Ihonhoito | 06.09.2018
Vauvan ihonhoito – valitse oikeat tuotteet
Pienen vauvan sileä ja pehmeä iho ei tarvitse montaa hoitotuotetta. Vaivoihin valitaan lempeitä tuotteita, jotka vaalivat ihon luonnollista toimintaa.
Sileä kuin vauvan pylly, niinhän sitä sanotaan, ja usein pikkuisten iho onkin pehmeä ja virheetön. Hyväkuntoinen iho ei juuri hoitotuotteita tarvitse, vaan pesuunkin riittää pelkkä vesi.
Tahtoessaan vauvan kylpyveteen voi toki lorauttaa pienen tilkan mietoa pesunestettä. Kannattaa valita saippua, joka säilyttää ihon pH-tasapainon normaalina.
Kylvyn jälkeen vauva ei välttämättä tarvitse iholleen ollenkaan rasvaa, mikäli iho ei vaikuta erityisen kuivalta. Ainakaan jokaisen pesukerran jälkeen kosteuttaminen ei ole tarpeen. Näin ihon oma talineritys säilyy normaalina.
– Rasvaksi kannattaa valita ihoa kosteuttava öljy tai perusvoide. Niitä ihotautilääkärit suosittelevat, jos on atooppinen iho. Hajusteita on hyvä välttää. Ne voivat ärsyttää ihoa, kertoo proviisori Juha Sinnemäki Kannelmäen Keskusapteekista.
Vastasyntyneen ihonhoitoon kuuluu olennaisesti napatyngän puhdistus. Myös sitä hoidetaan ensisijaisesti pelkällä vedellä. Napaa voi puhdistaa kostutetulla pumpulipuikolla vaikka useamman kerran päivässä, jos tynkä vuotaa paljon veristä eritettä.
Vauvaa ei satu, vaikka tyngästä tarttuu kiinni reippaalla otteella ja kääntää eri suuntiin. Se on ainut tapa varmistaa, että napa ja kaikki sen poimut tulee putsattua huolellisesti. Puhdistuksen jälkeen napa pitää vielä kuivata pumpulipuikolla pohjaa myöten.
Lievästi punoittavaa napatynkää voi puhdistaa antiseptisella haavanpuhdistusaineella samalla tavalla pumpulipuikkoon kastettuna. Voimakas punoitus tai haju voi olla merkki tulehduksesta. Silloin napaa pitää aina käydä näyttämässä neuvolassa tai lääkärissä.
Sinkkivoidetta vaippaihottumaan
Jokainen vauva voi saada jossain vaiheessa vaippaihottumaa. Iho ja limakalvot punoittavat ja saattavat aristaa kosketusta. Ihottuman syynä on se, että iho hautuu kosteissa eritteissä.
Vaippaihottuma on yleistä varsinkin vähän isommilla vauvoilla, jotka saavat jo muutakin ravintoa kuin rintamaitoa tai korviketta.
Vaippaihottumaa voi ehkäistä ennalta vaihtamalla vaipan tarpeeksi usein, esimerkiksi parin tunnin välein. Vauvalle voi myös antaa ilmakylpyjä.
Vaihdon yhteydessä pylly pestään pelkällä vedellä ja kuivataan huolellisesti taputtelemalla. Hankaaminen voi ärsyttää ihoa ja tuottaa jopa kipua, jos ihottuma on voimakasta.
Ärtyneelle iholle voi sivellä ohuen kerroksen sinkkivoidetta. Se suojaa ihoa hankaukselta ja kosteudelta.
– Jotkut käyttävät vaippaihottuman hoitoon talkkia, mutta se ei ole kovin tehokasta, Sinnemäki sanoo.
Ihon paranemista voi puolestaan edistää B5-vitamiini- eli dekspantenolivoiteilla. Dekspantenoli on kortisonia hellempi tapa hoitaa ärtynyttä ihoa. Kortisonivoiteita ei suositella vauvan lieviin iho-ongelmiin eikä käytettäväksi omin päin.
– Dekspantenolivoidetta voi käyttää pitkiäkin aikoja, eikä haittaa, vaikka sitä joutuisi lima-kalvoille.
Jos ihottumaa ilmaantuu muualle kuin vaipan alueelle, kannattaa useimmiten ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin ja selvittää ihottuman syy. Kevyttä hikinäppyä voi seurata kotona muutaman päivän ja kosteuttaa, jos se ei häiritse vauvaa.
– Vauvan iho on ohut ja sitä kannattaa suojella.
Öljyä karstaan, puolukkaa sammakseen
Vauvan päänahkaan ilmestyvää karstaa ei ole pakko hoitaa ollenkaan. Vaalea tai kellertävä karsta on normaalia talineritystä, mutta monen mielestä se on epämiellyttävän näköistä.
Jos karstaa on vähän, se saattaa irrota pehmeällä harjalla. Pään ihoa voi myös voidella öljyllä tai perusvoiteella, ja kun karsta on pehmennyt, harjataan pää vielä uudelleen.
Joskus vauvan suuhun saattaa ilmestyä sammasta eli valkeaa peitettä kielelle ja poskien limakalvoille. Hiivasienen aiheuttama suutulehdus on melko yleinen vastasyntyneillä ja muutaman kuukauden ikäisillä vauvoilla.
Sammas on helppo tunnistaa katsomalla vauvan suuhun, mutta ei heti ruokinnan jälkeen, koska silloin suussa voi olla jäämiä maidosta.
Jos tulehdus on lievä ja peitteitä vähän, sammasta voi hoitaa kotikonstein. Sitruuna- tai puolukkamehuun kastetulla pehmeällä kankaalla tai pumpulipuikolla voi varovasti irrotella valkoisia kohtia.
Jos tulehdus ei häviä itsekseen tai kotikonsteilla, vaiva hoidetaan lääkäriltä saatavilla reseptilääkkeillä.
Usein tulehdus voi tarttua myös äidin nänneihin. Ne eivät muutu valkoisiksi, vaan voivat punoittaa ja aristaa. Samanaikainen hoito vauvan kanssa voi olla tarpeen.
LIsää tietoa
Raskausarpien ehkäisy aloitetaan odotusaikana
Tuleva äiti voi alkaa huolehtia ihostaan siinä vaiheessa, kun vatsa alkaa pyöristyä. Jos haluaa välttää raskausarpien syntymistä, ihoa on hyvä kosteuttaa päivittäin. Kostea iho venyy niin, että arpea ei muodostu.
Kaikille arpia ei tule ollenkaan, mutta syntynyttä arpikudosta voi parannella apteekin kosmeettisista ihonhoitosarjoista löytyvillä tuotteilla.
– Ne eivät ole mitään ihmeaineita, mutta osa saa niistä avun. Tehokkaampaa on kuitenkin raskausarpien ennaltaehkäisy, proviisori Juha Sinnemäki sanoo.
Imetyksen alkaessa monen äidin nännit ärtyvät ja kipeytyvät ensimmäisten viikkojen aikana, joskus jopa haavoille asti.
Hoitavia voiteita voi hyvin käyttää ennaltaehkäisevästi, ja mielellään ainakin ennen kuin nännien iho rikkoutuu. Rupinen iho on entistä kipeämpi.
Nännien hoitoon moni käyttää lampaanvillarasva-voidetta, mutta myös B5-vitamiini- eli dekspantenolivoide sopii tarkoitukseen hyvin. Kumpikin on vauvalle turvallinen vaihtoehto, eikä voidetta tarvitse poistaa iholta ennen imetystä.
– Liivinsuojia kannattaa vaihtaa usein, sillä nännit saattavat ärsyyntyä entisestään, jos suojukset ovat jatkuvasti kosteana maidosta, Sinnemäki huomauttaa.
Käsien kuivuus saattaa vaivata vauva-aikana yhtä lailla isää ja äitiä, koska käsiä tulee pestyä jatkuvasti, vaipanvaihdon jälkeen ja infektioiden välttämiseksi.
Pesuaineeksi kannattaa valita saippua, joka säilyttää ihon normaalin pH-tasapainon. Apteekin pesuneste-sarjoista löytyy useampia vaihtoehtoja.
Käsiä voi myös rasvata jo ennaltaehkäisevästi, jos iho on taipuvainen kuivumaan helposti. Pahimmat ihovaivat voivat vaatia kosteusvoidetta jokaisen pesukerran jälkeen.
– Liikaa ei silti kannata rasvata, vaan oman tarpeen mukaan.
Teksti Sanna Sevänen, kuvat iStockphoto
Asiantuntijana proviisori Juha Sinnemäki, Kannelmäen Keskusapteekki
Julkaistu Terveydeksi! 4/2016
