‹ Takaisin

Lääketietoa  |  03.09.2019   |  Inkeri Meriluoto   |  Jenny Lucander

Harmillinen poikkeus

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat yleistyneet maailmanlaajuisesti, ja oman lääkkeen riittävyys voi huolettaa. Niissäkin harvoissa tapauksissa, joissa määrätty lääke on loppu, ongelma saadaan useimmiten ratkaistua apteekissa.

Kyllähän se harmittaisi. Jos olisi juuri saanut lääkäriltä reseptin johonkin itseä kuormittavaan vaivaan ja lähimmässä apteekissa todettaisiin, ettei lääkettä ole saatavilla koko Suomessa.

Voisiko näin käydä?

Savonlinnan Uuden apteekin apteekkari Timo Auvinen nyökkää. Näitä tilanteita sattuu apteekissa aina silloin tällöin.

– Osa asiakkaista on närkästyneitä, osa kiusaantuneita, että miten tämmöinen on mahdollista, ja se on ymmärrettävää. Tuntuuhan se hullulta, ettei lääkäri ole reseptiä määrätessään tiennyt, ettei lääkettä ole juuri nyt saatavilla.

Tilastollisesti näin tapahtuu edelleen hyvin harvoin, mutta kuitenkin selvästi useammin kuin ennen. Kyse on lääkkeiden saatavuushäiriöistä, eli tilanteista, joissa asiakkaan tarvitsemaa lääkettä ei ole saatu eikä saada riittävästi Suomeen.

Lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat viime vuosina yleistyneet selvästi globaalisti.

Silti – ja tämä on tärkeää – Suomessa lääkkeen saa apteekista yhä 98 prosentin varmuudella heti mukaansa.

Puuttuva kaksi prosenttia selittyy valtaosaksi sillä, että kyseessä on lääke, joka tilataan apteekkiin vasta asiakkaan toiveesta. Vain neljännes puutoksista johtuu varsinaisista saatavuushäiriöistä.

Mutta tilastotieto ei lohduta silloin, kun saatavuushäiriö sattuu omalle kohdalle. Ei etenkään, jos kyse on vakavan sairauden hoitoon käytettävästä lääkkeestä. Silloin huoli omasta terveydestä ja puuttuvasta lääkkeestä on iso.

– On helppo ymmärtää, että asiakasta ehkä pelottaa ja varmasti myös harmittaa oman terveyden ja turhan juoksemisen puolesta, Auvinen toteaa.

Valtaosa tilanteista ratkeaa heti apteekissa

Vaikka saatavuushäiriöt yleistyvät, asiakas ei jää niiden kanssa koskaan yksin.

Auvinen arvioi, että noin 60–70 prosentissa tapauksista, joissa lääkärin määräämää lääkettä – tietyn merkkistä, tiettyä vahvuutta, tiettyä pakkauskokoa – ei ole saatavilla, apteekki pystyy vaihtamaan lääkkeen toiseen vastaavaan valmisteeseen. Tällöin asiakas voi saada apteekista mukaansa esimerkiksi toisen valmistajan vastaavan lääkkeen tai pienemmän pakkauskoon.

Noin 30–40 prosentissa tapauksista sopivan, korvaavan lääkkeen tai pakkauskoon saaminen edellyttää yhteydenottoa lääkäriin.

Vain muutamissa yksittäistapauksissa puuttuva lääke voi olla sellainen, ettei täysin korvaavaa tuotetta käytännössä ole tarjolla.

– Näin kävi esimerkiksi yhdelle akuutille sappikivipotilaalle. Vaikka mitä teimme, hänen tarvitsemaansa lääkettä ei ollut saatavilla eikä korvaavaa lääkettä ollut. Lääkäri totesi, että häntä pystyttiin hoitamaan siinä tilanteessa vain tulehduskipulääkkeillä, Auvinen pahoittelee.

Uusia keinoja lääkehoidon varmistamiseksi

Moni pulmatilanne jää historiaan piakkoin, kun lääkärit saavat yhä paremmin tietoa lääkkeiden saatavuushäiriöistä ja voivat varmistua jo reseptin kirjoitushetkellä siitä, onko lääkettä saatavilla.

Pelkästään tällä ongelma ei poistu, sillä apteekista haetaan myös reseptejä, joiden määräämishetken jälkeen lääkkeen saatavuus on ehtinyt muuttua ehkä moneenkin kertaan.

Apteekkariliitto on ehdottanut, että Suomessa otettaisiin saatavuushäiriötilanteissa käyttöön niin sanottu Norjan-malli. Siinä apteekit voisivat viranomaisten ohjeiden mukaan vaihtaa nykyistä laajemmin pakkauskokoja, sovittaa annoksia vahvuuksien mukaan tai tarjota korvaavia valmisteita saatavuushäiriötilanteissa. Eli ratkaista tilanteen samalla asiakaskäynnillä potilasturvallisuutta vaarantamatta.

Nyt suurin osa näistä toimista vaatii yhteydenottoa lääkäriin. Pienillä paikkakunnilla se voi onnistua helposti, mutta etenkin lääkärivajeesta kärsivällä pääkaupunkiseudulla voi olla vaikea saada yhteys reseptin kirjoittaneeseen lääkäriin.

– Malli vaikuttaa erittäin kiinnostavalta, ja meidän tulee Suomessa ehdottomasti miettiä samantyyppistä menettelyä. Tällä tavoin säästetään apteekkien ja muun terveydenhuollon resursseja potilasturvallisuutta vaarantamatta, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler sanoo.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea toivoo lisäksi, että jatkossa lääkkeiden varastotiedot näkyisivät kuluttajille apteekin verkkosivuilla. Osittain näin jo onkin apteekkien verkkopalveluissa.

– Tämä olisi kuluttajalle optimaalista tietoa saatavuushäiriö­tilanteessa, jaostopäällikkö Johanna Linnolahti Fimeasta kuvailee.

Mistä saatavuusongelmat johtuvat?

Saatavuushäiriöiden syyt ovat syvällä globaalin lääketeollisuuden rakenteissa, joten ongelma ei tule koskaan poistumaan kokonaan.

Yksi merkittävä häiriöiden syy on se, että lääketeollisuus on pitkälti riippuvainen etenkin Kiinan ja myös Intian raaka-aineteollisuudesta. Myös maiden sisällä tuotantoa on keskitetty: yksi tehdas Kiinassa saattaa vastata koko globaalin lääketeollisuuden tietyn raaka-aineen valmistamisesta.

Järjestelmä on hauras muutoksille. Viime vuosina niitä on tullut paljon, kun Kiina on kiristänyt kemiantehtaiden ympäristö- ja työturvallisuusmääräyksiä. Niiden seurauksena tuhansia tehtaita on suljettu äkillisesti. Yhden tehtaan sulkeminen on siten voinut vaikuttaa hyvin laajasti jonkin lääkeaineen saatavuuteen.

Toinen syy on se, että sekä Kiinan että Intian valmistusprosesseissa on ollut välillä merkittäviä laatuongelmia, joiden takia isoja eriä lääkkeitä on yhtäkkiä jouduttu vetämään markkinoilta.

Muita syitä ovat muun muassa eri maiden erilaiset lääkekorvaus- ja hinnoittelujärjestelmät, jotka ohjaavat lääkevirtoja maihin, joissa lääkeyritys saa lääkkeestä paremman kor­vauksen.

Koska saatavuushäiriöt ovat yleistyneet globaalisti, niihin myös haetaan ratkaisua kansainvälisellä yhteistyöllä. Suomelle tärkein kansainvälinen yhteisö on EU.

– Teemme töitä pitkällä aikavälillä, sillä pikaliikkeillä voidaan pahimmassa tapauksessa aiheuttaa saatavuudelle yhä suurempia ongelmia, Linnolahti Fimeasta kertoo.

Ennakointi auttaa lääkeostoksilla

Apteekit tekevät päivittäin töitä varmis­taakseen alueensa lääkehuollon toimivuuden huolehtimalla lääkevarastosta. Lääkeyritykset ja lääketukut puolestaan pitävät huolen siitä, että suomalaisten tarvitsemia lääkkeitä saadaan Suomeen ja apteekit voivat tilata niitä.

Kansallisella tasolla viranomaiset ja lääkealan toimijat kehittävät parhaillaan yhdessä keinoja, joilla saatavuushäiriöiden haittoja voidaan vähentää.

Mutta onko jotain, mitä itse voi tehdä turvatakseen oman lääkehoitonsa jatkuvuuden?

Apteekkari Auvinen nyökkää: on paljonkin, ja ennakointi on niistä tärkein.

– Ihmiset luottavat, että apteekista saa lääkkeen aina, ja se on tietysti hyvä. Muuttuvassa, aiempaa epävakaammassa maailmassa olisi kuitenkin hyvä, että lääkkeiden hakemista ei jätettäisi ihan viime tippaan. Näin apteekilla on paremmin aikaa auttaa asiakasta niin, ettei lääkehoitoon tule keskeytyksiä, Auvinen toteaa.

Jos kyseessä on jatkuva lääkitys, muistisääntö on helppo: jos lääkettä hakee kerrallaan kolmeksi kuukaudeksi, seuraavan erän voi tulla hakemaan kolme viikkoa ennen edellisen loppumista. Kahden kuukauden ja kuukauden lääke-erissä voi olla liikkeellä kahta viikkoa ja viikkoa ennen.

Oli sitten kyse pitkäaikaisesta tai lyhytaikaisesta lääkityksestä, apteekissa asiointiin pätee yksi hyvä neuvo: lääkkeen hakemista ei kannata ajoittaa perjantai-iltaan.

– Se on huonoin mahdollinen hetki saada reseptin määrännyttä lääkäriä kiinni, jos lääkettä ei jostain syystä olekaan saatavilla tai se ei ole helposti korvattavissa. Mutta siitäkin selvitään – tästäkin on kokemusta, Auvinen naurahtaa.

Lisää tietoa

Apteekkari vinkkaa

Timo Auvinen
Savonlinnan Uusi apteekki

Mitä jos oma lääke on loppu?

Ensinnäkin, ei hätää. Jos lääkettä ei juuri sillä hetkellä ole kyseisessä apteekissa tai ehkä koko Suomessa saatavilla, apteekki auttaa aina asian kanssa, apteekkari Timo Auvinen Savonlinnan Uudesta apteekista lupaa.

Ensimmäiseksi apteekki kartoittaa, voidaanko lääke korvata toisella vastaavalla valmisteella ilman mitään muita erityisiä toimenpiteitä. Suurin osa saatavuushäiriötilanteista hoituu näin.

Tarvittaessa apteekki ottaa itse tai neuvoo asiakasta ottamaan yhteyttä lääkäriin, jotta lääkäri voi määrätä vaivan hoitoon sellaisen valmisteen tai pakkauskoon, jota on saatavilla.

Tarvittaessa apteekki myös kartoittaa muilta apteekeilta, josko heillä olisi puuttuvaa lääkettä.

Joskus lääkäri katsoo, että hoidon varmistamiseksi tarvitaan lääkettä, jota varten on haettava erityislupa: silloin lääkäri tekee asiasta hakemuksen, jonka apteekki toimittaa lääkeviranomaisille.

– Asiakas voi luottaa siihen, että lääkeyritykset ja viranomaiset etsivät saatavuushäiriötilanteissa ratkaisuja, joilla ongelma saadaan joko ratkaistua tai haittoja voidaan vähentää, Auvinen vakuuttaa.

– Tällöin Suomeen saatetaan tuoda esimerkiksi muun kielisiä lääkepakkauksia viranomaisten poikkeusluvalla. Apteekki varmistaa, että asiakas osaa käyttää lääkettä tässäkin tilanteessa oikein.

Asiantuntijoina apteekkari Timo Auvinen, Savonlinnan Uusi apteekki, jaostopäällikkö Johanna Linnolahti, Fimea ja farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler, Suomen Apteekkariliitto

Julkaistu Terveydeksi! 4/2019