Itsehoito | 29.05.2019
Polttaa, polttaa!
Vaikka närästys on ikävä vaiva, se vaatii harvoin lääkärin hoitoa. Elintapamuutokset ja itsehoitolääkkeet riittävät useimmilla helpottamaan oireita.
Kun rintalastan takana tuntuu korventavaa poltetta, kyse on yleensä refluksista eli närästyksestä. Hapanta mahanestettä pääsee silloin virtaamaan mahalaukusta ruokatorveen.
Ruokatorven alaosassa on sulkijajärjestelmä, joka pitää happaman mahanesteen poissa ruokatorvesta. Joskus tämä venttiili menee kuitenkin epäkuntoon.
– Tavallisin syy närästykseen on, että nieleskelemme ilmaa joko stressaantuneena tai ruokaa hotkiessamme, hiilihapotettuja juomia juodessamme tai purukumia syödessämme. Mahaan ajautunut ilma venyttää mahan yläosaa, mikä laukaisee alemman sulkijalihaksen avautumisen, kuvailee gastroenterologian ylilääkäri, professori Martti Färkkilä HYKSistä.
Ilma ja hapan mahaneste purkautuvat ylöspäin röyhtäyksenä, ja samalla mahaneste pääsee ärsyttämään ruokatorven alaosaa.
Vain viidesosassa tapauksia syy närästykseen on rakenteellinen, eli sulkijalihasjärjestelmä ei toimi normaalisti. Tilannetta voi vielä pahentaa kookas palleatyrä.
– Närästystä lisää koholla oleva vatsaontelon paine, kuten esimerkiksi runsaan aterian jälkeen, raskauden aikana tai ylipainoisilla.
Färkkilän mukaan närästys vaatii vain harvoin lääkärin hoitoa. Elintapamuutokset ja itsehoitolääkkeet riittävät useimmilla helpottamaan oireita.
Vältä rasvaista ruokaa ja iltasyömistä
Närästyksestä kärsivä tietää usein itsekin, mitkä ruoat lisäävät oireita. Näitä ruokia kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää.
– Rasvaiset ruoat, erityisesti suklaa, aiheuttavat närästystä, koska ne heikentävät ruokatorven sulkijalihaksen toimintaa. Myös alkoholijuomat, ja niistä erityisesti valkoviini, lisäävät närästystä, Färkkilä mainitsee.
Jos närästysoireet vaivaavat öisin, raskasta ruokailua kannattaa välttää 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa. Lisäksi yöaikaista närästystä voi vähentää nostamalla sängyn pääpuolta.
Ylipainoisilla tärkein elintapamuutos olisi painon pudottaminen – se vähentää selvästi närästysoireita ja on muutenkin hyödyksi terveydelle.
Valitse ensin tehokkain lääkehoito
Jos elintapamuutokset eivät riitä sammuttamaan oireita, närästyksen hoidossa voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavia lääkkeitä.
Färkkilä kehottaa valitsemaan ensimmäisenä tehokkaimman hoidon – ei suinkaan heikointa, kuten ehkä aiemmin neuvottiin.
Tehokkain hoito närästykseen ovat protonipumpun estäjät eli PPI-lääkkeet, jotka estävät mahahapon eritystä. Näitä lääkkeitä myydään apteekissa esimerkiksi kauppanimillä Losec, Somac Control ja Zolt.
– Lääkettä otetaan ensin päivittäin, kunnes oire poistuu. Sen jälkeen etsitään pienin annos, jolla oireet pysyvät poissa, Färkkilä ohjeistaa.
Jollekin riittää tabletti kerran tai kahdesti viikossa, toinen turvautuu puolestaan lääkkeeseen ennen juhlia, joissa on tarjolla närästystä lisääviä herkkuja.
Itsehoidossa PPI-lääkkeitä voi käyttää päivittäin korkeintaan kahden viikon ajan. Jos oireet sen jälkeen jatkuvat, on syytä hakeutua lääkäriin.
Protonipumpun estäjien sijasta voi kokeilla niin sanottuja H2-salpaajia, jotka vähentävät myös mahahapon määrää ja mahan happamuutta. Näitä lääkkeitä myydään esimerkiksi kauppanimillä Pepcid ja Ranixal.
Satunnaista närästystä tai protonipumppuhoidon läpi tulevia oireita voi lisäksi helpottaa antasideilla, jotka neutraloivat jo syntynyttä suolahappoa. Antasidit vaikuttavat ruokailun yhteydessä otettuna parin tunnin ajan. Niitä myydään esimerkiksi kauppanimellä Rennie.
Antasidit vähentävät monien lääkkeiden imeytymistä. Niiden käytöstä muiden lääkkeiden kanssa kannattaakin aina keskustella ensin apteekissa.
Ovatko PPI-lääkkeet turvallisia?
Färkkilän mukaan mahahapon eritystä vähentävillä lääkkeillä on vain vähän haittavaikutuksia. Protonipumpun estäjien runsasta, pitkäaikaista käyttöä olisi kuitenkin hyvä välttää, sillä se voi altistaa esimerkiksi antibiootti- ja turistiripulille.
– Suolahapon tehtävä on steriloida syömämme ruoka. Kun sen eritys estetään, suolistoinfektioiden riski voi kasvaa, Färkkilä selittää.
PPI-lääkkeiden pitkäaikainen käyttö on joissakin tutkimuksissa liitetty myös esimerkiksi dementian riskin lisääntymiseen. Färkkilän mukaan osoitus syy-seuraussuhteesta on kuitenkin heikko, eikä hyviä lääkkeitä tarvitse tämän takia vältellä.
Joskus väitetään, että happolääkkeiden käyttö voisi aiheuttaa ”hapotonta mahaa”, jossa suolahappoa ei erity enää ollenkaan. Färkkilän mukaan näin ei kuitenkaan käy.
– Lääkkeet eivät aiheuta täydellistä hapottomuutta. ”Hapoton maha” eli atrofinen gastriitti johtuu joko pitkään jatkuneesta helikobakteeri-infektiosta tai autoimmuunisairaudesta, jossa elimistö muodostaa itse vasta-aineita mahan suolahappoa erittäviä soluja kohtaan, hän kertoo.
Hapottomaan mahaan ei liity närästysoireita, koska suolahappoa ei erity. Siihen voi kuitenkin liittyä esimerkiksi B12-vitamiinin puutetta ja anemiaa.
Vaikeat oireet vaativat lääkärin hoitoa
Jos närästysoireet ovat voimakkaita eivätkä ne lievity tehokkailla happolääkkeillä eli protonipumpun estäjillä, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle.
Joskus poltteleva kipu rintalastan takana voi olla oire sydänkohtauksesta. Jos voimakkaat oireet alkavat rasituksessa tai yllättäen ja äkillisesti, hoitoon tulisikin hakeutua saman tien.
Myös pitkään jatkuneiden oireiden muuttuminen entistä hankalammiksi on syy hakeutua lääkäriin. Erityisen hälyttävää on, jos ilmenee nielemisvaikeuksia tai tunnetta, että ruoka takertuu kurkkuun.
Vaikka närästys on yleensä ohimenevä ja vaaraton vaiva, pitkään jatkuessaan se voi aiheuttaa ruokatorveen haavaumia, ahtaumia ja limakalvomuutoksia.
– Jos närästysoireet ovat kestäneet vuosikausia, ruokatorven tähystystutkimus voisi olla paikallaan. Sillä poissuljetaan mahdolliset komplikaatiot, joita jatkuva happoaltistus voi aiheuttaa, Färkkilä summaa.
Lisää tietoa
PPI-lääkkeet suojaavat vatsaa
Protonipumpun estäjiä eli PPI-lääkkeitä käytetään paitsi närästyksen itsehoidossa, myös reseptilääkkeinä pohjukaissuoli- ja mahahaavan estossa ja hoidossa. Siksi niitä nimitetään myös vatsansuojalääkkeiksi.
Tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy erityisesti iäkkäillä ruoansulatuskanavan verenvuodon vaara. PPI-lääkkeillä tätä riskiä voidaan vähentää, ja siksi esimerkiksi reumapotilaille määrätään usein kipulääkityksen lisäksi vatsansuojalääkettä.
Professori Martti Färkkilä suosittelee mahan suojalääkitystä kaikille yli 65-vuotiaille, joille lääkäri määrää tulehduskipulääkkeitä säännölliseen, yli kuukauden kestävään käyttöön. Erityisesti vatsaa tulee suojata, jos henkilöllä on todettu helikobakteeri-infektio.
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat iStockphoto
Asiantuntijana gastroenterologian ylilääkäri, professori Martti Färkkilä, HYKS ja Helsingin yliopisto
Julkaistu Terveydeksi! 2/2018
