Lääketietoa | 20.09.2024 | MARI HEIKKILÄ | ISTOCK
Lääkkeen haittavaikutus voi johtua perimästä
Lääkkeet vaikuttavat elimistössä yksilöllisesti eri tavoin. Perimä voi vaikuttaa niin, ettei tietty lääke tehoa lainkaan tai siitä tulee haittoja. Asia voidaan tarvittaessa selvittää farmakogeneettisellä tutkimuksella.
Tuntuuko, ettei masennuslääkkeestä tai kipulääkkeestä ole hyötyä? Epäiletkö, että kolesterolilääke aiheuttaa lihaskipuja? Havaintosi voivat olla oikeita, ja syy saattaa löytyä perimästäsi. Nykyisin tiedetään, että monet lääkeaineet vaikuttavat elimistössä yksilöllisesti eri tavoin.
Helsingin yliopiston farmakogenetiikan professorin, HUS Diagnostiikkakeskuksen ylilääkäri Mikko Niemen mukaan ilmiöön on useita syitä. Geenit voivat vaikuttaa muun muassa lääkeaineen pitoisuuteen, aktivoitumiseen tai kohdepaikkaan sitoutumiseen. Ne voivat myös suoraan altistaa haittavaikutuksille.
– Kun lääke otetaan suun kautta, sen pitää päästä imeytymään ruoansulatuskanavasta verenkiertoon. Tämän jälkeen lääkkeen pitää päästä vaikutuskohteeseensa ja lopuksi vielä poistua elimistöstä, Niemi kertoo.
Kaikissa näissä vaiheissa tarvitaan elimistön omia proteiineja, jotka ovat ihmisillä perinnöllisesti erilaisia. Tämä voi vaikuttaa lääkkeen tehoon. Esimerkiksi noin kolmasosalla suomalaista on kolesterolilääkkeitä, statiineja, kuljettavassa proteiinissa perinnöllinen muutos, joka hidastaa lääkkeen pääsyä maksaan. Neljällä prosentilla kuljetusproteiini toimii erittäin heikosti.
– Geenimuutoksen vuoksi vähemmän statiinia pääsee maksaan, jolloin lääkkeen teho voi heikentyä. Lisäksi statiinia kertyy verenkiertoon ja se voi aiheuttaa haittoja, kuten lihaskipuja, Niemi kertoo.
Normaalitilanteessa statiinit vaikuttavat siten, että ne estävät maksasolujen kolesterolin valmistusta. Tällöin maksa alkaa kerätä tarvitsemaansa kolesterolia verenkierrosta ja haitallisen kolesterolin pitoisuus veressä laskee.
Ei sairaus vaan ominaisuus
Niemi korostaa, ettei lääkkeiden tehoon vaikuttavissa geenimuutoksissa ole kyse sairaudesta, vaan ominaisuudesta – samantyyppisestä vaihtelusta kuin esimerkiksi hiusten tai silmien värissä.
– Ihmiset ovat erilaisia, ja siksi myös lääkkeet vaikuttavat eri tavoin, Niemi toteaa.
Nykyisin perimän vaikutukset tunnetaan hyvin yli sadan lääkkeen tehoon ja turvallisuuteen. Geenimuutokset voivat vaikuttaa eri suuntiin: lääkkeen pitoisuus ja vaikutus saattaa jäädä elimistössä liian pieneksi tai nousta liian suureksi. Kaiken kaikkiaan on arvioitu, että perimä selittää noin 20–30 prosenttia lääkkeiden aiheuttamista poikkeavista vaikutuksista.
– Tieto päivittyy koko ajan. Todennäköisesti parin vuoden päästä tunnemme tällaisia lääkeaineita enemmän, Niemi kertoo.
Aihetta tutkitaan aktiivisesti, sillä joissain tapauksissa hoidon onnistuminen voi vaarantua perimän vuoksi. Esimerkiksi osalla ihmisistä on geenimuutos, joiden vaikutuksesta tietyt masennuslääkkeet hajoavat elimistössä tavallista nopeammin. Tällöin ne eivät ehdi vaikuttaa eikä masennus helpotu.
– Eräässä suomalaisessa tutkimuksessa olemme havainneet, että potilaat, joiden elimistöstä masennuslääke sitalopraami poistuu normaalia nopeammin, ovat yliedustettuina itsemurhan tehneiden joukossa, Niemi kertoo.
Toisaalta on myös pieni joukko ihmisiä, joiden elimistöstä sitalopraami-masennuslääke ei poistu elimistöstä tavalliseen tapaan ja sitä kertyy liikaa. Tällöin vaarana ovat liian suuresta pitoisuudesta johtuvat haitat.
Kaikille kodeiini ei tehoa
Perimän vaikutus voi joissain tapauksissa olla niin suuri, ettei lääkeaine tehoa lainkaan. Jotkut lääkeaineet aktivoituvat elimistössä vasta tietyn proteiinin muokatessa niitä. Tunnettu esimerkki on reseptikipulääke kodeiini, joka ei sellaisenaan ole tehokas. Vasta kun kodeiini muuttuu maksassa tietyn entsyymin muokkaamana morfiiniksi, se hillitsee kipua. Morfiini vaikuttaa keskushermostossa estämällä kipusignaalin välittymisen aivoihin.
Noin kolmella prosentilla suomalaisista on geenimuutos, jonka vuoksi kyseinen entsyymi ei toimi, jolloin kodeiini jää kodeiiniksi. Kipua hillitsevää morfiinia ei muodostu. Toisaalta noin kuudella prosentilla suomalaisista entsyymi on poikkeuksellisen aktiivinen eli kodeiini muuttuu morfiiniksi liiankin tehokkaasti.
– Harvinaisissa tapauksissa morfiinia muodostuu elimistöön niin paljon, että se aiheuttaa yliannostuksen. Tiedetään tapauksia, joissa se on aiheuttanut lapsipotilaalla jopa hengityslaman ja kuoleman, Niemi kertoo.
Lääkkeiden tehoon vaikuttavat geenimuutokset periytyvät vanhemmilta lapsille. Ei voida kuitenkaan suoraan olettaa, että jos kodeiinista tulee esimerkiksi äidille geenimuutoksen vuoksi haittoja, ominaisuus periytyy lapselle. Lapsi saa aina toisen geenimuodon toiselta vanhemmaltaan, joten lopputulos riippuu perittyjen geenimuotojen yhdistelmästä.
Testien käyttö yleistyy terveydenhuollossa
Viime vuosina terveydenhuollossa ovat tulleet käyttöön niin sanotut farmakogeneettiset paneelitutkimukset, joilla tutkitaan kerralla kaikki tärkeimmät lääkkeiden tehoon vaikuttavat geenit. Esimerkiksi HUS Diagnostiikkakeskuksen kehittämässä menetelmässä verinäytteestä tutkitaan tusina geenejä, joiden tiedetään vaikuttavan noin sadan lääkkeen tehoon.
– Teemme nykyisin tuhansia testejä vuodessa. Niitä tehdään lääkärin lähetteellä muun muassa syöpäpotilaille ja masennuspotilaille, jotka eivät ole saaneet apua masennuslääkkeistä tai joille on tullut niistä poikkeuksellisen voimakkaita haittoja, kertoo Niemi.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että masennusoireet helpottavat 40 prosenttia todennäköisemmin, jos ennen masennuslääkkeen määräämistä tehdään geenitesti. Tämän vuoksi geenitestiä nykyisin suositellaan, jos masennuslääkkeet eivät tehoa.
Syöpähoitojen osalta tiedetään, että tietyt geenimuunnokset lisäävät eräiden leukemian tai suolisto- ja rintasyöpien hoidossa käytettävien lääkkeiden vakavien haittavaikutusten mahdollisuutta. Siksi asia testataan nykyisin ennen syöpälääkityksen aloittamista.
Niemi uskoo, että tulevaisuudessa yhä laajempi joukko suomalaisia tullaan testaamaan. Usein sama geenimuutos voi vaikuttaa useamman lääkeaineen tehoon, joten tieto auttaa myös muita lääkkeitä määrättäessä.
– Riittää, että kattava farmakogeneettinen testi tehdään kerran elämässä. Sen jälkeen tuloksia voidaan hyödyntää aina, kun kyseiselle ihmiselle määrätään lääkkeitä.
Jos jokin lääke ei sovi, vaihtoehtoja löytyy
Perinnölliset erot lääkkeiden tehossa tulevat toisinaan puheeksi apteekissa etenkin kipulääke kodeiiniin liittyen. Asiakas saattaa sanoa, ettei kodeiinista ole apua tai se aiheuttaa vain pahoinvointia ja väsymystä, kertoo farmaseutti, biofarmasian proviisoriopiskelija Heli Saari.
– Kerron asiakkaalle, että kyseinen lääke toimii eri ihmisillä eri tavalla ja varsinkin lääkettä ensimmäistä kertaa käyttäessä tulee noudattaa annosohjeen pienintä annosta, Saari kertoo.
Kodeiinia määrätään tyypillisesti esimerkiksi leikkauksen jälkeisen kivun hoitoon.
Saaren mukaan kannattaa myös huomata, että kodeiinia esiintyy erinimisissä lääkevalmisteissa.
– Eräs sivuvaikutuksia kodeiinista saanut asiakas toi asian esille ja reseptintoimituksessa huomattiin, että lääkärin kirjoittama uusi lääke sisälsi kodeiinia. Lääkäriin oltiin yhteydessä ja lääke vaihdettiin toiseen, Saari kertoo.
Lääkäriltä voi kysyä geenitestistä
Saaren mukaan toinen apteekissa usein esiin nouseva ilmiö on masennuslääkkeiden heikko teho. Farmakogeneettisiä testejä tehdään harvoin, joten masennuspotilaat joutuvat tavallisesti kokeilemaan vuoron perään useita lääkkeitä. Tämä voi aiheuttaa ihmiselle tunteen, ettei mikään auta.
– Kerron, että perinnölliset tekijät voivat olla syynä lääkkeen toimimattomuuteen ja että sopiva lääkitys vielä löytyy. Saatan myös kehottaa asiakasta olemaan yhteydessä lääkäriin ja kysymään, olisiko mahdollista tehdä geenitesti.
Edellisten lisäksi apteekin keskusteluissa nousevat melko usein esiin statiinit ja niihin liittyvät lihasoireet.
– Asiakkaat tietävät jo melko hyvin, että jos lihaskipuja ilmaantuu, tulee ottaa yhteyttä lääkäriin.
Saari kuitenkin muistuttaa, että valtaosalla ihmisistä lääkkeet toimivat niin kuin pitääkin.
– Jos mitään poikkeavaa ei ilmene, lääkettä voi huoletta käyttää ohjeiden mukaisesti.
Asiantuntijoina farmakogenetiikan professori, HUS Diagnostiikkakeskuksen ylilääkäri Mikko Niemi, Helsingin yliopisto ja HUS sekä farmaseutti, biofarmasian proviisoriopiskelija Heli Saari, Apteam
Julkaistu Terveydeksi! 3/2024
Lue lisää:
