‹ Takaisin

Lääketietoa  |  08.12.2017

Älä hyydy

Kun verisuonitukoksen riski on sairauksien vuoksi suurentunut, tarvitaan hoitoa verenohennuslääkkeellä eli antikoagulantilla. Tutun varfariinin rinnalle vaihtoehdoksi ovat tulleet uudet, suorat antikoagulantit.

Eteisvärinä on ikääntyvillä hyvin yleinen sairaus: yli 75-vuotiaista yksi kymmenestä sairastaa sitä kohtauksittain tai pysyvästi.

Eteisvärinä on myös yleisin syy jatkuvaan verenohennuslääkkeen eli antikoagulantin käyttöön. Muita syitä voivat olla esimerkiksi sairastettu laskimotukos tai keuhkoveritulppa tai sydämeen asennetut tekoläpät.

Kun sydämen eteinen värisee, sydän ei pumppaa verta kunnolla eteenpäin. Ohimenevästi tilanne ei ole vaarallinen, mutta se saattaa aiheuttaa kiusallisia ja elämää haittaavia oireita. Toistuessaan ja pitkään jatkuessaan eteisvärinä voi lisäksi aiheuttaa vereen hyytymiä, jotka voivat kulkeutua esimerkiksi aivojen verisuoniin ja aiheuttaa siellä tukoksen eli aivoinfarktin.

– Antikoagulantit ovat eteisvärinässä erittäin tärkeitä lääkkeitä. Perinteisellä varfariinihoidolla pystytään estämään aivotapahtumista noin kaksi kolmasosaa, ja uudet, suorat anti­koagulantit ovat siinä vähintään yhtä hyviä, toteaa ylilääkäri, dosentti Pekka Raatikainen HYKS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Verenohennushoidon alussa voidaan tarvittaessa käyttää nopeasti vaikuttavia, ihon alle pistettäviä hepariinilääkkeitä. Pitkäaikaisessa hoidossa käytetään suun kautta otettavia lääkkeitä: jo vuosikymmeniä käytössä ollutta varfariinia tai uusia, suoria antikoagulantteja.

Suorien antikoagulanttien käyttö ei edellytä säännöllisiä laboratoriokokeita ja ruokavalion tarkkailua, kuten varfariini. Siksi niillä voi olla helpompi päästä hyvään hoitotulokseen, Raatikainen kertoo.

Varfariini vaatii INR-arvojen mittaamista

Varfariinin annos tulee aina säätää yksilöllisesti, sillä perintötekijät ja elintavat vaikuttavat lääkkeen tehoon. Hoidon vaikutusta seurataan INR-arvolla, joka mitataan verinäytteestä.

Tavallisesti hoidon tavoitetaso on 2–3 INR-yksikköä. Se tarkoittaa, että veri hyytyy 2–3 kertaa normaalia hitaammin.

Hoidon alussa INR-arvoa seurataan tiheästi, 1–2 kertaa viikossa. Myöhemmin riittää, että INR-arvo mitataan noin kuukauden välein.

– Kaikki K-vitamiinia sisältävä ravinto heikentää varfariinin vaikutusta. Jos K-vitamiinin saanti vaihtelee huomattavasti, myös INR-arvo heittelee. Säännöllinen ruokavalio onkin varfariinin käyttäjälle tärkeä, Raatikainen kuvailee.

K-vitamiinia on paljon erityisesti vihreissä kasviksissa. Aiemmin niitä kehotettiin välttämään varfariinihoidon aikana – mutta nykyisin suositus on päinvastainen.

– Vihreitä kasviksia kannattaa syödä paljon. Silloin pienet heittelyt niiden saannissa eivät vaikuta suuntaan eivätkä toiseen, Raatikainen perustelee.

Monet lääkkeet, kuten antibiootit, voivat heikentää tai voimistaa varfariinin vaikutusta. Uutta lääkehoitoa aloitettaessa tulisikin aina keskustella asiasta lääkärin tai apteekin ammattilaisen kanssa. Tämä koskee myös ilman reseptiä myytäviä itsehoitolääkkeitä.

Myös monet ravintolisät ja rohdosvalmisteet voivat vaikuttaa varfariinin tehoon. Siksi esimerkiksi kalaöljyn tai mäkikuisman käyttöä ei suositella hoidon aikana.

Suorat antikoagulantit sopivat useimmille

Viime vuosina varfariinin vaihtoehdoksi ovat tulleet niin sanotut suorat antikoagulantit: apiksabaani, dabigatraani, edoksabaani ja rivaroksabaani.

Suorien antikoagulanttien käyttö on potilaalle vaivatonta, sillä ne eivät vaadi säännöllistä INR-seurantaa eikä ravinto vaikuta niiden tehoon. Lisäksi yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa on vähemmän kuin varfariinilla.

Raatikaisen mukaan uudet lääkkeet sopivat useimmille eteisvärinäpotilaille.

– Uudelle eteisvärinäpotilaalle voidaan nykyisin aloittaa suora antikoagulantti, jos hänellä ei ole sydämen tekoläppää tai vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa, eikä sydämen mitraaliläppä ole vaikeasti ahtautunut. Näissä tilanteissa voidaan käyttää vain varfariinia, hän kertoo.

Jos varfariinihoito on hyvässä tasapainossa, sitä ei ole tarpeen vaihtaa suoraan antikoagulanttiin. Jos taas INR-arvo heittelee jatkuvasti, lääkkeen vaihtoa kannattaa harkita yhdessä lääkärin kanssa.

Toistaiseksi ainoastaan dabigatraanille on saatavilla vasta-aine, jota voidaan käyttää, jos potilas joutuu esimerkiksi kiireelliseen leikkaukseen. Raatikaisen mukaan tilanteet, joissa vasta-ainetta tarvitaan, ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.

Suurin ongelma uusien lääkkeiden käytössä onkin hinta: ne ovat selvästi kalliimpia kuin pitkään käytössä ollut varfariini.

– Jos potilaalla on verisuonitukoksen riskitekijöitä, suorista antikoagulanteista saa peruskorvauksen eteisvärinän hoidossa. Toivottavasti lähiaikoina näille lääkkeille saadaan myös erityiskorvattavuus, Raatikainen huomauttaa.

Ei aspiriinia antikoagulantin kanssa

Kaikkien verenohennuslääkkeiden käyttöön liittyy riski, että veri ohenee liikaa ja syntyy haitallisia verenvuotoja. Tämä riski pyritään minimoimaan huolellisella annostelulla ja hoidon seurannalla.

Pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa, kuten Aspirinia, Primaspania tai ASA-ratiopharmia, suositellaan usein sydänpotilaille verisuonitukosten ehkäisyyn. Asetyylisalisyylihappoa ei tule kuitenkaan käyttää yhdessä veren­ohennuslääkkeen kanssa muissa kuin joissakin poikkeustapauksissa, kuten sepelvaltimon pallolaajennuksen jälkeen.

– Aspiriinin ja antikoagulantin yhteiskäyttö lisää verenvuotojen vaaraa, mutta ei paranna tehoa verisuonitukosten ehkäisyssä. Toisaalta aspiriini ei yksin riitä eteisvärinäpotilaalle, sillä se vähentää tukoksia vain noin 20 prosenttia, kun antikoagulanttien teho on lähes 70 prosenttia, Raatikainen puntaroi.

Raatikaisen mukaan verenohennuslääkkeet ovat oikein käytettyinä varsin turvallisia lääkkeitä.

– Jos jokin mietityttää lääkkeen käytössä, asiasta kannattaa keskustella oman lääkärin tai apteekin ammattilaisen kanssa, hän kannustaa.

Lisää tietoa

Milloin uusista verenohennuslääkkeistä saa Kela-korvauksen?

Suorat antikoagulantit ovat rajoitetusti peruskorvattavia lääkkeitä. Se tarkoittaa, että lääkkeistä saa Kela-korvauksen vain lääkärin kirjoittaman B-lausunnon perusteella.

Apiksabaani, dabigatraani ja rivaroksabaani ovat eteisvärinäpotilailla rajoitetusti peruskorvattavia, kun potilaalla on vähintään keskisuuri tukosriski.

Edoksabaanista saa korvausta samoilla ehdoilla kuin muista suorista antikoagulanteista 1.1.2018 alkaen. Vuoden 2017 loppuun asti edoksabaanin peruskorvausoikeus edellyttää, että eteisvärinäpotilaalla on suuri tukosriski. Korvaus voidaan myöntää myös silloin, jos tukosriski on keskisuuri, mutta varfariinihoidolla ei ole saavutettu hyvää hoitotasapainoa tai varfariini ei sovi potilaalle.

Kun asiakkaalla on oikeus rajoitettuun peruskorvaukseen, hän saa apteekissa lääkkeen hinnasta Kela-korvausta 40 prosenttia alkuomavastuun jälkeen. Lääkeostot kerryt­tävät myös vuosiomavastuuta, joka on 605,13 euroa vuonna 2017. Sen täyttymisen jälkeen asiakas maksaa vain 2,50 euroa jokaisesta korvatusta lääkevalmisteesta.

Aiemmin Kela edellytti aina hoitokokeilua varfariinilla, ennen kuin suorasta antikoagulantista voitiin myöntää korvauksia. Sittemmin tästä ehdosta on luovuttu, ja hoito voidaan yleensä aloittaa suoraan uudentyyppisellä lääkkeellä.

Teksti Virpi Ekholm
Asiantuntijana ylilääkäri Pekka Raatikainen, HYKS Sydän- ja keuhkokeskus

Julkaistu: Terveydeksi! 4/2017

Muokattu 8.12.2017. Korjattu virheellinen Primperan Primaspaniksi ja lisätty tieto edoksabaanin laajenevasta korvattavuudesta.