Terveys | 23.09.2014
Märkärupi – mistä on kysymys?
Lapsen suupieleen tai sierainaukkoon voi ilmestyä punareunainen rakkula, jossa on märkäinen keskus. Kyseessä on yleensä märkärupi, joka on stafylo- tai streptokokkibakteerin aiheuttama ihotulehdus.
Rakkula ehtii usein puhjeta, ennen kuin se huomataan. Jäljelle jäävä rakkulan pohja erittää kudosnestettä, joka kuivuu kellertäväksi ruveksi. Rakkulat ja ruvet leviävät parissa päivässä laajalle alueelle. Paikalliset imusolmukkeet turpoavat usein ja alkavat aristaa. Märkäruvesta saattaa lähteä tummanpunainen, aristava juova kohti lähintä imusolmuketta. Laajassa märkäruvessa on lisäksi kuumetta.
Tauti on yleisin 2–5-vuotiailla, aikuisilla harvinainen. Jos iho on rikkoutunut esimerkiksi atooppisen ihottuman tai naarmun takia, se lisää sairastumisriskiä, mutta bakteerit voivat tarttua myös terveeseen ihoon. Vauvalla tauti voi olla hengenvaarallinen. Mikäli tulehtunut ihoalue on alle kuusi neliösenttimetriä (noin 2x3 cm), hoidoksi riittää yleensä paikallishoito bakteereita tappavalla voiteella, jota saa apteekista ilman reseptiä. Sitä laitetaan kahdesti päivässä pesun jälkeen noin viikon ajan.
Rupia voi pehmitellä ja irrotella 2–3 kertaa päivässä lämpimällä vedellä. Myös mietoa, laimennettua nestesaippuaa voi käyttää apuna. Iho kuivataan varovasti joko talouspaperilla tai pyyhkeellä, joka pestään käytön jälkeen vähintään 60 asteessa.
Jos märkärupi on levinnyt isommalle alueelle, lapsi on syytä viedä lääkäriin. Tämä määrää tarvittaessa antibioottivoiteen lisäksi suun kautta annettavan 7–10 päivän antibioottikuurin. Oikean antibiootin löytämiseksi saatetaan tarvita bakteeriviljely.
Diagnoosi on yleensä helppo, joskin oireilu voi muistuttaa myös herpestä. Jos oireilu uusiutuu, bakteeriviljelyn lisäksi voidaan ottaa herpesnäyte. Laajassa infektiossa muitakin laboratoriokokeita voidaan harkita.
Jos tulehdus uusiutuu, infektiolähde on yleensä potilaan omassa tai muiden perheenjäsenten nenässä, josta se leviää aina uudelleen ympäristöön. Se voi olla myös lemmikkieläimessä, etenkin luppakorvaisen koiran korvissa. Mikäli tällaista epäilee, on hyvä ottaa yhteyttä lääkäriin tai eläinlääkäriin.
Märkärupi tarttuu helposti lapsesta toiseen käsien kautta. Myös vaatteet, lelut, pyyhkeet tai vuodevaatteet voivat levittää tautia, jos ne ovat olleet kosketuksissa tulehtuneeseen ihoon.
Päiväkodeissa ja kouluissa tartuntavaaraa vähennetään hyvällä hygienialla. Siihen kuuluvat saippuapesut, desinfioivien käsihuuhteiden huolellinen käyttö sekä päiväkodeissa mahdollisesti pehmolelupäivien rajoittaminen. Lapsen tulee pysyä pois päivähoidosta niin kauan kuin rakkulat märkivät. IS
Julkaistu Terveydeksi! 3/2012
