Lääketietoa | 17.12.2024 | VIRPI EKHOLM | MIKKO MÄNTYNIEMI
Apteekin neuvot tuovat selvää säästöä
Moni terveysongelma ratkeaa apteekissa, jolloin käyntiä lääkärissä ei edes tarvita. Apteekkien farmaseuttinen neuvonta säästääkin sekä yhteiskunnan että asiakkaiden rahaa. Samalla se torjuu haittoja, joita voisi syntyä väärästä tai väärin käytetystä lääkkeestä.
Kun ihottuma, närästys tai vaikkapa allergiaoireet vaivaavat, moni suuntaa ensimmäiseksi lähimpään apteekkiin. Apteekin farmaseutti tai proviisori osaa usein neuvoa, miten vaivaa kannattaa hoitaa, jolloin asiakkaan ei tarvitse lähteä sen vuoksi lääkäriin.
– Apteekki on lähellä, sinne voi tulla ilman ajanvarausta ja sieltä saa asiantuntevia neuvoja kasvotusten ja ihan ilmaiseksi, kiteyttää farmaseuttinen johtaja Inka Puumalainen Apteekkariliitosta.
Apteekkariliiton teettämän selvityksen mukaan apteekkien farmaseuttinen työ säästää hyvinvointialueiden kustannuksia noin 855 miljoonaa euroa vuodessa. Farmaseuttisella työllä tarkoitetaan muun muassa itsehoito- ja reseptilääkkeisiin liittyvää neuvontaa, kokonaislääkityksen ja yhteisvaikutustentarkastusta sekä resepteissä olevien epäselvyyksien ja virheiden selvittämistä.
Kun apteekit hoitavat näitä tehtäviä, hyvinvointialueille jää enemmän rahaa ja resursseja muiden palvelujen järjestämiseen. Myös asiakkaat säästävät aikaa, vaivaa ja rahaa, kun heidän ei tarvitse hakeutua lääkärin pakeille selvittämään asiaa, joka ratkeaa apteekissa.
Jos apteekeista ei saisi neuvontaa, terveyskeskusten ruuhkat pahenisivat entisestään.
– Ilman apteekkien antamaa neuvontaa terveyskeskusten lääkärikäynnit lisääntyisivät arviolta noin 20 prosenttia. Sellaiseen yhteiskunnassa ei yksinkertaisesti olisi varaa, Puumalainen toteaa.
Kaikki lääkkeet eivät sovi yhteen
Apteekkien farmaseuttinen työ torjuu myös haittoja, joita voisi syntyä väärästä tai väärin käytetystä lääkkeestä. Tämäkin vähentää osaltaan lääkärikäyntien tarvetta.
Apteekissa saatetaan esimerkiksi huomata, että asiakkaalla on käytössä kaksi reseptilääkettä, joita ei tulisi ottaa samanaikaisesti, koska ne estävät toistensa vaikutusta. Silloin asiakas saa ohjeet, että toinen lääkkeistä otetaan aamulla ja toinen illalla.
– Ilman farmaseutin neuvoja lääkehoito voisi epäonnistua, ja sitä kautta potilaalle ja terveydenhuollolle tulisi kustannuksia. Asiakas voisi myös saada lääkkeestä haittoja, joiden vuoksi hän joutuisi hakeutumaan lääkäriin tai jopa sairaalahoitoon, Puumalainen kuvailee.
Muista lääkityksistä kannattaa aina mainita apteekissa – myös silloin, kun on ostamassa itsehoitolääkettä. Farmaseutti osaa arvioida, soveltuuko itsehoitolääke asiakkaan muuhun lääkehoitoon.
– Voi olla, että esimerkiksi kipulääke ei sovikaan yhteen asiakkaan käyttämän reseptilääkkeen kanssa. On farmasian ammattilaisten ydinosaamista käydä tätä keskustelua ja antaa lääkeneuvontaa asiakkaille.
Sekä asiakas että yhteiskunta säästävät, kun apteekista ostetaan vain itselle sopivia lääkkeitä. Luontokin kiittää, kun turhaa lääkejätettä kertyy vähemmän.
Itsehoitoa – vai sittenkin lääkäriin?
Usein apteekissa todetaan, että lääkkeelle ei välttämättä ole edes tarvetta. Esimerkiksi flunssan hoitoon saatetaan mieluummin suositella lepoa ja kuumaa juomaa.
Monesti asiakkaalle suositellaan myös aivan eri lääkettä kuin mitä hän on tullut apteekista hakemaan. Esimerkiksi varpaita vaivaavan ihottuman hoitoon ei ehkä sovikaan kortisoni, vaan sienilääke.
Toisaalta apteekeissa tulee päivittäin vastaan tilanteita, joissa asiakas ohjataan lääkärin hoitoon. Silloin itsehoitolääkkeen omatoiminen käyttö saattaisi vain peittää vakavampia oireita ja hidastaa hoitoon hakeutumista.
Suomessa on yli 800 apteekkia eli lähes jokaisessa kunnassa on vähintään yksi apteekki. Apteekki onkin valtaosalle suomalaisista lähin terveydenhuollon toimipiste.
– Tutkimusten mukaan asiakkaat arvostavat todella paljon apteekista saatavaa neuvontaa, ja kahdeksan kymmenestä haluaa saada lääkeneuvontaa apteekista. Tämä on ilahduttava tieto, Puumalainen sanoo.
Selvityksen apteekkien farmaseuttisen työn arvosta toteutti Apteekkariliitolle vaikuttavuustutkimuksen asiantuntijayritys ESiOR Oy. Selvitys tehtiin huhti–kesäkuussa 2024.
Julkaistu Terveydeksi! 4/2024
