‹ Takaisin

Terveys  |  22.09.2014

Itsehoito lievittää flunssan oireita

Flunssa on tuttu riesa, joka paranee itsestään. Lepo auttaa, ja myös C-vitamiini ja sinkki saattavat hiukan nopeuttaa toipumista.

Flunssa eli nuhakuume alkaa yleensä kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä. Tyypillisiä oireita ovat myös nuha ja yskä. Eri puolilla kehoa on kolotuksia, ja varsinkin lapsilla kuume voi nousta korkeaksi. Normaali flunssa kestää 4–14 vuorokautta, riippuen jonkin verran aiheutta­javiruksesta ja sairastuneen vastustuskyvystä.

Vaikka oireet ovat selkeät, taudinaiheuttaja on sitäkin mutkikkaampi.

– Flunssaviruksia on noin kymmenen, ja niiden alatyyppejä tunnetaan useita satoja. Esimerkiksi rinovirus aiheuttaa aikuisten flunssista 80–90 prosenttia, ja alatyyppejä sillä on noin 100–150, kertoo professori Olli Ruuskanen Turun yliopistosta.

Potilaalla voi olla samaan aikaan kahden tai useamminkin viruksen alatyyppejä tai bakteeri ja virus yhtä aikaa. Tällöin oireetkin ovat usein tavallista ankarammat.

Monet uskovat kylmettymisen laukaisevan flunssaan sairastumisen. Oletus on, että tällöin immuunijärjestelmä hetkeksi heikentyisi ja päästäisi virukset jylläämään. Ruuskasen mukaan ilmiöstä ei ole kuitenkaan löydetty lääketieteellistä näyttöä.

– Jo 1960-luvulla on osoitettu rinoviruksen tut­kimuksissa, että kylmettyminen ei lisää flunssan oireita. Toisaalta on pohdittu, voisiko rinovirusinfektio olla ensin oireeton ja muuttua kylmettymisen takia oireiseksi, mutta tieteellistä näyttöä ei tästäkään ole olemassa, Ruuskanen selvittää.

Lepoa flunssaan

Tärkeintä flunssan hoidossa on levätä sekä juoda riittävästi. Antibiootit eivät tepsi, mutta C-vitamiini ja sinkki saattavat jonkin verran nopeuttaa paranemista ja vähentää oireita.

– Suositeltava sinkin annostelu on noin 60–75 milligrammaa vuorokaudessa. C-vitamiinia kannattaa nauttia yli gramma vuorokaudessa.

Ruuskasen mukaan uusimmat tutkimustulokset osoittavat myös, että D-vitamiinin liian vähäinen saanti altistaa lapsia hengitystieinfektioille.

– Riittävä annostelu on siinäkin tärkeä, ja suosituksia on nostettu koko ajan.

Moni kokee, että auringonhattu-uute helpottaa oloa, ja hunajan on todettu lievittävän yskää. Sitä ei kuitenkaan pidä antaa alle yksivuotiaille. Eräiden tutkimus­ten mukaan maitohappobakteerit saattavat jonkin verran lievit­tää pienillä lapsilla rinovirusten aiheuttamia flunssia.

Lääkkeistä apua flunssan oireisiin

Flunssaista oloa voi helpottaa kuumetta alentavilla kipulääkkeillä, kuten parasetamolilla sekä tulehduskipulääkkeillä, esimerkiksi ibuprofeenilla.

– Apteekin flunssalääkehyllyssä on laaja valikoima erilaisiavalmisteita, ja itselle sopivan lääkkeen valinnassa on hyvä käyttää farmaseutin apua, sanoo apteekkari Leena Astala Luvian apteekista.

Tukkoinen nenä tekee olosta entistäkin tukalamman ja vaikeuttaa nukkumista.

– Nenää avaavat suihkeet sopivat tilapäiseen käyttöön. Nenän limakalvot voivat flunssan aikana kuivua, ja limakalvoja hoitavat valmisteet auttavat siihen, opastaa Astala.

Erityisesti öisin vaivaava kuiva yskä on usein kiusallinen paitsi flunssapotilaalle myös muulle perheelle. Erityisesti jos yskä vaikeuttaa nukahtamista, yskänärsytystä vähentävästä lääkkeestä saattaa olla apua. Flunssapotilaat hakevat usein lievitystä kurkkukipuun ja äänen käheyteen.

– Tulehduskipulääkkeet lievittävät myös kurkkukipua, ja puudu­tetta sisältävät imeskelytabletit lievittävät oireita. Kannattaa kuitenkin muistaa, että äänen käheyteen paras hoito on puhumisen välttäminen, Astala muistuttaa.

”Lääkkeiden yhdistelyllä ei saavuteta parempaa tehoa, mutta haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa. Mahasuolikanavan oireiden ilmaantuminen on tästä tyypillinen esimerkki.”

Moni yhdistelee flunssalääkkeitä, esimerkiksi flunssajuoman lisäksi ottaa muutaman särkylääkkeen päivässä. Se ei kuitenkaan edistä paranemista, sillä eri flunssalääk­keet sisältävät samoja tai samaan ryhmään kuuluvia lääkeaineita, eikä niiden samanaikainen käyttö ole siksi suositeltavaa.

– Yhdistelyllä ei saavuteta parempaa tehoa, mutta haittavaikutusten todennäköisyys kasvaa. Mahasuolikanavan oireiden ilmaantuminen on tästä tyypillinen esimerkki, Astala huomioi.

Milloin lääkäriin?

Tavallisessa flunssassa oireilu vä­henee tasaisesti 4–5 sairauspäivän jälkeen. Jos sen sijaan uusina oireina tulee korkea kuume ja voi­makas uupumus tai jos hengittä­minen käy raskaaksi, on syytä käydä lääkärissä.

Oireiden taustalla voi olla alkava bakteeriperäinen keuhkokuume.

– Lääkärissä on hyvä käydä myös silloin, jos tauti on ollut paranemassa mutta oireet uusivat viikon, parin kuluessa. Kyseessä saattaa olla bakteerin aiheuttama jälkitauti, esimerkiksi poskiontelontulehdus, sanoo Astala.

Mikäli flunssaan liittyvä kurkkukipu jatkuu useamman viikon ajan, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Jos kurkkukipuun liittyy korkea kuume, pitäisi lääkäriin ha­keutua jo vuorokauden sisällä. Kyseessä voi olla bakteeripohjainen nielutulehdus, joka hoidetaan antibiooteilla.

Nuhakuumeen jälkeen yskä monesti jatkuu muita oireita pitempään. Jos yskä kestää yli kolme viikkoa häiritsevänä, olisi hyvä käydä lääkärissä.

Korvatulehdus yleinen

Alle kolmivuotiaista flunssapotilaista 20–40 prosenttia saa välikorvatulehduksen. Korvakipu alkaa usein yöllä, ja tällöin on päätettävä, lähteäkö lääkäriin heti vai vasta aamulla.

Lastenlääkäri Hannu Jalanko toteaa Terveyskirjaston (terveyskirjasto.fi) artikkelissa, että säryn ensiapuna voidaan käyttää kuumelääkkeitä. Tulehduksen hoito ei edellytä välitöntä lääkäriin lähtemistä, vaan käynti voidaan siirtää aamuun tai seuraavaan päivään.

– Jos kotona on puuduttavia korvatippoja, voi niitä käyttää lisälääkityksenä. Kuumelääkettä voi antaa lapselle turvallisesti yöllä, vaikka tilanne olisi epäselväkin. Aamulla on hyvä viedä lapsi lääkäriin, vaikka hän ei enää olisi kivuliaskaan, sillä pystyasennossa kipu usein helpottuu tulehduksesta huolimatta, Jalanko toteaa.

Lisää tietoa

Miksi flunssat pitkittyvät?

Monet valittavatflunssien kestävän nykyään pitempään kuin aiemmin. Tilastojen mukaan joka viidennellä muuten terveellä nuorella aikuisella nuha, nenän tukkoisuus ja yskä jatkuivat yli 20 vuorokautta. Olli Ruuskasen mukaan flunssan pitkittyminen eli yli kahden viikon kesto on yhtä yleistä kuin aiempina vuosikymmeninä.

– Esimerkiksi adenovirus voi aiheuttaa lapsilla tavallista pitemmän, 5–10 vuorokauden kuumeen.

Yksi mahdollinen selitys pitkittyneeseen flunssaan on elimistöön tullut uusi virus, joka jatkaa infektiota heti edellisen perään.

– Tästä on näyttöä turkulaisissa perhetutkimuksissa. Jos flunssan oireet jatkuvat samanlaisina tai vaikeampina yli 10 vuorokautta, syynä voi olla myös poskiontelotulehdus, joka hoidetaan antibiootilla.

Influenssavirus jyrää vuosittain

Influenssa on kuumeinen ja usein raju hengitysteiden infektio, jonka aiheuttaja on influenssavirus. Se leviää joko pisaratartuntana tai käsien kautta epidemioina nopeasti maasta toiseen. Kausi-influenssarokotetta annetaan kansallisessa rokotusohjelmassa pienille lapsille, raskaana oleville, perussairautensa tai ammattinsa puolesta riskiryhmiin kuuluville sekä yli 65-vuotiaille.

Lisäksi vakavalle influenssalle alttiiden lähipiiri voi saada ilmaisen rokotuksen. Esimerkiksi pitkäaikaissairailla ja ikääntyneillä rokotteen tuottama suoja jää vajaaksi. Lähipiirin rokottaminen antaa heille lisäsuojaa ja pienentää sairastumisvaaraa. Raskaana olevan läheisten rokottaminen suojaa tulevaa vauvaa. Muut voivat ottaa sen omakustanteisesti tai työterveyshuollossa.

Paras keino ehkäistä flunssa- ja influenssavirustartuntaa on huolellinen käsien pesu saippualla.

Teksti Anna Haikarainen, kuvitus Anna Virtanen/Napa Illustrations
Julkaistu Terveydeksi! 4/2013