Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Ravitsemus ja liikunta | 24.09.2014
Tanssi on kuulunut ihmiseloon iän kaiken. Tanssi liikuntamuotona on viime vuosina kasvattanut huikeasti suosiotaan.
Tanssi sopii kaikille. Tanssikouluissa on oppilaita 3-vuotiaista mummoihin ja pappoihin. On pullukoita ja laiheliineja, himoliikkujia ja rapakuntoisia vasta-alkajia. Kun lajeja on kymmeniä yksin tanssittavista pari- ja ryhmätansseihin ja jokaiselle musiikkimaulle sopivia, tanssiharrastus vetää väkevästi puoleensa.
Viime vuosien kasvava suuntaus on aikuisharrastajien suuri osuus tanssijoista. Myös nuoret miehet ovat lähteneet mukaan tanssiliikuntaan.
– Esimerkiksi lattarilajit ovat loistavia toimistotyöläisten selälle, ja erityisesti naiset pitävät niistä. Nuoret miehet taas innostuvat katutanssilajeista kuten hip-hopista. Tanssiminen on trendikästä ja tuttua nuorille ja nuorille aikuisille musiikkivideoiden kautta. Artistit myös käyttävät konserttikiertueillaan paljon tanssijoita, ja se innostaa tanssin pariin, toteaa Merja Satulehto, tanssinopettaja, tanssituomari ja tanssija, oululaisen Tanssikeskus Citydancen toimitusjohtaja sekä TV:stä tuttu Tanssii tähtien kanssa ja Dance -ohjelmien tuomari.
Tanssi sopii myös erityisryhmille. Esimerkiksi pyörätuolitanssitunteja järjestetään useissa tanssikouluissa ja vanhusten hoitokodeissa.
– Aira Samulin on alan pioneeri Suomessa. Hän on tehnyt merkityksellistä tanssityötä vanhusten parissa jo parin vuosikymmenen ajan.
Tanssia käytetään monenlaiseen kuntoutukseen. Sillä voidaan saavuttaa ainutlaatuisia tuloksia.
– Tunnen nuoren miehen, joka sai kallohalkeaman jäätyään raitiovaunun alle ja sen seurauksena vakavan aivovamman. Koomasta herättyään hän on pikku hiljaa kuntoutunut ja kykenee jo vähän liikkumaankin. Tanssiterapialla ja musiikilla on ollut iso osa kuntoutumisessa, Merja Satulehto kertoo.
Muistisairaat ovat oma ryhmänsä, joka voi saada apua tanssista. Tanssin hyviä vaikutuksia hermoratoihin ja muistiin on tutkittu ja viety käytäntöön jo pitkään. Suomessa on järjestetty myös hankkeita, joissa valmennetaan lähi- ja sairaanhoitajia käyttämään tanssia osana muistisairaiden ihmisten hoitoa.
Merja Satulehto korostaa, että tanssi kuuluu kaikille. Hän sanoo, että kaikki osaavat tanssia ja kaikilla on siihen riittävästi rytmitajua ja muita kykyjä.
– Tunneilleni tuli hyvin ylipainoinen nainen, jolla oli ”monta vasenta jalkaa”. Hänen oli vaikea pysyä muiden tahdissa mukana. Mutta tanssista koettu nautinto ei ole sidoksissa taitoon, vaan se perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen. Tunnin jälkeen nainen tuli kiittelemään, kuinka mahtava kokemus tanssitunti oli hänelle ollut. Hän jatkoi tunneilla käymistä ja vähitellen jalkojakin löytyi oikea ja vasen – ihan kaikki oppivat ja kehittyvät!
JOKAINEN HARRASTAJA SAA tanssista terveyshyötyä. Tanssiliikunta, kuten kaikki muukin liikunta, parantaa kuntoa, terveyttä ja elämänlaatua.
– Tanssin etuna ovat voimakkaat tunteet, kun heittäydytään liikkeen ja musiikin vietäväksi. Tanssi tutkitusti lisää hyvän olon hormonituotantoa. Monipuolisena liikuntana se haastaa myös aivosoluja ja hermoratayhteyksiä ja kehittää kokonaisvaltaisesti kehon lisäksi mielenlaatua. Tanssi parantaa kehonhallintaa ja vahvistaa minäkuvaa. Monelle harrastajalle siinä on tärkeää myös sosiaalisuus. Tunneilla pääsee irrottautumaan arjen huolista ja jaksaa paremmin selviytyä arjen haasteista, Satulehto listaa.
Kaikki tanssilajit kohottavat yleiskuntoa, lisäävät nivelten liikkuvuutta ja ketteryyttä sekä kehittävät tasapainoa ja lihasten koordinaatiota. Tanssi tekee hyvää sydämelle, ja hapenottokyky kasvaa.
Tässä muutamia esimerkkejä eri lajien vaikutuksista:
osteoporoosin ehkäisyyn: hyppyjä sisältävät lajit, esimerkiksi discodance tai jazztanssiketteryyttä ja voimaa breakdancestakoordinaatiota parantamaan hip-hop tai lockingselkävaivaisille latinotanssitnivelliikkuvuutta, joustavuutta ja tasapainoa parantavat esimerkiksi aikuisbaletti ja jazztanssi.
Teksti Irma Capiten, kuvat Jukka-Pekka Moilanen
Julkaistu Terveydeksi! 3/2013