Lääketietoa | 14.12.2023 | VIRPI EKHOLM | MIKKO MÄNTYNIEMI
Lääkevaihto laajenee – mikä muuttuu?
Lääkärin määräämä reseptilääke voidaan vaihtaa apteekissa edullisempaan, samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään valmisteeseen, jos se kuuluu lääkevaihdon piiriin. Keväällä mukaan lääkevaihtoon tulivat inhaloitavat valmisteet, ja seuraavaksi apteekkivaihto laajenee biologisiin lääkkeisiin.
Astman tai keuhkoahtaumataudin hoidossa käytettävien inhaloitavien valmisteiden lääkevaihto alkoi apteekeissa huhtikuun alussa. Tämä tarkoittaa, että myös hengitettävä lääke voidaan nyt vaihtaa apteekissa edullisempaan, samaa vaikuttavaa ainetta sisältävään valmisteeseen, kuten tablettilääkkeissä on tehty jo pitkään.
Asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen Apteekkariliitosta vakuuttaa, että lääke voidaan vaihtaa apteekissa turvallisesti, jos saatavilla on edullisempi vaihtoehto.
– Vaihto toteutetaan vain sellaisten valmisteiden välillä, joiden hoidollinen vaikutus on samanlainen. Hoitava lääke ei esimerkiksi vaihdu avaavaksi lääkkeeksi tai toisinpäin, eikä lääkeainetta eikä valmisteen vahvuutta vaihdeta, hän toteaa.
Lääkkeen valmistaja saattaa sen sijaan vaihtua, ja sen myötä myös valmisteen nimi ja pakkauksen ulkonäkö. Inhaloitavissa lääkkeissä myös annostelulaite voi olla erilainen.
– Apteekissa neuvotaan, miten laitetta käytetään oikein, jotta lääke menee varmasti perille keuhkoihin. Eroja saattaa olla esimerkiksi lääkeannosten lataamisessa tai annoslaskurin toiminnassa.
Jos hintaero on pieni, asiakas ei ehkä koe tutun lääkkeen vaihtamista toiseen tarpeelliseksi. Kyllönen kuitenkin kannustaa vaihtoihin, koska se tuo säästöjä paitsi potilaille, myös yhteiskunnalle.
– Jokainen toteutunut lääkevaihto lisää yritysten kannustimia käydä hintakilpailua, jolloin lääkkeiden hinnat laskevat, hän sanoo.
Inhaloitavissa lääkkeissä annostelulaite voi olla erilainen. Eroja saattaa olla esimerkiksi lääkeannosten lataamisessa tai annoslaskurin toiminnassa. (Kuva Apteekkariliitto/Mikkomäntyniemi.)
Seuraavaksi vuorossa biologiset lääkkeet
Ensi vuodesta alkaen lääkevaihto laajenee asteittain myös biologisiin lääkkeisiin, jotka annostellaan yleensä pistämällä ihon alle. Ensimmäisenä vaihdon piiriin tulevat pienimolekyyliset hepariinit, joita käytetään veritulppien ehkäisyyn.
– Biologinen lääke on hormoni tai muu valkuaisaine, jota elimistö tuottaisi normaalisti itse, mutta jonka tuotanto tai teho on sairauden vuoksi puutteellista. Siksi sitä täytyy tuottaa esimerkiksi soluviljelmissä, Kyllönen kuvailee.
Biologisia lääkkeitä käytetään esimerkiksi diabeteksen, reumasairauksien, tulehduksellisten suolistosairauksien, psoriaasin, migreenin ja syöpäsairauksien hoidossa, kun perinteiset lääkkeet eivät auta riittävästi. Viime vuosina markkinoille on tullut paljon uusia biologisia lääkkeitä, jotka ovat parantaneet monen sairauden hoitotuloksia ja potilaiden vointia.
Kolikon kääntöpuolena on, että biologiset lääkkeet ovat usein tavanomaisia lääkkeitä kalliimpia. Kun lääkkeen patenttisuoja raukeaa, markkinoille voi kuitenkin tulla biosimilaareja, jotka ovat vaikutuksiltaan samanlaisia kuin alkuperäinen lääke, mutta hinnaltaan edullisempia.
– Biosimilaari ei ole täysin identtinen kuin alkuperäinen lääke, koska biologisissa valmisteissa on aina pientä vaihtelua. Se on kuitenkin vaikutuksiltaan yhtä tehokas ja turvallinen, Kyllönen toteaa.
Säästöt voivat olla moninkertaisia
Biologisten lääkkeiden apteekkivaihto tulee voimaan porrastetusti vuosina 2024–2026. Sen arvioidaan tuovan yhteiskunnan lääkekustannuksiin noin 20 miljoonan euron säästöt vuodessa.
Viestintäjohtaja Erkki Kostiainen Apteekkariliitosta arvioi, että säästöt ovat todennäköisesti vielä suurempia.
– Kun tavallisten lääkkeiden lääkevaihto otettiin käyttöön vuonna 2003, säästöarviot ylitettiin moninkertaisesti. Uskon, että niin käy nytkin, hän sanoo.
Pelkästään apteekkien toteuttamilla lääkevaihdoilla on Kelan tilastojen mukaan saatu 20 vuodessa aikaan 1,3–1,4 miljardin euron säästöt. Tämän päälle tulevat vielä lääkkeiden hintakilpailusta syntyneet säästöt, joita ei pystytä edes arvioimaan.
– Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat Tilastokeskuksen mukaan laskeneet parissa kymmenessä vuodessa jo yli 30 prosenttia. Säästöt ovat kohdistuneet sekä lääkkeiden käyttäjille että lääkekorvaukset maksavalle Kelalle, Kostiainen kertoo.
Asiantuntijoina asiantuntijaproviisori Henna Kyllönen ja viestintäjohtaja Erkki Kostiainen, Apteekkariliitto
Julkaistu Terveydeksi! 4/2023
