Terveys | 25.09.2015
Rokote suojaa vakavilta sairauksilta
Rokottaminen on ihmiskunnan merkittävimpiä lääketieteellisiä keksintöjä, mutta silti joukko ihmisiä vastustaa sitä. Olemmeko alkaneet pitää rokotteiden avulla saavutettua terveyttä itsestäänselvyytenä?
Jo 400-luvulla ennen ajanlaskumme alkua, kreikkalainen historioitsija Thukydides huomasi, etteivät kerran isorokon sairastaneet sairastuneet siihen toista kertaa. Kiinalaiset keksivät altistaa terveet ihmiset isorokkoa sairastavien ruville 1000-luvulla, ja käytäntö levisi pikkuhiljaa myös Eurooppaan. Rupia jauhettiin, ja jauhetta laitettiin iholle tehtyihin haavoihin tai hengitettiin nenän kautta.
Nykyinen rokotustekniikka on huomattavasti kehittyneempää, mutta useimpien rokotteiden pääperiaate on pysynyt samana: rokotteissa on pieni määrä vaarattomaksi tehtyä taudinaiheuttajaa tai sen osaa.
Rokotukseen perehtyneet asiantuntijat, kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Taneli Puumalainen, pitävät rokotuksia monin verroin turvallisempana kuin sairauksien sairastamista.
Jos rokotteita ei olisi
Polio oli vielä 1940-luvulla Suomessakin yleinen sairaus. Moni tuntee sukulaisen, jolta polio on vienyt kävelykyvyn. Sairauteen ei ole parantavaa hoitoa. Poliovirus hyökkää keskushermoston kimppuun ja vaurioittaa hermosoluja, pahimmillaan se voi halvauttaa hengityslihakset.
Vielä viime vuosisadalla lapsia kuoli yleisesti tuhkarokkoon, polioon, kurkkumätään, hinkuyskään, tuberkuloosiin ja jäykkäkouristukseen. Edelleen miljoonat lapset kuolevat kehitysmaissa rokotuksin ehkäistävissä oleviin sairauksiin: riski on kymmenkertainen kehittyneisiin maihin verrattuna.
Rokottaminen on pelastanut enemmän ihmishenkiä kuin mikään muu lääketieteellinen keksintö.
Isorokko julistettiin hävinneeksi maailmasta vuonna 1980. Isorokkorokotteen on arvioitu säästäneen yli 40 miljoonaa ihmishenkeä rokottamisen aloittamista seuranneen 20 vuoden aikana. Seuraavaksi halutaan hävittää polio, joka vammauttaa ja tappaa yhä lapsia ainakin Afganistanissa, Nigeriassa ja Pakistanissa.
Suomalainen rokotusohjelma antaa tällä hetkellä suojan 11 vaaralliseksi luokiteltavaa tartuntatautia – kurkkumätää, jäykkäkouristusta, hinkuyskää, poliota, tuhkarokkoa, sikotautia, vihurirokkoa, rotavirusta ja Hib-tauteja, kuten aivokalvontulehdusta, kurkunkannentulehdusta ja verenmyrkytystä – ja niiden jälkitauteja vastaan.
Maailmassa on vielä monia tartuntatauteja, joita vastaan tarvittaisiin tehokas rokote.
– Rokotteiden kehittäminen on erittäin hidasta ja usein vaikeaakin. Esimerkiksi hiv-infektiota ja malariaa vastaan on huonolla menestyksellä yritetty kehittää rokotetta jo kymmeniä vuosia, ylilääkäri Taneli Puumalainen sanoo.
Ensimmäinen malariarokote saatetaan hyväksyä käyttöön ensi vuonna. Maailman terveysjärjestö päättää loppuvuodesta, onko uuden rokotteen suoja riittävä, jotta se voisi suositella rokotteen käyttöä.
Puumalainen uumoilee, että rokotekehityksen seuraavat suuret edistysaskeleet ovat niin sanottuja terapeuttisia rokotteita, joilla voitaisiin hoitaa jo puhjenneita sairauksia.
– Ensimmäisten syöpää hoitavien rokotteiden rinnalle voi tulevaisuudessa tulla esimerkiksi allergiaa, Alzheimerin tautia tai diabetesta hoitavat rokotteet.
Miksi rokotuksia vastustetaan?
Rokotuksia on myös vastustettu niiden keksimisestä lähtien. Rokotusten mahdollisista haitoista on noussut kohuja, viimeisimpänä pandemiarokotteen mahdollinen yhteys narkolepsiaan sairastumiseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan narkolepsiatutkimuksissa tehdyt havainnot kuitenkin viittaavat siihen, että narkolepsian puhkeaminen lapsilla ja nuorilla aikuisilla ei selity yksin sikainfluenssarokotteen tehosteaineella eli adjuvantilla, kuten aiemmin luultiin. Sama tehosteaine oli käytössä Kanadassa, missä narkolepsian ei tähän mennessä ole todettu lisääntyneen rokotetuissa.
– Tutkijoiden huomio on tällä hetkellä kohdistunut rokotteen sisältämiin viruksen proteiineihin. Narkolepsian syntymekanismien ymmärtäminen vaatii kuitenkin vielä vuosien lisätutkimuksia, sanoo Taneli Puumalainen.
Noin puolet suomalaisista sai pandemiarokotteen, mikä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan esti noin 50 sikainfluenssasta aiheutuvaa kuolemaa ja 80 000 sairastumista.
Ehkä juuri kohujen vuoksi rokotusten vastustajat esimerkiksi keskustelupalstoilla pitävät rokotteita yhtä vaarallisina kuin tautiakin: ”Itse olen tuhkarokon sairastanut, ja elossa vielä. MPR-rokotteesta voi tulla täsmälleen samat oireet kun oikeassakin taudissa”.
MPR-rokote suojaa tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta.
– Tuhkarokkotartunnasta seuraa kuitenkin aivotulehdus 400 kertaa useammin kuin rokotuksesta, ja sairaalaan joutuu joka kymmenes tartunnan saanut, ja osa sairastuneista kuolee. Rokotteen ei tiedetä aiheuttaneen kuolemantapauksia, korjaa asiantuntija.
Toiset vastustavat rokotusten sisältämiä lisäaineita: ”Ajatelkaa nyt itsekin; TERVEESEEN ihmislapseen piikitetään ties mitä aineita!”
Lisäaineiden pelossa ei rokottamatta kannata jättää, sillä säilöntä- ja apuainemäärät ovat niin pieniä, että ihminen saa näitä aineita huomattavasti enemmän jo elinympäristöstään, esimerkiksi liikennepäästöistä, huoneilmasta, ruuasta, juomasta ja jopa äidinmaidosta.
Toisten mielestä rokottaminen ei kannata, sillä siitä huolimatta voi sairastua: ”Minä ja sisareni sairastimme hinkuyskän, vaikka meidät oli rokotettu.”
Rokottaminen aktivoi elimistön puolustusjärjestelmää tutustuttamalla sen turvallisella tavalla eri taudinaiheuttajiin, jolloin elimistöllä on jo valmiiksi vasta-aineita taudinaiheuttajia vastaan. Tällöin ihminen ei yleensä sairastu, ja jos sairastuukin, tauti on huomattavasti lievempi.
Taudin sairastaminen on usein kymmeniä tai jopa satoja kertoja vaarallisempaa kuin rokotteen ottaminen.
Yksi esimerkki on vesirokko, joka ei vielä kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan.
– Vesirokko aiheuttaa useimmille lapsille kutiavan rakkulaihottuman ja noin viikon pakollisen poissaolon päiväkodista tai koulusta. Osa sairastuneista saa kuitenkin vaikean sairauden, johon voi kuulua aivotulehdus, keuhkokuume ja kiireellistä leikkaushoitoa vaativat ihoinfektiot. Rokote ei näitä aiheuta, sanoo Puumalainen.
Vieläkö Suomessa tarvitaan rokotuksia?
Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet kokonaan Suomesta. Se johtuu siitä, että lähes 97 prosenttia suomalaislapsista rokotetaan kansallisen rokotusohjelman mukaisesti. Suomen rokotuskattavuus on siis tällä hetkellä erinomainen.
Tämä saattaa luoda harhan, että olemme suojassa. Ajatellaan, ettei lapsia ehkä tarvitse enää rokottaa.
Miksi siis rokotuksia tarvitaan yhä? Asiantuntijoiden mukaan taudit pysyvät loitolla juuri niin kauan, kun rokotuskattavuus pysyy riittävän korkeana.
Laumasuoja tarkoittaa sitä, että muutama rokottamaton on suojassa rokotettujen keskellä, sillä tauti ei pääse leviämään pääosin rokotetussa väestössä.
– Ottamalla rokotteen voi siis suojata itsensä lisäksi myös niitä, jotka eivät esimerkiksi vakavan perustaudin johdosta voi itse ottaa rokotetta, muistuttaa Puumalainen.
Ihmiset matkustavat paljon, myös maissa joiden rokotuskattavuus ei ole yhtä hyvä.
Rokottamattomalle sairastumiseen riittää, kun astuu huoneeseen, jossa on parin tunnin sisällä oleillut joku vaikkapa tuhkarokkoa sairastava ihminen. Tuhkarokko on yksi kaikkein herkimmin tarttuvista taudeista.
Yksikin tartunta saattaa levitä hetkessä toiselle puolelle maailmaa.
– Esimerkiksi aiemmin tuhkarokosta vapaaksi julistetussa Yhdysvalloissa Disneylandin huvipuistossa vierailleen turistin tuhkarokko on sittemmin levinnyt 17 osavaltioon Yhdysvalloissa ja lisäksi Kanadaan ja Meksikoon.
Teollisuusmaissakin tuhkarokkoon kuolee yhä ihmisiä. Suomessakin tautiin on sairastunut joka vuosi muutama ihminen.
– Ilman rokotuksia jokainen tuhkarokkoon sairastunut tartuttaisi ympärillään keskimäärin 12–18 ihmistä. Korkean rokotuskattavuuden ansiosta olemme kuitenkin välttyneet taudin leviämiseltä Suomessa.
Heikentävätkö rokotukset vastustuskykyä?
Monet rokotuksin ehkäistävät taudit ovat vaarallisimpia juuri vauvoille, joiden puolustusjärjestelmä on vasta kehittymässä.
Yleisin keskustelupalstoilla esiintyvä väite on, että rokotukset jotenkin häiritsisivät tai ylikuormittaisivat elimistön immuunipuolustusjärjestelmää: ”Ihmisellä on olemassa myös elimistön luontainen puolustusjärjestelmä, ja kun sitä mennään sorkkimaan rokotteilla, ei se enää toimi niin kuin pitäisi ja näin ihmisestä tulee varsin suojaton tauteja vastaan.”
Rokotteeseen on poimittu taudinaiheuttajasta vain vastustuskyvyn kehittymisen kannalta oleellinen osa, antigeeni. Elimistön puolustusjärjestelmä alkaa kehittää vasta-aineita juuri tätä osaa vastaan. Yhdestä yhdistelmärokotepistoksesta lapsi saa antigeeneja noin saman verran kuin hyttysenpistosta. Vauva pystyisi muodostamaan vasta-aineita jopa tuhatkertaiseen määrään.
”Mistä ihmeestä se vastustuskyky vahvistuu, jos ei sairastelusta?”
Rokotteet eivät heikennä vastustuskykyä, ne päinvastoin vahvistavat sitä, sillä ne valmistavat elimistön puolustusjärjestelmää kohtaamaan vakavia taudinaiheuttajia. Rokottaminen ei myöskään häiritse elimistön puolustautumista muita taudinaiheuttajia vastaan. Tutkimuksissa on pikemminkin saatu viitteitä siitä, että rokotetuilla on ylipäätään vähemmän infektioita kuin rokottamattomilla.
Kursivoidut lainaukset ovat poimintoja internetin keskustelupalstoilta.
Lisää tietoa
Hanki influenssarokote ajoissa
Influenssa jälkitauteineen on vakava sairaus etenkin ikääntyneille, vauvoille ja niille, joiden vastuskyky on alentunut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee vuosittaista kausi-influenssarokotetta kaikille riskiryhmiin kuuluville, sillä heidän riskinsä joutua influenssan aiheuttamaan tehohoitoon – tai jopa menehtyä – on moninkertainen terveisiin influenssaan sairastuneisiin verrattuna.
Influenssakausi on pian alkamassa. Rokotus kannattaa hankkia hyvissä ajoin ennen kauden alkua, marras-joulukuussa. Viimetalvinen rokote ei enää suojaa, sillä suoja kestää noin vuoden.
lnfluenssarokote on paras keino suojautua taudilta, ja kun ei sairastu, ei tartuta muitakaan. Varsinkin jos lähipiirissä on henkilö, jolle tauti voi olla vakava tai jopa kohtalokas, esimerkiksi pitkäaikaissairas tai pieni vauva, rokote kannattaa ottaa. Kun influenssarokotuskattavuus nousee, taudin leviäminen vähenee tai estyy, vaikka joku toisi influenssan yhteisöön.
Nykyinen influenssarokote antaa suojaa kolmea eri influenssavirusta vastaan. Yksi näistä viruksista on sikainfluenssa H1N1, joka kiertää yhä maailmalla ja on vaarallinen niille, joilla ei ole suojaa virusta kohtaan.
Teksti Tuija Siljamäki, kuvat iStockphoto
Asiantuntijana ylilääkäri Taneli Puumalainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Julkaistu Terveydeksi! 3/2015
