‹ Takaisin

Lääketietoa  |  10.05.2021   |  ULLA ORA   |  KATJA LÖSÖNEN

Kuka päättää lääkkeen hinnan?

Lääkkeet maksavat saman verran kaikissa apteekeissa. Valtion lääketaksa määrittelee lääkkeille hinnat, joita apteekkien on noudatettava.

Lääkkeiden hinnan muodostuminen poikkeaa huomattavasti esimerkiksi elintarvikkeiden hinnan muodostumisesta. Yleinen harhaluulo on, että apteekkari voi vaikuttaa lääkkeiden hintaan. Niin ei kuitenkaan ole, vaan hinnat ja niihin sisältyvä apteekin kate määräytyvät valtioneuvoston asettaman lääketaksan mukaisesti.

Lääketaksassa kunkin lääkkeen myyntihinta määritellään valtakunnallisesti käytössä olevan tukkuhinnan perusteella. Lääketaksan avulla varmistetaan, että samasta lääkkeestä peritään sama hinta kaikissa Suomen apteekeissa ja verkkoapteekeissa. Lääkkeiden hintoja ei siis tarvitse vertailla, sillä ne ovat kaikkialla samat.

Suomessa lääkkeitä saavat myydä tällä hetkellä vain apteekit. Poikkeuksena ovat nikotiinikorvauslääkkeet, joita voidaan myydä kaupoissa, ravintoloissa, huoltoasemilla ja kioskeissa. Niiden hinnoittelu on vapaata.
Kaikki apteekissa myytävät tuotteet eivät ole lääkkeitä. Esimerkiksi ­vitamiinien ja käsidesien hintoja ei säädellä lääketaksalla, joten ne voivat vaihdella apteekeittain.

Hinta koostuu kolmesta osasta

Apteekin hyllyllä olevan lääkkeen hinta koostuu tukkuhinnasta, apteekin katteesta ja ­veroista. Keskimäärin lääkkeen hinta jakautuu niin, että lääketehdas ja tukkukauppa saavat summasta yhteensä 64 prosenttia, apteekki 20 prosenttia ja valtio arvonlisä- ja apteekkiveroina 16 prosenttia.

Lääkkeen hinnassa on mukana apteekkivero, jonka suuruus on keskimäärin noin seitsemän prosenttia. Apteekkivero määräytyy sen mukaan, minkä kokoinen apteekki on. Liikevaihdoltaan suurimmilla apteekeilla vero on yli kymmenen prosenttia lääkemyynnin liikevaihdosta, mutta pienimmät apteekit eivät maksa apteekkiveroa lainkaan.

– Apteekkiverolla leikataan etenkin suurten apteekkien tuloja. Veron vuoksi pieni apteekki saa samasta lääkkeestä suuremman myynti­katteen kuin iso apteekki, havainnollistaa viestintäjohtaja, proviisori Erkki Kostiainen Apteekkariliitosta.

– Näin varmistetaan, että apteekkitoiminta on kannattavaa myös pienemmillä paikkakunnilla ja Suomessa säilyy maanlaajuinen apteekkiverkko.

Itsehoitolääkkeet vapaasti kilpailuun?

Apteekeissa ilman reseptiä myytävät itsehoitolääkkeet on tarkoitus vapauttaa hintakilpailulle lääkelain muutoksella. Ehdotus oli syksyllä lausuntokierroksella, ja sen on tarkoitus tulla eduskunnan käsittelyyn tänä ­keväänä.

Muutoksen jälkeen itsehoitolääkkeiden enimmäishinta määriteltäisiin edelleen lääketaksassa, mutta apteekit voisivat myydä niitä halvemmallakin.
Apteekeilla ei ole nyt mitään roolia lääkkeiden hinnoittelussa, mutta itsehoitolääkkeiden hintakilpailun salliminen toisi tähän hieman muutosta.

– Käytännössä lääkeyhtiöt kuitenkin pitkälti määrittelevät lääkkeiden hinnat, ja kilpailu käydään lääkeyhtiöiden välillä tukkuhintatasolla, Kostiainen sanoo.

Itsehoitolääkkeiden muun muassa kipulääkkeiden hintakilpailu saattaa totetutua myöhemmin tänä vuonna.

Reseptilääkkeiden hinnat alemmaksi

Apteekkariliitto on ehdottanut lääkkeiden hinnoitteluun mallia, joka laskisi reseptilääkkeiden hintoja keski­määrin yli 4 prosenttia ja kalleimpien lääkkeiden hintoja noin 9 prosenttia. Mallissa säästöihin päästään leikkaamalla lääketaksaan perustuvaa lääkkeen hintaa ja puolittamalla apteekkivero.

Apteekkariliiton mukaan malli pienentäisi lääkkeiden käyttäjien ja Kelan lääkemenoja yhteensä noin 90 miljoonaa euroa vuodessa. Kuluttajille hinnan lasku näkyisi heti, mutta valtion kirstussa säästöt tuntuisivat noin kolmen vuoden kuluttua.

Eniten malli hyödyttäisi Kelaa, joka maksaa ison osan kansalaisten lääkemenoista. Myös lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät, kun omavastuut pienenisivät lääkkeiden hintojen laskiessa.

– Mallin keskeinen tavoite on, että kalleimpien lääkkeiden hintoja saataisiin laskettua ja lääkekorvaus­menojen kasvu taitettua, sanoo Kostiainen.

Huippukalliit lääkkeet nostavat korvauksia

Lääkeyritys voi tuoda lääkkeen markkinoille saatuaan sille myyntiluvan. Jos lääkeyritys haluaa, että lääke tulee Kela-korvattavuuden piiriin, yrityksen on haettava sille erikseen korvattavuutta ministeriön alaisuudessa toimivalta lääkkeiden hintalautakunnalta Hilalta. Jos lääkkeelle ei vahvisteta korvattavuutta, se jää kokonaan asiakkaan maksettavaksi.

Uusia lääkeaineita sisältäviä Kela-korvattavia lääkkeitä tulee vuosittain noin 20–30.

– Korvattavuutta arvioitaessa tarkastellaan lääkkeen käyttötarkoitusta ja lääkkeestä saatavia terveyshyötyjä, kertoo johtava proviisori Ulla Kurkijärvi sosiaali- ja ­terveysministeriöstä.

Lautakunnan tehtävänä on arvioida, onko lääkeyrityksen ehdottama hinta kohtuullisella tasolla lääkkeestä saataviin hyötyihin nähden.

Uudet lääkkeet ovat yhä kohdennetumpia ja tulevat aiempaa kapeammalle potilasryhmälle.

Kalleimpien korvattavana olevien lääkkeiden vuosi­kustannukset liikkuvat sadoissa tuhansissa euroissa.

Esimerkiksi yhä yleisemmät biologiset lääkkeet ovat hintavia. Ne ovat lääkkeitä, jotka sisältävät elävien solujen tuottamaa materiaalia, yleensä valkuaisainetta. Biologisille lääkkeille on kehitetty korvaavia halvempia vaihtoehtoja, biosimilaareja. Lääkäri ei kuitenkaan välttämättä määrää korvaavaa biosimilaaria. Apteekissa biologista lääkettä puolestaan ei voida vaihtaa biosimilaariksi eli ne eivät kuulu lääkevaihdon piiriin.

– Biosimilaarien käytön lisäämisellä saataisiin ­aikaan kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt lääke­kuluissa. Lääketurvallisuudesta vastaavan viranomaisen kanta on, että lääkäri voi turvallisesti vaihtaa alkuperäisen biologisen lääkkeen biosimilaariin, sanoo Kostiainen.

Apteekkariliiton muutosehdotus hintojen laskemiseksi:

• Apteekkien valtiolle maksama apteekkivero puolitettaisiin ja
• lääketaksaa leikattaisiin vastaavasti.
• Kaikkien reseptilääkkeiden hinnat laskisivat, ja eniten halpenisivat kalliit lääkkeet.
• Itsehoitolääkkeiden hinnat säilyisivät ennallaan.
• Kelan lääkekorvausmenojen kasvu hidastuisi.

Asiantuntijoina viestintäjohtaja Erkki Kostiainen, Apteekkariliitto ja johtava proviisori Ulla Kurkijärvi, sosiaali- ja terveysministeriö.

Julkaistu Terveydeksi! 1/2021