Lääketietoa | 11.04.2024 | VIRPI EKHOLM | ISTOCK
6 myyttiä itsehoitolääkkeistä
Itsehoitolääkkeisiin ja eri vaivojen itsehoitoon liittyy paljon uskomuksia, jotka eivät pidä paikkaansa.
Myytti 1: Itsehoitolääkkeet ovat turvallisia, koska niitä voi ostaa kuka tahansa.
Moni ajattelee, että itsehoitolääkkeet olisivat harmittomia ja turvallisia. Todellisuudessa itsehoitolääkkeet ovat lääkkeitä siinä missä reseptilääkkeetkin ja joskus ihan samojakin lääkkeitä, mutta eri pakkauskoossa. Myös niillä voi olla haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.
Vaikka itsehoitolääkkeitä voi ostaa kuka tahansa, ne eivät välttämättä sovi kaikille. Esimerkiksi tulehduskipulääkkeet eivät sovi sydän- ja verisuonitauteja sairastaville eivätkä verenohennuslääkkeen käyttäjille. Oikean lääkkeen valinta kannattaa aina varmistaa apteekin farmaseutilta.
Myytti 2: Flunssan kestoon voi vaikuttaa lääkkeillä.
Flunssalääkkeet voivat lievittää oireita, mutta taudin kestoon niillä ei ole vaikutusta. Jos nenä on häiritsevästi tukossa, avaavalla nenäsumutteella voi lyhytaikaisesti helpottaa oloa. Kurkkukipuun voi kokeilla kipulääkettä tai imeskeltäviä, paikallisesti vaikuttavia tabletteja.
Flunssan hoitoon tarkoitetut kuumajuomajauheet sisältävät kipulääkkeitä. Jos kuumetta tai kipua ei ole, kuuma mehu voi helpottaa oloa yhtä hyvin.
Ainostaan sinkkiasetaatin on tutkimuksissa todettu lyhentävän hieman flunssan kestoa, jos sen käytön aloittaa heti ensimmäisistä oireista. Sitä käytetään imeskelytabletteina tai suihkeena nieluun.
Myytti 3: Halkeilevat suupielet kertovat B-vitamiinin puutoksesta.
Osa B-vitamiineista ylläpitää ihon ja limakalvojen hyvinvointia. B-vitamiinin puutos on kuitenkin harvoin syy siihen, miksi suupieleen tulee haavauma, joka ei parane.
Suupielten halkeilun taustalla on ihon kuivuminen erityisesti talviaikaan. Limakalvojen bakteerit ja hiivasienet voivat aiheuttaa haavaan lievän tulehduksen, jonka vuoksi se ei tahdo parantua itsestään.
Suupielten halkeilua voi ehkäistä tavallisella huulivoiteella. Jos suupieleen on jo tullut haavauma, joka ei parane, sen hoitoon kannattaa kokeilla hiivaan ja bakteereihin tehoavaa lääkevoidetta. Farmaseutti osaa neuvoa oikean tuotteen valinnassa.
Myytti 4: Väsymykseen tulee ottaa rautaa.
Matala hemoglobiini oireilee muun muassa väsymyksenä. Väsymyksen taustalla voi kuitenkin olla moni muukin asia, kuten raskas elämäntilanne, stressi tai monet sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta tai alkava diabetes.
Vaikka rautalisiä saa ostaa apteekista kuka tahansa, niitä tulisi ottaa vain todettuun tarpeeseen. Käytännössä tarve tulisi varmistaa verikokeella.
Raudanpuutos voi johtua raudan liian vähäisestä saannista, heikosta imeytymisestä tai naisilla esimerkiksi runsaista kuukautisista. Jos hemoglobiini laskee yllättäen, syy tulisi selvitellä lääkärin vastaanotolla. Joskus taustalta voi löytyä sairaus, joka vaatii lääkärin hoitoa.
Myytti 5: Kortisoni on yleisvoide kaikkiin iho-oireisiin.
Mietoa kortisonivoidetta käytetään ihottumien paikallishoidossa, auringonpolttamiin ja hyönteisten pistojen aiheuttamiin reaktioihin. Muihin iho-oireisiin, kuten jalkasieneen tai herpekseen, siitä ei ole apua.
Kortisonivoidetta tulisi käyttää kuurina, sillä jatkuvassa käytössä se voi ohentaa ihoa. Avoimiin haavoihin sitä ei tulisi käyttää lainkaan, koska se voi lisätä tulehdusriskiä. Kortisonin käyttöä ei suositella myöskään laajoille ihoalueille.
Jos asiakkaalla on jokin epämääräinen ihovaiva, sitä kannattaa mieluummin näyttää lääkärille tai farmaseutille kuin koettaa hoitaa omin päin kortisonivoiteella.
Myytti 6: Kaikkien ikäihmisten tulisi käyttää pieniannoksista aspiriinia.
Pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia ei enää suositella verisuonitukosten ehkäisyyn terveille ikäihmisille eikä edes lievästi sydänsairaille. Vaikka lääkettä saakin apteekista ilman reseptiä, päätöksen sen käytöstä tekee lääkäri. Tyypillisesti käyttö aloitetaan henkilöillä, jotka ovat sairastaneet sydän- tai aivoinfarktin tai joille on tehty pallolaajennus tai ohitusleikkaus.
On hyvä muistaa, että aspiriini on tulehduskipulääke, jolla on yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa ja joka voi aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatuskanavan oireita. Sekään ei ole mikään aivan harmiton tabletti.
Asiantuntijana proviisori Elina Aaltonen, Apteekkariliitto
Julkaistu Terveydeksi! 1/2024
Lue lisää:
Mitä jos lääkettä ei saakaan apteekista?
Oikeaa apua kipuun ja kolotukseen
