‹ Takaisin

Itsehoito  |  23.09.2016

Miten valitaan oikea kipulääke?

Apteekin hyllystä löytyy hyviä vaihtoehtoja kivun hoitoon. Ilman reseptiä saatavien kipulääkkeiden käytön tulisi kuitenkin olla lyhytaikaista, sillä niillä on myös haittoja.

Kun sattuu, särkee tai jomottaa, moni meistä on tottunut turvautumaan tuttuun apteekin itsehoitohyllyssä myytävään kipulääkkeeseen.

Kipulääkkeitä voi käyttää kivun itsehoidossa lyhytaikaisesti, muutaman päivän ajan. Niiden runsasta ja pitkäaikaista käyttöä tulisi kuitenkin välttää.

– Itsehoidossa käytettävät kipulääkkeet ovat ihan niitä samoja lääkkeitä, joita myydään myös reseptilääkkeinä. Samana annoksena ne ovat yhtä tehokkaita, mutta niillä on myös samat haittavaikutukset, huomauttaa apteekkari Aapo Honkanen Riihikosken apteekista.

Honkanen oli mukana laatimassa uutta itse­lääkityksen Käypä hoito -suositusta. Hänen mukaansa kaikilla itsehoidossa käytettävillä, suun kautta otettavilla kipulääkkeillä on haitta­vaikutuksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi ruoan­sulatuskanavaan tai verenkiertoelimistöön. Siksi niitä ei kannata käyttää jatkuvasti.

– Apteekin ammattilaisen kanssa kannattaa keskustella sopivan itsehoitolääkkeen valinnasta ja oikeasta käytöstä. Farmaseutti tai proviisori osaa neuvoa juuri sinulle sopivan hoidon.

Kaksi eri kipulääkeryhmää

Itsehoidossa myytävät kipulääkkeet voi jakaa kahteen ryhmään: tulehduskipulääkkeisiin ja parasetamolivalmisteisiin. Tulehduskipu­lääkkeitä ovat asetyylisalisyylihappo eli ”aspiriini”, ibuprofeeni, ketoprofeeni ja naprokseeni.

Kahta tulehduskipulääkettä ei pidä käyttää itsehoidossa samanaikaisesti. Sen sijaan parasetamoli ja ibuprofeeni voidaan yhdistää toisiinsa, jos toisen teho ei yksin riitä kivun lievittämiseen.

Apteekkari Aapo Honkasen mukaan itsehoidossa käytettävien lääkevalmisteiden tehossa ei ole todettu merkittäviä eroja tilapäisen kivun hoidossa.

– Poikkeuksen tekee kuukautiskipu, jonka hoidossa tulehduskipulääkkeet ovat ilmeisesti parasetamolia tehokkaampia.

Uusin lääkevalmiste apteekkien itsehoito­valikoimassa on naprokseeni. Kyseessä on lisä­neuvontaa vaativa itsehoitolääke, eli apteekin farmaseuttinen henkilökunta antaa tarkennettua lääkeneuvontaa myydessään lääkettä ilman reseptiä.

Naprokseenin vaikutus voi alkaa hitaammin kuin muilla itsehoidossa käytettävillä tulehduskipulääkkeillä. Toisaalta sen pitkä vaikutusaika mahdollistaa lääkkeen annostelun korkeintaan kerran tai kahdesti päivässä.

Varo lääkkeiden haittoja

Tulehduskipulääkkeet lisäävät mahan ja suoliston verenvuotojen riskiä ja voivat pahentaa joidenkin sairauksien oireita. Niitä tulisikin välttää henkilöillä, joilla on valtimotauti tai sen riskitekijöitä, sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta tai suurentunut ruoan­sulatuskanavan vuotoriski.

Tulehduskipulääkkeet eivät sovi henkilöille, jotka käyttävät varfariinia tai uudempia antikoagulantteja eli veren paakkuuntumista ehkäiseviä lääkkeitä. Astmaa sairastavien tulee käyttää varoen tulehduskipulääkkeitä, koska osa heistä saa niistä keuhkoputkien supistumisreaktion.

Parasetamolia pidetään turvallisimpana kipulääkkeenä, mutta sen suositeltua enimmäisannosta ei saa ylittää. Parasetamolin yli­annostus haittaa maksan toimintaa ja voi aiheuttaa jopa vakavan myrkytyksen.

– Jos henkilöllä on maksasairaus tai alkoholin liikakäyttöä, parasetamoli on hänelle haitallinen lääke, Honkanen varoittaa.

Asetyylisalisyylihappoa ei suositella ensi­sijaiseksi kipulääkkeeksi. Kipulääkeannoksilla ”aspiriini” suurentaa muun muassa ruoan­sulatuskanavan verenvuotojen riskiä enemmän kuin muut itsehoidossa käytettävät tulehduskipulääkkeet.

Koska asetyylisalisyylihappo estää veren hyytymistä, sitä käytetään myös sydänkohtaus­ten ja aivohalvauksien ehkäisyssä. Silloin käytetään kuitenkin huomattavasti pienempiä annoksia kuin kivun hoidossa.

Honkanen muistuttaa, että myös monet apteekissa myytävät flunssalääkkeet sisältävät tulehduskipulääkettä tai parasetamolia.

– Yliannosvaaran vuoksi onkin varmistettava, että ne eivät sisällä saman ryhmän lääkeainetta kuin mahdollisesti käytössä oleva kipu­lääke.

Lääkkeetön hoito kannattaa

Ehkä yleisin syy, miksi apteekin itsehoito­hyllystä haetaan kipulääkettä, on jännitys­päänsärky. Honkanen kehottaa miettimään päänsäryn hoidossa myös lääkkeettömiä keinoja, jotka ovat usein jopa lääkettä tehokkaampia.

– Tutkimuksissa on todettu, että tulehduskipulääkkeet ja parasetamoli lievittävät jännityspäänsärkyä itsehoidossa käytettävillä annoksilla. Kuitenkin vain noin yhdellä kymmenestä kipu poistuu kokonaan. Tätä useampi kyllä kokee hyötyvänsä lääkkeestä, mutta kyse lienee osittain lumevaikutuksesta, Honkanen kuvailee.

Jännityspäänsärkyä voidaan ehkäistä parantamalla päivittäisen toiminnan ergonomiaa. Esimerkiksi työasento kannattaa tarkistaa sellaiseksi, että se ei kuormita niskaa ja hartioita. Myös liikunta ja lihasten venyttely voivat helpottaa oireita.

– Jos päänsäryt toistuvat usein, lääkärin kanssa olisi hyvä keskustella, mitä muuta asialle voisi tehdä kuin syödä lääkkeitä.

Migreenin oireita helpottavat usein viileä, pimeä ympäristö, lepo ja nukkuminen. Kohtaus­ten estossa auttaa päänsärkyä laukaisevien tekijöiden välttäminen. Jos lääkehoitoa tarvitaan, kipulääke tulisi ottaa heti riittävän suurena annoksena ensioireiden ilmaannuttua.

Tavallisen äkillisen selkäkivun paraneminen edistyy, kun potilas jatkaa liikkumista ja tavanomaisia askareitaan kivun sallimissa rajoissa. Selkäkipua, jossa kipu ei säteile ala­raajaan, voidaan lyhytaikaisesti hoitaa tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, mutta niiden teho on selkäkivussa melko vaatimaton.

Kipuvoiteita ja -geelejä voidaan käyttää esimerkiksi nyrjähdyksistä, venähdyksistä, urheilu­vammoista tai liikarasituksesta johtuvan lihas- ja nivelkivun lyhytaikaisessa hoidossa.

– Paikallisesti iholle annosteltavaa tulehdus­kipulääkettä käytettäessä vältetään koko elimistöön kohdistuvat haittavaikutukset, sillä niistä imeytyy vain vähän lääkeainetta elimistöön, Honkanen summaa.

Lisää tietoa

Milloin lääkäriin?

Toistuvan tai voimakkaan päänsäryn syy on aina tärkeää selvittää. Lääkäriin on syytä hakeutua, jos voimakas päänsärky on alkanut erittäin nopeasti, särky on hyvin voimakasta, se kestää yli viiden päivän ajan, päänsärkykohtaus vie toimintakyvyn tai itsehoitolääkitys ei tehoa.

Itselääkityksen Käypä hoito -suositus

Itselääkityksen Käypä hoito -suositus julkaistiin huhtikuussa 2016. Sen tavoitteena on ohjata itsehoitoa ja itsehoitolääkkeiden käyttöä siten, että ne ovat osa vaikuttavaa, tarkoituksenmukaista ja turvallista hoitoa.

Suosituksen laati Lääkäriseura Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Suositus ja siihen liittyvät potilasohjeet löytyvät osoitteesta kaypahoito.fi.

Teksti Virpi Ekholm, kuvat iStockphoto
Asiantuntijana apteekkari Aapo Honkanen, Riihikosken apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 3/2016