oikein annosteltuna. Noin joka toinen pitkäaikainen lääkehoito ei toteudu suunnitellusti.
– Lääkehoito jää tavoitteestaan esimerkiksi silloin, kun potilas ei ole siihen täysin sitoutunut. Hän ei välttämättä ymmärrä miksi ja miten lääkettä tulisi käyttää ja kuinka käytön pitäisi näkyä hänen voinnissaan, Hirvonen listaa.
Uusi APTEEKKI -ohjelma painottaa apteekin tukea lääkehoidon onnistumisessa.
– Voi olla, että pitkäaikaista lääkehoitoa tarvitseva potilas tapaa lääkärinsä vain reseptien uusimista varten, eli nykyään kahden vuoden välein. Apteekissa hän kohtaa terveydenhuollon ammattilaisen useita kertoja vuodessa.
Apteekin roolia pitkäaikaissairaan potilaan lääkehoidon tehon ja turvallisuuden seurannassa voitaisiin lisätä antamalla apteekille lupa tarkastella potilaan lääkehoitoon liittyviä, tarpeellisia Kanta-tietoja. Lääkärin kirjaama tieto esimerkiksi potilaan astman tai diabeteksen hoitotavoitteista ja -tasapainosta auttaa apteekkia, kun keskustelunaiheena on esimerkiksi lääkkeenottotekniikan vaikutus hoitotasapainoon.
Apteekkiuudistuksella parannetaan apteekkipalveluiden saatavuutta. Tämä onnistuu joustavoittamalla lupajärjestelmää niin, että apteekkien lukumäärä lisääntyy.
– Eduskunnassa on käsiteltävänä parhaillaan ehdotus, joka lisää viranomaisten mahdollisuuksia perustaa uusia apteekkeja ja tuo apteekkeja myös sairaaloiden yhteyteen. Viranomainen määrittää apteekkien sijainnin maassamme myös uudistuksen jälkeen.
– Jos alueellisesta ohjauksesta luovuttaisiin, apteekkipalvelut keskittyisivät vahvasti, Hirvonen tietää Ruotsin ja Norjan esimerkeistä.
Kun naapurimaissamme lupajärjestelmää uudistettiin, apteekkien määrä kasvoi ja aukioloajat pitenivät. Apteekkien lukumäärä kasvoi kuitenkin kaupunkimaisilla alueilla, joissa lääkkeitä oli jo ennestään ollut hyvin saatavilla.
– Lukumäärän kasvu saatiin aikaan vähentämällä farmaseuttisen henkilökunnan osuutta apteekeissa, ja se tehtiin kaupallisista lähtökohdista. Ruotsalaiset kutsuvat itse nykyapteekkejaan meikkikaupoiksi.
Viranomaisohjauksella huolehditaan myös apteekkien suuruudesta ja lääkevaraston laajuudesta ja sitä kautta lääkkeiden saatavuudesta – suuremmalla apteekilla on varastossaan enemmän lääkkeitä kuin pienellä.
Apteekkilupajärjestelmän purkaminen ei ole tarpeen myöskään lääkkeiden hintojen alentamiseksi. Hintoihin voidaan vaikuttaa uusimalla lääkkeiden hinnan määräytymismekanismia. Apteekki ei päätä lääkkeiden hinnoista, vaan kyse on poliittisesta päätöksestä. Eduskunnan käsittelyssä on tällä hetkellä kolme lääkelain muutosesitystä. Niihin sisältyy myös ehdotus itsehoitolääkkeiden hintakilpailusta.
Apteekkariliiton Uusi APTEEKKI -ohjelma sisältää lisäksi useita ehdotuksia apteekkitoiminnan kehittämiseksi. Ohjelmaan voi tutustua osoitteessa apteekkariliitto.fi.
Julkaistu: Terveydeksi! 1/2019
Asiantuntijana toimitusjohtaja Merja Hirvonen, Suomen Apteekkariliitto