Lääketietoa | 12.01.2023 | TARU VANHALA | VUOKKO SALO
Alkuomavastuu hämmentää
Seitsemän vuotta sitten käyttöön otettu Kela-korvauksien alkuomavastuu yllättää edelleen monet vuoden alussa.
Vuoden ensimmäisen reseptiostoksen loppusumma yllättää edelleen monet apteekin kassalla. Vuonna 2016 käyttöön otettiin kalenterivuosikohtainen Kela-korvauksien alkuomavastuu, mistä johtuen korvauksia saa vasta, kun on itse maksanut korvauksen piiriin kuuluvista lääkkeistä 50 euroa vuoden alusta lukien.
Alkuomavastuu koettiin aikoinaan vahvasti etuuksien heikentymisenä, mutta yhteiskunnallisten säästöjen ohella sillä oli muitakin tavoitteita. Monelta jäi huomioimatta, että samaan aikaan kun alkuomavastuu otettiin käyttöön, peruskorvausprosentti nousi.
- Alkuomavastuun käyttöönoton tarkoituksena oli kohdentaa enemmän lääkekorvauksia henkilöille, joiden lääkekustannukset ovat suuret vuositasolla. Alkuomavastuun käyttöönotosta saatavia säästöjä ohjattiin esimerkiksi peruskorvausprosentin nostoon 35 prosentista 40 prosenttiin, kertoo proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan etuuspalvelujen lakiyksiköstä.
Paljon peruskorvattavia lääkkeitä käyttävien ohella muutoksesta hyötyivät alle 18-vuotiaat.
- Lapset ja nuoret jätettiin pois alkuomavastuun piiristä, jotta alkuomavastuun kumuloituminen ei kohtuuttomasti rasittaisi lapsiperheitä.
Monilapsisen perheen kokonaislääkekulut saattoivat siis jopa pienentyä 2016 vuoden alussa tehtyjen muutosten seurauksena.
Alkuomavastuun käyttöönoton vaikutuksia arvioitiin Kelassa etukäteen mallintamalla. Sen ja samanaikaisen peruskorvausprosentin noston arvioitiin säästävän lääkekorvausmenoja vuosittain noin 32 miljoonaa euroa. Potilaiden vuotuisen omavastuun arvioitiin nousevan korvausmuutosten jälkeen keskimäärin 12 eurolla.
- Arvio oli melko osuva, sillä potilaan maksuosuus lääkkeistä kasvoi vuonna 2016 noin 14 euroa, Harsia-Alatalo kertoo.
Tiedot välittyvät reaaliaikaisesti
Alkuomavastuuta kerryttävät reseptillä määrätyt Kela-korvauksen piiriin kuuluvat lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet ja perusvoiteet. Huomioitavaa on, että lääkkeen viitehinnan ylittävä osuus ei kerrytä alkuomavastuuta, jos asiakas kieltää lääkevaihdon.
Alkuomavastuu ei tuo lisätuloja apteekille, vaikka sitä edelleenkin puhekielessä kutsutaan "apteekin kättelymaksuksi". Se ei myöskään ole kertaluonteinen veronkaltainen maksu, joka on suoritettava heti vuoden ensimmäisellä ostokerralla.
Alkuomavastuu voi toki täyttyä vuoden ensimmäisellä ostokerralla, jolloin asiakas luonnollisesti saa suoraan korvauksen 50 euron ylittävältä osalta. Vähemmän tai edullisempia lääkkeitä käyttävillä omavastuun täyttymiseen voi taas mennä useampikin ostokerta.
Alkuomavastuun myötä siirryttiin myös apteekkien ja Kelan väliseen reaaliaikaiseen tietojen välitykseen. Kertynyt alkuomavastuu näkyy siis välittömästi kaikissa Suomen apteekeissa. Tämä tekninen kehitys edesauttoi myös reaaliaikaisen lääkekaton käyttöönottoa vuoden 2020 alussa.
- Reaaliaikaisen lääkekaton myötä asiakkaat saavat nyt lisäkorvauksen apteekissa heti vuosiomavastuun ylittyessä. Aiemmin he joutuivat hakemaan vuosiomavastuun ylittävästä ostosta jälkikäteen korvausta Kelasta, Harsia-Alatalo kertoo.
Vuonna 2023 vuosiomavastuu on 592,16 euroa.
Jäljellä oleva alkuomavastuu tulostuu Apteekin kuittiin reseptiostoksen yhteydessä. Jos viimeisin apteekkikuitti ei ole tallessa, jäljellä olevan alkuomavastuun voi tarkistaa myös Kelan asiointipalvelusta www.kela.fi/asiointi. Samassa palvelussa voi myös seurata reaaliaikaisesti vuosiomavastuun kertymistä.
Julkaistu 11.1.2022. Päivitetty 12.1.2023: Lisätty vuoden 2023 vuosiomavastuu.
