Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Terveys | 23.09.2014
Hälyssä puheen kuuleminen on haasteellista, ovikellon ja puhelimen pirinän mahdotonta. Television äänet kuuluvat sen sijaan naapuriin saakka. Kuulo kaipaa tutkimuksia.
Monen nuoren kuulo on jo heikentynyt, ja iän karttuessa ongelma pahenee. Ikääntyvä kokee kiusalliseksi, kuinka ihmiset puhuvat epäselvästi: on vaikea erottaa, puhuuko juttukaveri puusta, suusta vai luusta – varsinkin kun keskustelukumppani kuiskailee. Sukulaisetkin ovat liittyneet hiljaisten heimoon: tullessaan käymään he nappaavat kaukosäätimen käteensä ja mykistävät television. Se kuulemma pauhaa niin, että naapurit häiriintyvät.
– Ystävät ja tuttavat havahtuvat läheisensä heikentyneeseen kuuloon usein ensimmäisinä, sillä ihminen sopeutuu alenevaan kuuloon vähitellen. Huonokuuloinen voi myös uskoa, että muut kärsivät samasta vaivasta ja alkaa itse puhua aiempaa kovemmalla äänellä. Eikä huonokuuloinen väärässä olekaan: noin joka kolmas yli 65-vuotias kärsii ikään liittyvästä huonokuuloisuudesta eli ikäkuuloisuudesta, korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Sari Mykkänen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sanoo.
Perimä määrää pitkälti sen, kenen äänimaailmasta heinäsirkkojen siritys katoaa ensimmäisenä.
Osalla meistä kuulo heikkenee jo viisissäkymmenissä, osalla parikymmentä vuotta myöhemmin. Geenit vaikuttavat myös siihen, kuinka nopeasti kuuloa heikentävät muutokset elimistössä etenevät.
– Sisäkorvan aistinsolut rappeutuvat ihmisen ikääntyessä, samoin verisuonet ja kuulohermot. Tupakointi, kohonnut kolesteroli tai verenpaine ja diabetes lisäävät nekin ikäkuuloisuuden riskiä.
– Korvatulehdukset hoidetaan nykyään hyvin, joten ne harvoin alentavat kuuloa. Vuosikymmeniä sitten korvatulehdusten hoito oli niin huonoa, että kuulo saattoi laskea pysyvästi. Korvakontrolli tulehduksen jälkeen on aina tarpeen, vaikkei mitään oireita korvassa enää olisikaan.
Ikäkuuloisuus heikentää elämänlaatua ja eristää ihmisen pahimmillaan ulkomaailmasta: teatteriin on turha mennä, kun tapahtumista iso osa menee ohi korvien. Liikenteessä pelottaa, kun kuulo ei varoita etukäteen tulevista tilanteista. Suhde lastenlapsiin uhkaa jäädä etäiseksi, kun heidän korkeista äänistään ei tahdo saada selvää. Kun liikkuminen ja aivojen käyttö jää vähiin, pian muukin terveys on vaarassa.
– Apua alentuneeseen kuuloon voi saada apuvälineistä, esimerkiksi televisioon liitettävistä kuulokkeista. Kun kuulo on alentunut aikuisen hyvästä kuulosta vähintään 30 desibeliä, tarvitaan kuulokojetta.
Lähetteen kuulotutkimuksiin saa omalta terveyskeskuslääkäriltä. Toisin kuin joskus luullaan, kuulokoje ei heikennä kuuloa. Se päinvastoin hidastaa rappeutumista, koska tällöin kuulokanava joutuu töihin ja sen erotuskyky säilyy.
Toistuva, voimakas ääni tuhoaa korvan aistinsoluja. Koska aistinsolut eivät uusiudu, riittävän monta tarpeeksi voimakasta ja pitkäkestoista melukertaa heikentää kuuloa.
– Kun työssä on melua enemmän kuin 80 desibeliä, työntekijällä on oikeus saada henkilökohtaiset kuulosuojaimet. Työmelua koskevien säädösten mukaan niitä myös pitää käyttää, jos melualtistus kasvaa tästä viidellä desibelillä. Yksilöllinen herkkyys melulle kuitenkin vaihtelee, ja osalla ihmisistä jo noin 75 desibelin melu vaurioittaa kuuloa. Esimerkiksi liikenteen äänet moottoritiellä nousevat 70–85 desibeliin.
Myös vapaa-ajalla meteliä voi olla niin paljon, että kuulo kärsii.
– Ääntä on ympäristössä taatusti liikaa silloin, jos puhuminen metrin päässä seisovalle kaverille ei onnistu huutamatta – kuten usein konserteissa tahtoo käydä. Kannettavan musiikkisoittimen käyttö kovalla äänenvoimakkuudella yli tunnin päivässä joka viikko vähintään viiden vuoden ajan saa tutkitusti kuulon alenemaan, Mykkänen sanoo.
Musiikkisoittimen äänenvoimakkuus kannattaa säätää pysyvästi alle 85 desibelin ja laitteen käyttöaikaa rajoittaa. Soitin on liian kovalla, jos bussissa vieressä istuva ihminen kuulee, mitä kappaletta toinen kuuntelee.
Konsertissa korvat suojataan kuulosuojaimilla eikä niitä oteta kesken pois. Jo yksi riittävän voimakas ääni saattaa vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Esimerkiksi ilotulitteista, työkoneista ja aseista voi lähteä vaarallisen kova meteli. Räjähdysten ja laukausten äänen voimakkuus voi ylittää jopa 160 desibeliä, jolloin pamaussuojaamattomaan tai huonosti suojattuun korvaan voi aiheuttaa elinikäisen kuulovamman.
– Vaurioitunut sisäkorva on tavallista herkempi melulle ja aistii voimakkaat äänet epämiellyttävinä. Melulle altistuneet korvat saattavat soida ja kuulo olla alentunut päivän pari. Koska tämä menee yleensä ohi, harva kiinnittää siihen huomiota. Melualtistusten aiheuttamat toistuvat kuulon alenemat heikentävät kuitenkin vähitellen kuuloa pysyvästi, Mykkänen muistuttaa.
Muusikko Chisu suojaa kuuloaan yksinkertaisin keinoin: korvatulpat ovat keikoilla käytössä tarpeen mukaan. Tärkeää on antaa myös korvien levätä välillä vaikkapa juoksulenkillä.
Chisu luottaa keikoilla ja studioissa ammattilaisiin, jotka osaavat pitää äänentasot kohtuullisina. Varsinkin äkkinäiset kovat äänet olisivat kuulolle haitallisia.
– Uskon, että kuulovaurioiden riski ymmärretään alalla nykyään aika hyvin. Minulla on onni työskennellä osaavien miksaajien ja soittajien kanssa. Esimerkiksi rumpalimme Pöyhösen Mikko osaa soittaa myös hiljaa, mikä ei aina rumpaleilta onnistu, hän hymyilee.
Chisulla on omiin korviin muotoillut korvatulpat, ja ellei tulppia ole käsillä, hän tekaisee sellaiset esimerkiksi paperinenäliinan kulmasta.
– Ja vaikka sormien työntäminen korviin on tyhmän näköistä, teen sitäkin, jos melu on liian kova, hän kertoo.
Chisu on kuullut monista muusikoista, joiden kuulo on pahasti heikentynyt tai joille on kehittynyt korvien soiminen, tinnitus.
– Tinnitus on hankala vaiva varsinkin silloin, kun oleilee hiljaisuudessa. Jos esimerkiksi mökillä on aivan äänetöntä, korvien soiminen tai kohina voi olla todella rasittavaa. Voi käydä myös niin, ettei pysty nukahtamaan, ellei radio tai muu äänilähde ole päällä.
Hiljaisuus on Chisulle yhtä tärkeää kuin musiikki, jota hän kuuntelee paljon.
– Juoksulenkillä kuuntelen vain hengitystäni ja ympäröivän maailman ääniä. Hiljenen muutenkin aina, kun mahdollista. Katselen ikkunasta ulos, kuuntelen bussissa ihmisiä, kuljen kadulla ja annan kaupungin äänten tulla ja mennä.
Chisu tunnustaa, että kuuntelee välillä musiikkia kuulokkeilla turhan kovalla. Hän kuitenkin välttää äänenvoimakkuuden äkillisiä vaihteluita ja kovia iskuääniä.
– Joskus musiikki vaatii, että sitä kuuntelee tarpeeksi lujalla. Mutta sitä en suosittele, että luurit ovat koko ajan päässä. Korvien on tärkeää antaa levätä, hän korostaa. Musiikki maalaa kuvia Omaan musiikkiinsa Chisu saa aineksia esimerkiksi elokuvista, ja hän myös kuuntelee toisten musiikkia laidasta laitaan.
– Menen mielessäni johonkin tiettyyn aikakauteen tai visuaaliseen ympäristöön. Haluan luoda tunnelmia ja herättää tunteita ja mielikuvia. En juurikaan suunnittele kappaleitani etukäteen. Annan vain kynän viedä.
Chisu pitää joulukuun keikkataukoa ja palaa taas tammikuussa lavoille. Uuden levyn siivittämänä kevät ja ensi kesä näyttävät kiireisiltä.
Korvakäytävän iho tuottaa vaikkuna tunnettua korvavahaa, joka suojaa korvaa ilman epäpuhtauksilta ja korvakäytävän ihoa kosteudelta. Se torjuu tulehduksia ja pitää virukset, bakteerit ja sienet loitolla. Jotta puolustusmekanismi toimisi, korvakäytävää ei kannata kaivella. Näkyvän vahan voi toki varovasti pyyhkäistä vanupuikolla pois, mutta korvakäytävän suuta pidemmälle ei puikkoa työnnetä.
– Pumpulipuikko työntää vahan herkästi entistä syvemmälle. Lapsen kehittyvässä korvassa tärykalvo on lähellä korvakäytävänaukkoa, ja kaivelu voi vahingoittaa korvaa ja aiheuttaa kipua, farmaseutti, proviisoriopiskelija Iina Järvensivu Apteekki Isokanteleesta Helsingistä sanoo.
Toisilla ihmisillä korvavahaa muodostuu enemmän kuin korva sitä luonnostaan poistaa. Tällöin tulpan liuotukseen voidaan tarvita apteekin apua eli korvatippoja ja -pumppua.
Teksti Ilpo Salonen ja Virve Järvinen, kuvat Arto Wiikari
Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri,Sari Mykkänen Tampereen yliopistollinen sairaala sekä farmaseutti, proviisoriopiskelija Iina Järvensivu, Apteekki Isokannel, Helsinki
Julkaistu Terveydeksi! 4/2011