‹ Takaisin

Lääketietoa  |  05.10.2020   |  TARJA VÄSTILÄ   |  ISTOCKPHOTO

LOTTA-lista kertoo onko lääkitys kunnossa

Kaikkien yli 65-vuotiaiden kannattaa täyttää LOTTA-tarkistuslista. Kahdeksaan kysymykseen vastaamalla voi selvittää, ovatko omat lääkitysasiat kunnossa.

Terveydenhuollossa ei välttämättä olla kärryillä potilaan ajankohtaisesta lääkehoidosta, vaikka niin voisi kuvitella. Vastaanotolla kun voi käydä niin julkisella terveysasemalla kuin yksityisellä lääkärillä.

Tiedot lääkitysmuutoksista eivät välttämättä siirry automaattisesti hoitopaikasta toiseen. Sähköisiä reseptejäkin voi olla lääkkeistä, joita ei todellisuudessa käytä.

Etenkin iäkkäillä lääkehoitoon voi liittyä riskejä ja ongelmia, joita ei välttämättä itse tunnista. Keväällä lanseeratun LOTTA-listan avulla voi selvittää, mitä riskejä omaan lääkitykseen liittyy.

LOTTA-lista on kehitetty yli 65-vuotiaita ­varten. Se sisältää kahdeksan kysymystä omasta lääkehoidosta, joihin vastaaminen on helppoa. Lomakkeeseen merkitään rasti ruutuun sen vaihtoehdon kohdalle, joka kuvaa omaa tilannetta parhaiten.

LOTTA-listan tarkoitus on kannustaa huolehtimaan omasta lääkityksestä. Lista täytetään itse tai läheisen avustuksella.

LOTTA-lista muistuttaa lääkityslistan tärkeydestä

LOTTA-listalla kysytään aluksi, onko käytössä paperinen tai sähköinen lääkityslista, eli lista kaikista käytössä olevista lääkkeistä ja itsehoitovalmisteista. Sellainen tulisi olla kaikilla.

– Käytännössä vain itsellä on ajantasainen tieto siitä, mitä lääkkeitä käyttää ja miten, asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva Suomen Apteekkariliitosta toteaa.

LOTTA-listan lomakkeella muistutetaan, että lääkityslistalle merkitään lääkärin määräämien lääkkeiden lisäksi myös muut käytössä olevat lääkkeet sekä vitamiinit, hivenaineet, luontaistuotteet ja rohdosvalmisteet. Ravintolisien käytöllä voi olla merkitystä lääkehoidon kannalta, vaikka asiaa ei aina tule ajatelleeksi.

Lääkityslistalle kirjataan valmisteen nimen ja vahvuuden lisäksi annos ja käyttötarkoitus. Listan tekemiseen on valmiita lomakkeita, sovelluksia ja Lääkekortti.fi-verkkopalvelu, mutta sen voi hyvin kirjoittaa myös käsin paperille, jonka taittelee lompakkoon – muodolla ei ole merkitystä.

– Lääkityslistaa kannattaa pitää mukana. Se turvaa oikean lääkehoidon kiireettömällä vastaanotolla ja apteekissa mutta myös äkillisen sairauskohtauksen tai tapaturman sattuessa, ohjeistaa Koskenkorva.

Lääkehoitoa pitää arvioida ja seurata

LOTTA-listalla tiedustellaan lisäksi, onko hoitavia lääkäreitä useampi, puuttuuko lääkehoidosta säännöllinen seuranta ja onko lääkehoito pysyvää vai määräaikaista sekä kokeeko itse, ettei lääkärin määräämä lääke ole sopiva.

– Joskus tilapäiseksi tarkoitettu lääke on voinut jäädä jatkuvaan käyttöön tai potilas ei ole uskaltanut kertoa jättäneensä lääkkeen pois, kun se ei ole sopinut, Koskenkorva sanoo.

Listalla kysytään, onko viimeisen kuukauden aikana kärsinyt jostakin elämää häiritsevästä oireesta. Sekä LOTTA-lista että lääkityslista auttavat terveydenhuollon ammattilaista arvioimaan, voivatko oireet johtua lääkityksestä.

Koska elimistö ikääntyy, seniorit ovat herkempiä lääkkeiden vaikutuksille. Lääkkeen toivottuja vaikutuksia ja haittavaikutuksia on tärkeä seurata, jotta lääkehoidon onnistumista voidaan arvioida.

– Näin saadaan selville, onko lääke edelleen hyödyllinen ja turvallinen, Koskenkorva toteaa.

LOTTA-lista on helppo täyttää. Lomakkeessa merkitään rasti ruutuun sen vaihtoehdon kohdalle, joka kuvaa omaa tilannetta parhaiten. Kuva: Apteekkariliitto/Taru Vanhala

Lääkkeen annostelu kohdalleen

Listalla selvitetään myös lääkkeenottoon liittyviä vaikeuksia. Niitä voivat olla muun muassa annostelu- tai nielemisongelmat.

– Jos esimerkiksi astmalääkkeen annostelu ei onnistu, vaikutuksiakaan ei saada. Jos taas tabletteja on vaikea niellä, voidaan miettiä muuta lääkemuotoa. Joidenkin tablettien murskaaminen tai kapselien avaaminen voi ­aiheuttaa vakaviakin haittavaikutuksia, Koskenkorva huomauttaa.

Oleellinen on LOTTA-listan viimeinenkin kysymys: joutuuko tinkimään välttämättömistä lääkkeistä rahatilanteen vuoksi. Koskenkorvan mukaan asia kannattaa ottaa rohkeasti esille apteekissa. Apteekista ohjataan ottamaan yhteyttä lääkäriin, kun on ensin katsottu, että lääkekorvausasiat ovat kunnossa.

Kyllä- ja eos-vastauksissa yhteys apteekkiin

LOTTA-listan täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi – kysymyksissä on kolme vastausvaihtoehtoa: kyllä, en osaa sanoa ja ei.

– Jos vastaa osaankin kysymyksistä kyllä tai en osaa sanoa, kannattaa ottaa yhteyttä apteekkiin tai omaan lääkäriin. Yhteydessä
on hyvä olla myös silloin, jos tarkistuslistaa täyttäessä herää kysymyksiä. Niistäkin voidaan keskustella apteekissa, Koskenkorva kannustaa.

Joskus kyse voi olla siitä, voiko lääkkeitä ottaa yhtä aikaa ja miten lääkkeenoton saisi parhaiten sovitettua arkirutiineihin. Osa ongelmista pystytään ratkaisemaan apteekissa, ja tarvittaessa voidaan kääntyä lääkärin puoleen.

LOTTA-lomakkeen ja lääkityslistapohjan voi pyytää apteekista tai tulostaa apteekki.fi-sivustolta kohdasta ”Apteekkipalvelut”.

Näin LOTTA-lista syntyi

» LOTTA-listan kehityksessä on hyödynnetty tieteellistä riskinarviointimittaria, jolla kartoitetaan iäkkäiden lääkehoidon riskejä. Listan kysymysten ja sisällön taustalla on sekä tutkimusta että soveltuvuustestaus.

Kehityksessä on ollut mukana iäkkäiden lääkehoidon asiantuntijoita farma­sian ja lääketieteen alalta. Eri apteekeissa soveltuvuutta on testannut liki sata yli 65-vuotiasta lääkkeiden käyttäjää tai heidän omaishoitajaansa.

Tutkimus toteutettiin Helsingin yliopistossa. Päätutkijoina ja ohjaajina toimivat lääkehoidon arvioinnin asiantuntijat, farmasian tohtori Maarit Dimitrow ja proviisori, tohtorikoulutettava Terhi Toivo. Mukana yhteistyössä olivat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea ja Suomen Apteekkariliitto.

Asiantuntijana asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva, Suomen Apteekkariliitto

Julkaistu Terveyseksi! 3/2020