Itsehoito | 08.12.2017
Olet mitä mikrobisi syövät
Kun suolisto voi hyvin, ihminen voi hyvin. Helli suoliston hyviä bakteereja värikkäillä kasviksilla, palkokasveilla ja täysjyväviljalla. Probiootit auttavat, kun antibioottikuuri tai ulkomaanmatka sekoittaa suoliston tasapainon.
Suoliston hyvät mikrobit ovat pikkuruisia eliöitä – pääosin bakteereja – jotka auttavat suolistoa toimimaan hyvin. Ne pilkkovat ruokaa, tuottavat vitamiineja ja pitävät suolen limakalvon terveenä, jotta ravintoa imeytyy elimistöön juuri sopivasti.
Hyvät bakteerit auttavat myös taistelussa taudinaiheuttajia vastaan. Kun suoliston mikrobisto on tasapainossa, ripulia aiheuttavat bakteerit ja virukset eivät pääse siellä kovin helposti valloilleen.
– Kun suolisto voi hyvin, ihminen voi hyvin, kiteyttää mikrobiologian professori Per Saris Helsingin yliopistosta.
Suolistobakteerien yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin kertyy koko ajan uutta tietoa.
Hyvä ja monipuolinen suolistomikrobisto näyttäisi tutkimusten mukaan vähentävän esimerkiksi allergioiden ja autoimmuunisairauksien, kuten diabeteksen riskiä.
Tuoreimpien tutkimusten mukaan suoliston mikrobistolla on yhteys myös keskushermostoon – ja tämä yhteys on kaksisuuntainen. Suoliston bakteerit tuottavat välittäjäaineita, jotka vaikuttavat hermoston välityksellä aivojemme toimintaan. Toisaalta voimakas stressi tai masennus voi saada myös suoliston mikrobiston sekaisin.
Ohutsuolessa elävät bakteerit saattavat myös hillitä tai kiihdyttää liikakilojen kertymistä vyötäröllemme. Ei siis ole yhdentekevää, millaisia mikrobeja suolistossamme asustaa!
Hyvät mikrobit rakastavat terveellistä ruokaa
Jos haluat suolistoosi hyvän mikrobiston, tärkein konsti on syödä terveellisesti ja monipuolisesti.
Erityisesti kannattaa suosia värikkäitä kasviksia, palkokasveja ja täysjyväviljaa. Ne sisältävät vaikeasti hajoavia kuituja, joita terveyttä edistävät mikrobit käyttävät mielellään ravinnokseen.
– Haittana ovat kaasut, joita kuitujen hajoaminen paksusuolessa voi aiheuttaa. Ehkä kulttuurimme pitäisikin sietää enemmän ilmavaivoja, jotta suolistomme voisi paremmin, Saris pohtii vain puoliksi leikillään.
Stressiä sen sijaan kannattaa välttää, jos haluaa vatsansa voivan hyvin. Tärkeää on myös liikkua riittävästi, sillä se saa ruoan kulkemaan suolistossa paremmin.
– Myös kontaktit luontoon ja eläimiin ovat tärkeitä, jotta suolistomme mikrobistosta tulisi mahdollisimman monipuolinen. Toisaalta tässä ei pidä liioitella: jos pistelee poskeensa multaa, siitä voi saada myös haitallisia bakteereja ja loisia, Saris huomauttaa.
Probiootti voi korjata suoliston tasapainon
Jos suoliston mikrobisto häiriintyy esimerkiksi ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin vuoksi, vatsaoireita voi torjua probiooteilla. Ne ovat tutkitusti terveyttä edistäviä mikrobeja, jotka auttavat palauttamaan suolistoon normaalin tasapainon.
– Yleensä probiootit ovat erittäin turvallisia. Jos henkilöllä on jokin vastustuskykyä alentava sairaus, niiden käytöstä kannattaa kuitenkin keskustella oman lääkärin kanssa, Saris muistuttaa.
Paras hetki vaikuttaa suoliston mikrobistoon on raskausaika ja vauvan ensimmäinen ikävuosi. Saris suositteleekin probiootteja erityisesti odottaville äideille ja vastasyntyneille.
– Hyvät mikrobit asettuvat asumaan lapsen suolistoon, kun niitä annetaan tarpeeksi varhain. Kun lapsi kasvaa, hänelle kehittyy oma immuunipuolustus, joka vähentää vieraiden mikrobien mahdollisuuksia jäädä suolistoon pitkäksi aikaa, Saris kuvailee.
Aikuisellakin probiooteista on toki hyötyä, mutta kun probioottikuuri loppuu, myös sen hyvät vaikutukset hiipuvat. Siksi probioottivalmistetta tulisikin käyttää riittävällä annoksella koko ulkomaanmatkan tai antibioottikuurin ajan.
Tutkituimpia probiootteja ovat tietyt Lactobacillus rhamnosus ja Lactobacillus reuteri -bakteerien kaksi kantaa. Tutkimuksissa on saatu näyttöä, että toinen kannoista vähentäisi turistiripulia ja toinen lyhentäisi flunssan kestoa. Saccharomyces boulardii -hiiva ehkäisee tutkimusten mukaan ripulioireita, kun sitä käytetään esimerkiksi ulkomaanmatkoilla tai antibioottikuurin yhteydessä.
Ovatko probiootit tulevaisuuden laihdutuslääke?
Suoliston mikrobien yhteys lihomiseen on tällä hetkellä kiivaan tutkimuksen kohteena. Tutkimuksissa on todettu, että siirtämällä normaalipainoisen henkilön suolistobakteereja ylipainoiselle tämä voidaan saada laihtumaan.
– Ehkä tulevaisuudessa saamme käyttöömme probiootteja, joita voidaan käyttää tukemaan laihdutusta. Ennen sitä tarvitaan kuitenkin paljon lisää tutkimusta niiden tehosta ja vaikutusmekanismeista, Saris painottaa.
Mikrobien vaikutus kilojen kertymiseen on vielä suurelta osin epäselvä. Saris uskoo suoliston bakteerien vaikuttavan sekä ruokahaluun että ravinnon imeytymiseen suolesta.
Toisaalta terveellinen ruokavalio ruokkii hyvää mikrobistoa, joka auttaa myös painonhallinnassa. Et siis ole mitä syöt, vaan mitä mikrobisi syövät!
Lisää tietoa
Probiootti, prebiootti vai maitohappobakteeri?
Probiootit ovat mikrobeja – yleensä bakteereja tai hiivoja – jotka edistävät tutkitusti terveyttä ja hyvinvointia.
Usein probiootit ovat maitohappobakteereja, kuten laktobasilleja tai bifidobakteereja. Kaikki maitohappobakteerit eivät kuitenkaan ole probiootteja: niiden teho terveyden edistämisessä on pitänyt osoittaa laajoissa potilastutkimuksissa.
Prebiootit ovat puolestaan probioottien ruokaa, esimerkiksi vaikeasti hajoavia kuituja. Niiden avulla probiootit selviävät suolistossa taistellessaan elintilasta muiden mikrobien kanssa.
Apteekin hyllyltä löydät sekä lääkkeiksi että ravintolisiksi luokiteltuja probioottivalmisteita. Apteekin henkilökunta auttaa mielellään sopivan valmisteen valinnassa.
Säilöisitkö ulostetta pankkiin?
Clostridium difficile on raju bakteerin aiheuttama ripulitauti, johon sairastutaan yleensä antibioottihoidon jälkeen. Joskus tauti uusiutuu lääkehoidosta huolimatta ja voi aiheuttaa jopa henkeä uhkaavan paksusuolen tulehduksen.
Ulosteensiirto on todettu tehokkaaksi ja turvalliseksi toistuvan Clostridium difficilen hoidossa. Siinä terveen luovuttajan ulosteesta tehtyä valmistetta viedään potilaan paksusuoleen, jossa ulosteen hyvät mikrobit taltuttavat ”pahiksen”.
Parhaillaan on käynnissä potilastutkimuksia, joissa ulosteensiirron tehoa selvitetään esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymän tai haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa.
Useissa sairaaloissa on jo perustettu ”pankkeja”, joiden pakastimissa säilytetään valmiiksi testattuja ulostesiirteitä. Ennen siirtoa on nimittäin aina varmistettava, ettei uloste sisällä taudinaiheuttajia.
Mikrobiologian professori Per Saris kertoo, että tulevaisuudessa meistä jokainen voi ehkä säilöä ulosteensa mikrobeja pankkiin – käytettäväksi tilanteessa, jossa oma suolisto voi huonosti.
– Tällainen menetelmä on jo kehitteillä Yhdysvalloissa. Kun olet sairaana ja saat esimerkiksi antibioottikuurin, voisit saada takaisin oman hyvän mikrobistosi, Saris visioi.
Teksti Virpi Ekholm
Kuvat iStockphoto
Asiantuntijaa mikrobiologian professori Per Saris, Helsingin yliopisto
Julkaistu: Terveydeksi! 4/2017
