Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Itsehoito | 23.09.2014
Olet syönyt tukevan aterian ja asettaudut makuulle pikku ruokalevolle. Hetken päästä rintalastan takana alkaa korventaa ikävästi. Närästys on iskenyt.
Yksi arkisimpia elimistön vaivoja on närästys. Kiusa on niin yleinen, että siitä kärsii ajoittain kutakuinkin jokainen meistä.
Närästyksen nimi on latinaksi pyroosi. Latinankielinen nimi on kuvaava, sillä se tulee kreikan kielen kantasanasta pyr, joka merkitsee tulta. Närästykselle on tunnusomaista korventava, polttava tunne rintalastan alaosan takana.
Närästys syntyy, kun mahan hapan sisältö nousee ruokatorveen. Vatsahapot ovat ruokatorveen joutuessaan väärässä paikassa. Ruokatorven herkät tuntohermot sietävät niitä huonosti.
Refluksitaudissa mahan sisältö nousee toistuvasti ruokatorveen ja joskus jopa suuhun. Lähes jokainen ihminen kärsii satunnaisesti vatsahappojen takaisinvirtauksesta ja närästyksestä. Kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen refluksitauti, jossa närästys on toistuvaa ja oireilu myös monimuotoisempaa kuin satunnaisessa närästyksessä.
Refluksitauti diagnosoidaan sen mukaan, kuinka toistuvaa ja vaikea-asteista närästys on.
– Refluksitautia ei ole satunnainen tai edes silloin tällöin toistuva närästys. Vaikeita närästysoireita on oltava toistuvasti useamman viikon ajan ja vähintään kerran viikossa tai lievempiä närästysoireita vähintään kahdesti viikossa, jotta voidaan puhua refluksitaudista. Raja tavallisen närästyksen ja refluksitaudin välillä on kuitenkin liukuva, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki toteaa.
Refluksitaudissa on närästyksen lisäksi oireena usein myös mahansisällön nousu nieluun ja suuhun. Lisäksi saattaa esiintyä kroonista kurkkukipua, astman pahenemista ja hammaskiilteen kulumista.
Närästyksen ja refluksitaudin riskitekijät ovat hyvin tiedossa. Niitä ovat tupakointi, ylipaino, väärät ruokailu- ja juomatottumukset ja myös palleatyrä.
Närästyksen estämistapoja ja hoitomuotoja on koko joukko. Närästystä voi pyrkiä ennaltaehkäisemään syömällä ja juomalla kohtuudella ja terveellisesti.
– Ei kannata syödä itseään ähkyyn. Lisäksi tulee välttää rasvaisia ja käristettyjä ruokia, liiallista kahvinjuontia, väkeviä alkoholeja ja happamia mehuja, sillä ne kaikki aiheuttavat närästystä.
Kotikonsteista tepsivät kohtuuden noudattamisen lisäksi laihduttaminen ja sängyn pääpuolen korottaminen. Saatavilla on myös tehokkaita apteekeista hankittavia itsehoitolääkkeitä.
Sen sijaan maidon ja veden juominen eivät tutkitusti auta närästykseen.
Mustajoen mukaan jo melko vähäisen painonpudotuksen on todettu lieventävän varsin hyvin närästysoireilua, oli sitten kyse satunnaisesta närästyksestä tai refluksitautiin kuuluvasta oireesta.
– Jos ihmisellä on esimerkiksi 10–20 kiloa ylipainoa, 5–6 kilon painonpudotus lievittää ja vähentää närästysoireita, Mustajoki toteaa.
Ylipaino lisää painetta vatsaontelon sisällä, jolloin vatsahapot kulkeutuvat ylipainoisella helpommin ruokatorveen kuin normaalipainoisella.
Sängyn päädyn kohottaminen liittyy painovoimaan. Vatsan sisältö ei kulkeudu yhtä helposti ylös kuin vaakasuoraan. Pelkkä tyynyjen lisääminen ei kuitenkaan riitä, vaan sängyn päätyä tulee nostaa muilla keinoin, esimerkiksi sängyn pääpuolen jalkojen alle asennettavilla 10–15 senttimetrin korokkeilla.
Närästykseen auttavat monesti pelkät elämäntapamuutokset. Satunnaista närästystä voidaan lievittää mahahappoa neutraloivilla pureskelu- tai imeskelytableteilla.
Refluksitaudin hoidossa tarvitaan elämäntapamuutosten ohella usein tehokkaampaa lääkehoitoa. Kyseeseen tulevat erityisesti kaksi lääkeryhmää.
– Histamiinin H2-reseptorisalpaajat estävät ja vähentävät mahan suolahapon eritystä. Protonipumpun estäjät puuttuvat nekin mahan suolahapon eritykseen ja ovat siten hyvin tehokkaita refluksitaudin närästysoireen taltuttajia.
Molemmat lääkeryhmät kuuluvat nykyisin itsehoitolääkkeisiin eli ovat reseptivapaita. Mustajoen mukaan nämä happolääkkeet lievittävät refluksitautia lähes aina. Lääkettä nautitaan kerran päivässä, mikä riittää pitämään mahahapon kurissa vuorokauden ajan.
Happolääkkeiden tehoaminen antaa myös viitettä siihen, onko kyseessä refluksitauti. Lääkettä käytetään 1–2 viikkoa. Jos valmiste auttaa ja närästys uusii, kun lääkkeen käyttö lopetetaan, se viittaa refluksitautiin. Tämä havainto on tosin vasta suuntaa-antava eikä yksinään riitä diagnoosiin.
Närästys tai refluksitauti eivät yleensä aiheuta vakavia kroonisia sairauksia. Toistuvat happohyökkäykset saattavat aiheuttaa kuitenkin ruokatorven alaosaan kemiallisen tulehdusreaktion, jota hoidetaan suurin happolääkeannoksin. Kun tulehduksen syy eli mahanesteen happamuus poistetaan, myös tulehdus paranee.
Rintalastan alla polttelee, mutta miksi? Onko kyseessä satunnainen ja ohimenevä närästys, refluksitauti vai aiheuttaako tuntemuksen jokin muu, kenties vakava sairaus? Milloin on mentävä lääkäriin, milloin taas riittävät kotikonstit?
Sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoen mukaan satunnaista närästystä voi vaaratta hoitaa kotikonstein ja tarvittaessa otetuilla itsehoitolääkkeillä.
– Viikoittain vaivaavaa tyypillistä närästystä voi myös hoitaa viikon, pari happolääkkeillä. Jos vaivat palaavat lääkkeiden käytön lopettamisen jälkeen, on hyvä käydä lääkärissä, jolloin voidaan suunnitella pitempään kestävä lääkehoito tehokkaammalla annoksella.
Lääkäriin kannattaa mennä jo aiemmin, jos kiusallinen närästys vaivaa useita kertoja viikossa eivätkä kotikonstit ja itsehoitolääkkeet auta.
– Etenkin lapsilla refluksitauti on syytä diagnosoida mahdollisimman varhain, sillä hoitamaton refluksitauti voi pahimmillaan jopa haitata tai viivästyttää lapsen kehitystä.
Joskus muut sairaudet voivat aiheuttaa närästystä muistuttavia oireita. Tärkein niistä on sepelvaltimotauti, johon joskus liittyy ajoittainen kipu ylävatsassa tai rintalastan yläosassa.
Närästys vaivaa yleensä levossa ruokailun jälkeen tai öisin. Sepelvaltimotauti oireilee tyypillisesti liikunnan tai muun vastaavan rasituksen aikana. Tällaista rasitusta ei pidä sekoittaa närästykseen vaan hakeutua lääkärin tutkimuksiin.
Samoin on paikallaan selvittää asia lääkärin pakeilla, jos närästyksen ja rintalastan korventelun lisäksi toistuvasti esiintyy muita oireita vatsan tai rinnan alueella.
Myös verioksentelu, veriuloste, nielemisvaikeudet ja selittämätön laihtuminen ovat mahdollisia varoitusmerkkejä, samoin yli 50-vuotiaalla ensimmäistä kertaa ilmaantuvat närästysoireet: kyse voi olla muusta kroonisesta sairaudesta kuin refluksitaudista.
Itsehoitolääkkeet ovat turvallisia oikein käytettynä. Väärällä annostuksella tai väärään käyttötarkoitukseen otettuna niillä voi kuitenkin saada aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Hälyttävät oireet saattavat peittyä, voi ilmetä haittavaikutuksia tai oikea vaiva jäädä kokonaan huomaamatta.
Apteekkien Varmista valintasi -teemoilla halutaan korostaa itsehoitolääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä. Lokakuusta lähtien teemana on ylävatsavaivojen hoito. Kampanjan aikana asiakkaita rohkaistaan keskustelemaan lääkeasiantuntijoiden kanssa närästyksen oikeasta hoidosta ja lääkevalinnasta. Apteekissa asiakas voidaan ohjata tarvittaessa myös lääkärin puheille, mikäli huomataan, että itsehoito ei ole oikea vaihtoehto.
Teksti Janne Ora, kuvat Riikka Hurri
Asiantuntijana sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki
Julkaistu Terveydeksi! 3/2014