Hoidossa | 14.10.2014
Aspergerin kanssa oppii elämään
Arvioiden mukaan Suomessa noin 40 000 ihmisellä on Aspergerin oireyhtymä. Juhana Bäckman tietää, että tauti ei estä työntekoa eikä musiikista nauttimista.
Kun Juhana Bäckman sai 19-vuotiaana Asperger-diagnoosin, tieto tuli helpotuksena. Hänellä poikkeava käyttäytyminen tuli ilmi jo varhain. Nuorella miehellä oli kouluiässä pohdittu Aspergerin oireyhtymän mahdollisuutta, joka oli kuitenkin silloin suljettu pois.
– Kun olin 19-vuotias, yksityisellä lääkäriasemalla neurologi totesi, että kyllä tämä on ihan selvä Asperger-tapaus. Yllättäen pystyinkin ymmärtämään sen, mistä omassa käyttäytymisessäni oli kyse.
Bäckman kertoo tuntevansa paljon Asperger-henkilöitä, joilla on niin sanottu yhdistelmädiagnoosi. Heillä saattaa olla esimerkiksi sekä Asperger että tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö ADHD.
– Mietin joskus itsekin, että voisiko minullakin olla myös ADHD. Siitä ei kuitenkaan ole saatu viitteitä, hän pohtii.
Oikean diagnoosin löytäminen on helpottanut Bäckmanin elämää. Esimerkiksi viranomaisten kanssa toimiminen on muuttunut helpommaksi, kun on esittää todistus Asperger-diagnoosista. Samoin vertaistukiryhmiin osallistuminen on ollut hänelle antoisaa.
– Autismi- ja Aspergerliiton toiminnassa olen oppinut paljon omasta tavastani toimia ja hahmottaa maailmaa. Olen osallistunut toimintaan vuodesta 2004.
Työpaikalla tiedossa Bäckmanilla oireyhtymä on vaikuttanut erityisesti oppimiseen. Kielet kyllä sujuvat, mutta matemaattiset aineet ovat olleet vaikeita.
Opintie ei silti loppunut peruskouluun. Toisen asteen kaupallisen koulutuksen lisäksi hän on valmistunut myös matkailualalta.
– Kun suoritin matkailualan perustutkintoa Porvoon ammattiopistossa, olin jo saanut diagnoosini. Silloin tutkintovaatimuksistani huojennettiin kokonaan matemaattiset aineet. Niiden sijaan opiskelin enemmän kieliä.
Työpaikalla Matkahuollon aikatauluneuvonnassa tiedetään, että Bäckmanilla on Aspergerin oireyhtymä. Kerroin ensin yhdelle työkaverille, ja siitä tieto sitten levisi kuin vahingossa. On kuitenkin ollut hyödyllistä, että työpaikalla on asia tiedossa. Ei siitä haittaa ole ollut.
Hän kertoo hyötyvänsä työpaikalla tutuista rutiineista ja selkeistä ohjeista. Uusissa tehtävissä työhönopastukseen on hyvä varata aikaa.
Asperger on samalla työssä myös vahvuus, josta on selkeää hyötyä.
– Olen saanut hyvää palautetta siitä, että pystyn puhelimessa selittämään asiat asiakkaille rauhallisesti ja huolellisesti. Tarkat rutiinit tekevät työstä luotettavaa.
Intohimona ooppera
Juhana Bäckman on vuosien varrella oppinut hallitsemaan Aspergeriin liittyviä oireitaan.
– Oireiden kanssa oppii elämään. Joskus katsekontakti voi hapuilla keskustellessa. Samoin saatan olla herkkä äänille. Jos esimerkiksi kävelen junaradan varressa, pikajunien ääni vihloo helposti korvia.
Herkkyys äänille on toisaalta myös suuri ilon aihe. Juhana on nimittäin intohimoinen oopperan harrastaja. Hänellä on muun muassa kausikortti Kansallisoopperaan.
– Viimeksi kävin katsomassa Puhdistus-oopperan sekä ykkös- että kakkosmiehityksillä.
Kuuntelin eri laulajien eroja ja sitä, miten tulkinnat poikkesivat toisistaan, hän innostuu.
Joskus hän tunnistaa oopperan äänitteeltä ensi tahdeistaan. Se on herättänyt läheisissä ihmetystä siitä, miten hyvin hän tuntee klassisen musiikin.
– Läheiset ymmärtävät hyvin Asperger- oireyhtymäni. Monilla kavereillani on sama tausta. Olemme tavanneet vertaistukitoiminnassa, Bäckman kertoo.
Asperger on voimavara
Monet aikuiset, joiden lapsilla todetaan Aspergerin oireyhtymä, alkavat pohtia samoja oireita myös itsessään, psykologi ja psykoterapeutti Sari Kujanpää Haukkarannan oppimis- ja ohjauskeskuksesta Jyväskylästä sanoo.
Aspergerin oireet ilmenevät eri lailla eri iässä ja eri ihmisillä. Yhdistävänä tekijänä on lapsuudesta alkaen sosiaalisesti ja tunnepohjaisesti erikoinen käyttäytyminen.
Oireyhtymä on vahvasti perinnöllinen. Tarkka syntymekanismi on silti yhä tuntematon.
– Periytyvyydellä on merkittävä osuus Aspergerin synnyssä. Myös raskauden ja synnytyksen aikaiset epäsuotuisat tapahtumat ovat voineet saada sen aikaan.
Oireyhtymä on saanut nimensä tiedemies Hans Aspergerin mukaan, joka tutki 1940-luvulla lapsia, joilla oli Aspergerin oireyhtymän kaltaisia piirteitä. Suomessa ensimmäiset Asperger-diagnoosit tehtiin 1980-luvun lopulla.
Lapsi leikkii totta
Aspergerin oireet tulevat esiin jo lapsena. Valtaosa diagnooseista tehdäänkin esikouluiässä, vaikka myös aikuisella voidaan todeta oireyhtymä.
– Asperger-henkilö ei ole toiminnassaan kovin joustava, mikä näkyy muun muassa lapsen tavassa leikkiä. Melikuvitusleikki ja eleiden käyttö saattaa olla rajoittunutta.
Kuvailen piirrettä usein siten, että lapsi ”leikkii totta”, Sari Kujanpää kertoo.
Sosiaalisissa tilanteissa Asperger-henkilö ei välttämättä kommunikoi vastavuoroisesti. Hän saattaa käyttää sanoja erikoisesti tai ymmärtää väärin sanojen merkityksiä.
Aspergeriin liittyvät lisäksi aistipoikkeavuudet.
– Aistien kautta saatu tieto ei välttämättä jäsenny selkeästi. Epänormaali herkkyys aistivaikutteille saattaa ilmetä esimerkiksi niin, että tavalliset aistimukset voivat tuntua sietämättömän voimakkailta. Kirjo vaihtelee voimakkaista oireista lieviin.
– Oireet voivat ilmetä niin lievinä, ettei niistä ole merkittävää haittaa. Silloin diagnoosi ei aina edes ole välttämättä tarpeen, Kujanpää sanoo.
Kymmenittäin tukikeinoja
Jos lapsen kehitystä haittaaviin Asperger-oireisiin puututaan varhain, hänellä on Kujanpään mukaan hyvät mahdollisuudet täysipainoiseen nuoruuteen ja aikuisuuteen.
– Keskeistä on, että koulussa ja työpaikalla on tietoa Aspergerin oireyhtymästä. Tällöin ihmisen käyttäytymistä ymmärretään oikein. Ymmärrys ja hyväksyntä ovat tärkeitä asioita.
Tunne- ja sosiaalisia taitoja voi opiskella. Useimmat hyötyvät esimerkiksi vertaistukitoiminnasta, neuropsykologisesta valmennuksesta tai käyttäytymisterapiasta.
Asperger-henkilöillä on monia vahvuuksia joiden avulla heillä on mahdollisuus kompensoida vaikeuksiaan.
– Asperger-henkilöillä on usein hyvä muisti ja tarkkuus. Monet ovat kielellisesti taitavia. Kyvyt saattavat olla ajattelun eri alueilla hyvin eritasoisia, joten heillä saattaa olla yksilöllisiä huipputaitoja ja mahdollisuus kehittyä niissä erikoisasiantuntijoiksi.
Lisää tietoa
Osa autismin kirjoa
Aspergerin oireyhtymää pidetään autististen häiriöiden lievänä muotona. Autismin eri muodot kuuluvat laaja-alaisiin kehityshäiriöihin, joille on ominaista monimuotoiset vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
– Aspergerin ja autismin oireissa on paljon yhtäläisyyksiä. Sekä autisteilla että Asperger-henkilöillä on esimerkiksi rajoittuneita kiinnostuksen kohteita ja toistuvaa käyttäytymistä, psykologi ja psykoterapeutti Sari Kujanpää sanoo.
Oireyhtymien erot näkyvät kuitenkin selvimmin älyllisessä kehityksessä.
– Lapsena Asperger-henkilöllä ei niinkään ole kielellisessä tai älyllisessä kehityksessä viivästymiä. Tämä taas on autismissa tyypillistä.
Juhana Bäckman kertoo, että joskus ihmiset ymmärtävät paremmin, mistä Aspergerissa on kyse, kun mainitsee oireyhtymän kuuluvan autismin kirjoon.
– Vaikka Asperger on pelottavalta kuulostava sana, me olemme ihmisiä siinä missä muutkin. Emme me pure, hän nauraa.
Teksti Taina Vuokko
Asiantuntijana psykologi ja psykoterapeutti Sari Kujanpää, Haukkarannan oppimis- ja ohjauskeskus, Jyväskylä
Julkaistu Terveydeksi! 3/2012
