Lääketietoa | 05.09.2022 | MARI HEIKKILÄ | PETRI JAUHIAINEN

Apteekin henkilökunta ei utele huvikseen

Apteekissa tarjotaan herkästi apua, sillä itsehoitolääkkeisiin liittyy usein virheluuloja. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet eivät ole turvallisia kaikille, avaavat nenäsuihkeet eivät auta allergiaan eikä kortisonivoide hoida haavoja.

Aspirin, Burana, Disperin, Ibumax, Ibusal, Ibuxin, Ketorin, Panadol, Paramax, Para-Tabs… Apteekin laajasta valikoimasta kipulääkkeen valinta voi olla vaikeaa. Henkilökunta tuleekin herkästi tarjoamaan apua, kun asiakas seisoskelee lääkehyllyn edessä.

Joidenkin mielestä asiakaspalvelu voi tuntua yli-innokkaalta, mutta taustalla on ammattilaisen halu varmistaa, että asiakas saa oikean lääkkeen vaivaansa. Apteekkariliiton viime syksynä tekemän itsehoitokyselyn perusteella itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyy usein vääriä luuloja.

– Tyypillinen virhe on, että vertaillaan suoraan eri valmisteiden vahvuuksia. Ajatellaan, että esimerkiksi 500 milligrammaa lääkeainetta sisältävä valmiste on tehokkaampi kuin 400 milligrammaa sisältävä valmiste. Näin ei ole, kun vaikuttava aine on eri, Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tiina Koskenkorva sanoo.

Eri lääkeaineiden pitoisuuksia ei voida vertailla, sillä ne vaikuttavat eri tavoin elimistössä: toista tarvitaan enemmän ja toista vähemmän saman vaikutuksen aikaansaamiseksi.

Virhearvioita tehdään myös saman lääkeaineen eri pitoisuuksissa. Esimerkiksi parasetamolin yhden gramman vahvuista tablettia saatetaan pitää miedompana kuin 500 milligramman tablettia, vaikka gramma sisältää 1000 milligrammaa lääkettä — eli tuplamäärän.

Burana ei sovi kaikille

Monet ajattelevat, että itsehoitolääkkeet ovat turvallisia käyttää. Näin ei aina ole. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni ja asetyylisalisyylihappo eli aspiriini heikentävät ruoansulatuskanavan limakalvoa ja lisäävät verenvuotojen riskiä. Niitä ei pitäisi käyttää pitkäaikaisesti eikä niitä suositella ikääntyneille eikä munuais- ja sydänsairaille. Myös verenohennuslääkkeen kanssa tulehduskipulääkkeen käyttö on ehdottomasti kielletty.

– Tämän vuoksi apteekissa kyselemme, kenelle kipulääke on tulossa ja millaiseen käyttöön, Koskenkorva kertoo.

Apteekin henkilökunta pyrkii selvittämään myös mahdolliset päällekkäisyydet.

– Joskus asiakas saattaa tulla hakemaan Buranaa särkyyn, mutta ilmenee, että hänellä on reseptillä jo toinen tulehduskipulääke käytössä esimerkiksi jalkakipuun.

Tulehduskipulääkkeiden päällekkäinen käyttö nostaa haittavaikutusten riskiä, mutta ei lisää tehoa. Myös turvalliseksi mielletyn parasetamolin kanssa pitää olla tarkkana. Vaikka sillä ei ole tulehduskipulääkkeiden haittavaikutuksia, annostusta ei pidä ylittää, sillä suhteellisen pienikin yliannos voi olla haitallinen. Vaarana voi olla maksavaurio.

Itsehoitolääkkeitä käytetään vääriin tarkoituksiin

Apteekkariliiton selvityksen mukaan ihmiset käyttävät itsehoitolääkkeitä myös vääriin tarkoituksiin. Tämän on Koskenkorva itsekin huomannut työskennellessään aikoinaan apteekissa yli kymmenen vuoden ajan.

– Esimerkiksi kipulääkkeitä on saatettu käyttää unilääkkeinä, vaikka niillä ei ole mitään vaikutusta univaivoihin. Lisäksi on tullut vastaan, että pientä annosta aspiriinia on ryhdytty käyttämään oma-aloitteisesti päivittäin. Naapuri on saattanut suositella tai ihminen on saanut käsityksen, että kaikkien ikääntyvien kannattaisi syödä aspiriinia, Koskenkorva kertoo.

Avaavia nenäsuihkeita käytetään usein virheellisesti allergiaoireisiin. Ne supistavat nenän verisuonia, mikä vähentää limakalvon turvotusta ja helpottaa nuhaisena hengittämistä nenän kautta. Ne on kuitenkin tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön flunssassa, eivätkä ne hillitse allergiaa.

– Ne eivät sovellu allergian hoitoon, eikä niitä pitäisi koskaan käyttää pitkäaikaisesti. Seurauksena voi olla limakalvojen kuivumista ja lisääntynyt nenän tukkoisuus.

Myös ulkoisesti käytettäviä lääkkeitä, erilaisia lääkevoiteita, käytetään usein väärin. Esimerkiksi kortisonivoiteella saatetaan yrittää hoitaa jalkasientä, huuliherpestä ja haavoja. Todellisuudessa kortisoni ei tehoa mikrobeihin, vaan lieventää elimistön omia puolustusreaktiota. Sillä voidaan hillitä allergisia ihoreaktioita ja esimerkiksi hyttysten pistosten ärsytystä.

Lääke ei aina ole paras ratkaisu

Koskenkorva on huomannut, että ihminen odottaa aina saavansa apteekista lääkettä. Joskus lääkkeettömät hoidot ovat parempia.

– Esimerkiksi yskään tehoaa yleensä parhaiten hunaja. Olen myös neuvonut potilaita kokeilemaan nenänhuuhtelukannun käyttöä siitepölyallergian yhteydessä.

Koskenkorvan mukaan kannattaa kysellä apteekin henkilökunnalta lääkkeistä ja oireiden hoidosta. He ovat lääkehoitoon koulutettuja ammattilaisia, joilla on vaitiolovelvollisuus.

– Tavoitteena ei ole vain myydä lääkkeitä. Olemme onnistuneet, jos pystymme auttamaan asiakasta taudin tai vaivan hoidossa riippumatta siitä, onko ratkaisu lääke vai jokin muu hoito.

Mitä apteekissa kysellään ja miksi?

- - - Kenelle lääke? On tärkeä huomata, että esimerkiksi ikääntyneille, lapsille ja kroonisesti sairaille eivät sovi kaikki itsehoitovalmisteet.
    - Mihin tarkoitukseen? Henkilökunta osaa neuvoa, millaiset itsehoitolääkkeet auttavat millaisiin oireisiin. Joskus lääkkeetön hoito voi olla paras.
    - Kauanko oireita on jatkunut ja onko niitä jo hoidettu? Henkilökunta osaa tarvittaessa neuvoa lääkäriin.
    - Muu asiakkaan lääkitys? Jos asiakkaalla on muita lääkkeitä käytössä, niillä saattaa olla yhteisvaikutuksia, jotka apteekin henkilökunta osaa huomioida.
    - Onko annostelu tuttua? Henkilökunta voi opastaa, miten usein ja mihin aikaan vuorokaudesta lääke kannattaa ottaa.
    - Otetaanko ruoan yhteydessä vai ei? Ruokailu ja tietyt ruoka-aineet voivat vaikuttaa lääkkeen imeytymiseen.