Hoidossa | 03.10.2023 | TARJA VÄSTILÄ | ISTOCK
Salakavala munuaistauti
Krooninen munuaistauti eli munuaisten vajaatoiminta ei alkuvaiheessa ilmoittele itsestään, joten sairaus havaitaan usein sattumalta. Munuaisarvot kannattaa tarkistaa laboratoriokokeissa säännöllisesti.
Kesken työpäivän kahdeksan vuotta sitten tamperelaisen Auli Riihiahon kylkeä alkoi kivistää. Samalla hän päätyi mittaamaan verenpaineensa ja pyysi vielä kollegankin mittaamaan, josko huippulukemissa 180/140 ollut verenpaine näyttäisi toisia arvoja.
Riihiaholla oli takanaan seitsemän päivän työputki ja edessä kolmen päivän vapaat. Paineet eivät laskeneet kotonakaan, eikä työterveyslääkärin määräämä verenpainelääke auttanut. Riihiaho sai lähetteen Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.
– Sairaalassa vierähti viikko ja kaikkea tutkittiin. Munuaisista otettiin koepala, jolloin selvisi, että sairastan IgA-nefropatiaa eli munuaiskerästulehdusta. Lääkärin mukaan luuytimessä oleva vasta-aine oli laukaissut taudin puhkeamisen. Olihan se järkytys, kun olen aina ollut terve. Mietin, että nyt pitää pistää elämä uusiksi ja alkaa toteuttaa tärkeitä asioita.
Riskintekijöinä diabetes ja korkea verenpaine
Munuaiskeskuksen ylilääkäri Satu Mäkelä Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Taysista kertoo, että krooninen munuaistauti on yleistymässä oleva sairaus. Riihiahonkin sairastama IgA-nefropatia luokitellaan krooniseksi munuaistaudiksi.
– Väestö vanhenee ja ihmiset elävät pidempään, joten he ehtivät sairastua etenkin ikäihmisillä esiintyvään munuaistautiin. Lisäksi tyypin 2 diabetes yleistyy, ja noin puolelle siihen sairastuneista kehittyy elämän aikana munuaistauti. Pitkäkestoinen, vaikea verenpainetautikin lisää munuaistaudin riskiä.
Arviolta kymmenen prosenttia suomalaisista sairastaa kroonista munuaistautia eli munuaisten vajaatoimintaa. Suomesta ei ole tehty seulontatutkimusta viime vuosina, joten tarkkaa tietoa ei ole.
Mäkelän mukaan munuaistauti on siitä hankala sairaus, ettei se alkuvaiheessa aiheuta oireita.
– Ei ole selkäkipua eikä virtsaamisvaivoja. Tauti havaitaan yleensä sattumalöydöksenä. Se ei löydy ilman seulontaa, ja siksi etenkin diabetesta, verenpaine- tai valtimotautia sairastavien sekä niiden, joilla on suvussa perinnöllistä munuaissairautta, on hyvä tietää munuaisarvonsa.
Tarvittavat kokeet ovat yksinkertaiset ja edulliset: virtsanäyte ja verikokeena kreatiniiniarvo. Diabetesta sairastavien tulisi käydä kokeissa kerran vuodessa, muiden riskiryhmiin kuuluvien muutaman vuoden välein.
Diagnostiikkaa voidaan tehdä perusterveydenhuollossa ja tarvittaessa tutkitaan tarkemmin erikoissairaanhoidossa. Diagnoosin varmistamiseksi saatetaan ottaa koepala munuaisesta. Jos tauti todetaan alkuvaiheessa, sen kulkua voidaan hidastaa.
Kevennetty työ auttaa jaksamaan
Nyt 58-vuotias Riihiaho on huomannut fyysisen toimintakykynsä alentuneen pikkuhiljaa – jaksaminen ei ole enää aiemmissa kantimissa. Joskus yöaikaan on rajuja suonenvetoja ja kausiluonteista pahoinvointia, silloin tällöin ihon kutinaa. Voimatkin häviävät aika ajoin. Niinpä hän siirtyi vuosi sitten syksyllä tekemään kevennettyä työtä etähoivassa.
– Työ on henkireikäni, siinä oma itse unohtuu.
Riihiaho on kuvapuhelinyhteydessä pääosin geriatrisiin asiakkaisiin ja mielenterveys- ja päihdeasiakkaisiin. Hän tekee töitä mieluiten kotihoidon toimistolla kodin sijaan.
– Olen tottunut liikkumaan. Kävelylenkit kotinurkilla ja Näsijärven rantapoluilla Teiskossa parsonrusselinterrieri Hillan kanssa pitävät päivittäisestä liikunnasta huolta. Muut liikuntamuodot ovat jääneet, koska en fyysisesti jaksa. Se harmittaa.
Riihiaho käy säännöllisesti kontrolleissa. Jatkuvat laboratorio- ja poliklinikkakäynnit rasittavat henkisesti. Lääkekokeilujen jälkeen käytössä on nyt neljä verenpainelääkettä ja kolesterolilääke.
Retket luontopoluilla parsonrusselinterrieri Hillan kanssa ovat Auli Riihoahon viikon kohokohtia. "Tykkään liikkua luonnossa ja seurata sitä. Luonto muuttaa muotoaan koko ajan ja tarjoaa mielenkiinnon kohteita".
Arvot kuntoon, elintavat terveiksi
Ylilääkäri Mäkelän mukaan olennaista sekä munuaistautien ehkäisyssä että hoidossa on pitää verenpaine normaaliarvoissa alle 130/80, veren rasva-arvot normaaleina ja diabetes hyvässä hoitotasapainossa.
Munuaispotilaalla on riski erilaisiin sydäntapahtumiin, mutta esimerkiksi uusilla diabeteslääkkeillä on suotuisa vaikutus myös sydän- ja munuaisterveyteen. Sen sijaan tulehduskipulääkkeitä munuaistautiin sairastuneille ei pitkäaikaiskäyttöön suositella.
– Lääkärille kannattaa aina mainita koko lääkityksensä, sillä annoksia voidaan joutua muuttamaan pienentämällä tai harventamalla.
Elintapojen rukkaamiseen on hyvä paneutua: huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä kunnosta ja syödä terveellisesti, monipuolisesti ja kasvispainotteisesti sekä suosia vähäsuolaista ja vähärasvaista ruokavaliota. Liikunta hidastaa taudin etenemistä. Hoikistumisesta on hyötyä, jos on merkittävää ylipainoa. Tupakointia pitää välttää.
Verikokeet paljastavat
Verikokeissa Riihiahon kreatiniini- eli P-Krea-arvo on aaltoillut. Keväällä se oli 297. Naisilla viitearvoina on 50–90 µmol/l eli mikromoolia litrassa ja miehillä 60–100 µmol/l.
Munuaisten puhdistuskykyä mittaava GFR-arvo on laskenut Riihiaholla viimeisen kolmen vuoden ajan ja on nyt 14. Jos se on yli kolme kuukauden ajan alle 60 ml/min, diagnoosina on krooninen munuaistauti. Vaikeasta munuaistaudista puhutaan, kun lukema on alle 30 ml/min.
Mäkelän mukaan tärkeää on seurata juuri GFR-arvoa, joka on tarkempi munuaistoiminnan kuvaaja kuin kreatiniini. Se soveltuu pitkäaikaisen munuaistaudin seurantaan.
Vaikeassa munuaistaudissa on myös ruokavaliorajoitteita: esimerkiksi runsasta proteiinin ja fosfaatin saantia on vältettävä. Ravitsemusterapeutilta saa neuvoja oikeaoppiseen ruokavalioon.
Hoitona dialyysi tai elinsiirto
Kroonisessa munuaistaudissa oireita alkaa ilmestyä vasta sairauden vaikeassa vaiheessa: väsymystä, suorituskyvyn laskua, kutinaa, suonenvetoa ja painonlaskua. Potilas tarvitsee lääkehoitoa lähinnä oheissairauksiin, sillä vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan dialyysihoidolla tai elinsiirrolla.
Mäkelän mukaan elämänlaadun huonontuessa dialyysi auttaa. Dialyysihoitoa annetaan kotona tai sairaalassa. Munuaisensiirto on mahdollista noin kolmasosalle potilaista.
– Kansallinen tavoite on lisätä munuaisensiirtoja. Aiemmin elinten luovuttamiseen tarvittiin lupa vainajan omaiselta, ellei tällä ollut elinluovutuskorttia. Nyt oletetaan, että vainaja on suostunut luovutukseen, ellei hänen tiedetä sitä elinaikanaan kieltäneen.
Elinluovutustahto kannattaa kertoa läheiselle tai tahdon voi kirjata Omakanta-palveluun. Myös terve aikuinen voi luovuttaa toisen munuaisensa läheiselleen.
Lääkäri totesi keväällä Riihiaholle, että hän pääsee todennäköisesti elinsiirtojonoon.
– On hieno asia, että ihmiseenkin saa varaosia – elämisen laatu paranee ja voi saada lisää elinvuosia. Myös dialyysihoitoa on suunniteltu, Riihiaho kertoo.
Näin suojaat munuaisiasi
- Terveelliset elämäntavat ja liikunta auttavat. Vähäsuolaista ruokavaliota suositellaan.
- Kroonista munuaistautia voi ehkäistä ennalta huolehtimalla, että verenpaine- ja rasva-arvot ovat kohdillaan ja diabetes hyvässä hoidossa.
- Etenkin ikääntyvien sekä riskiryhmäläisten kannattaa mittauttaa munuaisarvot veri- ja virtsakokein säännöllisin väliajoin.
Asiantuntijana sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, ylilääkäri Satu Mäkelä, Tampereen yliopistollinen sairaala
Julkaistu Terveydeksi! 3/2023
Lue lisää:
