‹ Takaisin

Terveys  |  22.09.2014

Uskallanko turvautua hormonihoitoon?

Hikoilupuuskat, kuumat aallot ja huonosti nukutut yöt voivat tehdä vaihdevuosi-ikäisen elämän sietämättömäksi. Oireiden lievittämiseen on tarjolla entistä laajempi kirjo hormonihoitoja ja toteutustapoja. Mutta uskaltaako niitä kokeilla, vai selviäisikö ilman?

Suunnilleen joka viides selviää estrogeenin hiipumisesta vä­häisin vaivoin, mutta yhtä suuri joukko kärsii vaikeista oireista. Moni hakee apua selvitäkseen työn ja arjen vaatimuksista.

– Estrogeenin ensisijainen käyttöaihe ovat juuri vaikeat vaihdevuosioireet. Jos ne haittaavat merkittävästi arkea, kannattaa hakeu­tua lääkäriin, neuvoo naistentautien ja syn­nytysten erikoislääkäri, professori Aila Tiitinen.

Menopaussi eli viimeiset kuukautiset tulevat suomalaisella naisella keskimäärin 51 vuoden iässä. Viimeistään silloin on hyvä pysähtyä miettimään terveyttään ja hyvinvointiaan. Kun keho ja mieli voivat hyvin, myös vaihdevuosioireet haittaavat vähemmän.

– Vaikka estrogeenilla saavutetaan monta terveyshyötyä, lääke ei takaa ikuista nuoruutta eikä korjaa elintapojen aiheuttamia riskejä, Tiitinen muistuttaa.

Hoidon plussat…

Hormonihoito pyritään aloittamaan vasta, kun vuodot ovat harventuneet tai loppuneet, ja vaihdevuosioireet haittaavat selvästi. Isoin hyöty on, että hoito vie hikipuuskat ja kuumat aallot. Moni huomaa myös yöunen laadun parantuvan, mielialan tasoittuvan ja muistin, keskittymiskyvyn ja oppimi­sen terävöityvän. Estrogeeni ei kuitenkaan ratkaise ihmissuhdeongelmia tai työpaikan ristiriitoja.

– Naisilla on joskus liian isoja toiveita hormonihoidon suhteen. Silloin voi tehdä hoitokokeilun ja katsoa, helpottuvatko oireet. Jos nainen sanoo voivansa paremmin, luotan siihen.

Plus-sarakkeeseen voi merkitä myös sen, että estrogeeni pitää emättimen limakalvot kunnossa ja tukee näin seksuaalista halukkuutta. Samalla limakalvojen kuivuudesta ja ohenemisesta johtuvat virtsatietulehdukset ja muut virtsavaivat pysyvät kurissa. Paikallinen hoito toimii yhtä hyvin kuin suun kautta käytetty estrogeenihoito.

Vaikka estrogeenia ei enää määrätä ensisijaisena lääkkeenä osteoporoosiin, sen tiedetään hidastavan luuston haurastumista ja estävän murtumia. Hormonihoito vähentää myös sydänkohtauksia, jos se aloitetaan alle 10 vuoden sisällä menopaussin jälkeen. Hoitoa ei kuitenkaan suositella pelkästään sydän- ja verisuonitautien ehkäisyyn.

– Tuoreiden tutkimusten mukaan pitkä­aikainen hormonihoito pienentää myös ris­kiä sairastua tyypin 2 diabe­tekseen, Tiitinen kertoo.

…ja miinukset

Vaihdevuosien hormo­nihoitoa käyttää Suomessa yli 300 000 naista. Käyttäjämäärä on ollut laskemaan päin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Syynä on pelko rintasyöpäriskin kasvusta. Pelolle on perusteita, sillä suomalaisen väitöstutkimuksen mukaan pitkä estrogeenin käyttö ja etenkin keltarauhashormonin ja estrogeenin yhdistelmäkäyttö lisäsivät rintasyövän esiintymistä. Pelkkää estrogeenihoitoa saaneilla rintasyöpäriski kasvoi yli viiden vuoden käytössä, jossa ilmeni neljä rinta­syöpätapausta lisää tuhatta naista kohti. Yhdistelmähoito aiheutti noin kuusi lisätapausta tuhatta naista kohti 5–10 vuoden käytön aikana.

– Estrogeenilla sinänsä on merkitystä rintasyövän synnyssä. Koko elinaikainen estrogeenituotanto, kuten varhainen kuukautisten alkaminen, myöhäinen menopaussi ja synnyttämättömyys, vaikuttaa riskiin.

Yksilöllinen hoitosuunnitelma

Ennen hormonihoidon aloitusta lääkäri selvittää naisen henkilökohtaiset riskit ja mahdolliset hoidon esteet, joista tärkeimpiä ovat sairastettu rintasyöpä, syvä laskimotukos ja keuhkoveritulppa. Myös huonossa hoitotasapainossa oleva verenpainetauti, sydänsairaus ja maksasairaus voivat estää hoidon.

Jokaiselle naiselle tehdään yksilöllinen hoitosuunnitelma. Hormonihoidoksi voidaan määrätä pelkkää estrogeenia, jos kohtu on poistettu. Estrogeeni otetaan suun kautta tabletteina tai ihon kautta laastarina tai geelinä. Annostelu ihon kautta on turvallisempi vaihtoehto silloin, kun naisella on laskimotukosriski.

Jos kohtu on tallella, estrogeenihoitoon liitetään keltarauhashormoni kohdun limakalvon liikakasvun estämiseksi. Yhdistelmähoito voidaan toteuttaa siten, että molempia otetaan tabletteina tai vain keltarauhashormonia suun kautta ja estrogeenia samanaikaisesti geelinä tai laastarina.

Yhdistelmähoito voi olla jaksottaista tai jatkuvaa. Edelliseen liittyy vuoto, ja jälkimmäinen on vuodoton. Keltarauhashormonia voidaan annostella myös hormonikierukan avulla.

– Hormonihoidon periaatteena on käyttää pienintä annosta, jolla oireet pysyvät poissa. Aluksi sopivan annoksen löytymistä joudutaan usein säätämään, Tiitinen kertoo.

Kaikki eivät halua tai tarvitse hormonihoitoja, mutta useimmat naiset hyötyvät paikallisesti annosteltavista, estrogeenia sisältävistä emätinpuikoista, joita voi käyttää loppuiän.

Oireet hiipuvat iän myötä

Hormonihoidon pituus määräytyy oireiden voimakkuuden ja keston mukaan. Monilla pahimmat oireet jäävät pois 2–5 vuoden kuluttua hoidon aloituksesta, mutta joskus estrogeenia joudutaan käyttämään pitkään. Erityistä yläikärajaa hoidolle ei ole, ellei ilmaannu estrogeenin käyttöä estäviä sairauksia.

Professori Tiitinen tähdentää, että hormonihoitoa käyttävän naisen tulee käydä vuosittain lääkärin seurannassa. Näin annostelua voidaan säätää ja kokeilla ajoittain myös hoidon lopetusta.

– Oireet alkavat nimittäin hiipua itsestään, kun ikää karttuu. Hormonihoito ei siirrä oireita eteenpäin, Tiitinen huomauttaa.

Monelle naiselle sopiva hormonihoidon lopettamisvaihe tulee vastaan eläkeiän koittaessa, kun työpaineet helpottavat. Silloin ei ole ihan niin väliä, vaikka yöuni katkeilisi ja päivällä väsyttäisi.

 

Lisää tietoa

Vaihdevuodet – oireiden hoidon ABC

Huolehdi terveellisistä elintavoista:

• Liiku päivittäin, syö monipuolisesti, käytä vähärasvaisia tuotteita, turvaa kalsiumin ja D-vitamiinin riittävä saanti.
• Jos kokeilet kasviestrogeeneja ja rohdos-valmisteita, muista, että niiden tehosta ja turvallisuudesta ei ole kunnollista tieteellistä näyttöä.

Pidä huoli limakalvojen kunnosta:

• Ilman reseptiä on saatavilla naishormoni estriolia sisältäviä voiteita ja emätinpuikkoja, jotka vahvistavat limakalvoja. Kysy lisäohjeita apteekkihenkilökunnalta tai lääkäriltä, jos käytössäsi on jo paikallisesti, suun tai ihon kautta annosteltava hormonikorvaushoito.
• Apteekit myyvät itsehoitotuotteina hormonittomia kosteuttavia valmisteita (voiteet, geelit, puikot), jotka vahvistavat limakalvoa ja vähentävät tulehdusten riskiä. Ulkosynnyttimien ihon hoitoon voi käyttää kosteuttavia perusvoiteita.
• Hormonittomat kosteuttavat valmisteet sopivat kaikille naisille iästä ja terveydentilasta riippumatta. Niitä voi hyvin käyttää samanaikaisesti hormonikorvaushoidon kanssa.
• Käytä yhdynnässä liukuvoiteita, joita löytyy öljy-, vesi-, silikoni- ja rasvapohjaisina. Osa voiteista voi haurastuttaa kondomia, joten soveltuvuus on hyvä varmistaa apteekista.

Hankkiudu lääkäriin, jos itsehoito ja -lääkintä eivät riitä. Paikallishoitoon on saatavissa reseptivalmisteena estradiolia sisältäviä emätinpuikkoja. Lääkärisi tekee sinulle yksilöllisen hoitosuunnitelman hormonihoidon toteuttamisesta.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann, kuvat Shutterstock Asiantuntijana naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, professori Aila Tiitinen Hyksin Naistenklinikalta.

Julkaistu Terveydeksi! 4/2013