Hoidossa | 02.01.2023 | JAANA KALLIOKOSKI | VILJA HARALA
Lihavuusleikkaus palautti terveyden
Mia Raassina laihtui lihavuusleikkauksen avulla 66 kiloa ja pisti elintavat uuteen uskoon. Leikkaus ei ole kuitenkaan mikään oikotie, vaan elinikäinen prosessi.
Ihan ensimmäinen huomio oli, että takapuoleen sattuu, kun istun autossa. Toinen huomio löytyi peilikuvasta: minullahan on vyötärö!
Näin Mia Raassina, 46, kuvaa ensimmäisiä havaintojaan painon pudottua reilusti lihavuusleikkauksen jälkeen.
Kadonneen vyötärön löydyttyä myös naisen tyyli muuttui: hiusmalli ja silmälasit menivät uusiksi, samoin garderobi.
– Ei enää mustia kaapuja, vaan vaatteita, joissa muodot saavat näkyä. Ja paljon värejä, Raassina huudahtaa onnellisena.
Motiivina leikkaukseen ei kuitenkaan ollut ulkonäkö vaan terveydelliset syyt. Raassina kärsi korkeasta verenpaineesta ja uniapneasta.
– Siinä vaiheessa, kun lääkäri diagnosoi vielä kakkostyypin diabeteksen, ajattelin, että nyt täytyy herätä. Minulla on tytär, joka tarvitsee äitiään.
Raassina oli vuosia yrittänyt laihduttaa omin neuvoin. Työskennellessään perhepäivähoitajana hän söi päivisin terveellistä kotiruokaa, mutta sortui illalla herkuttelemaan. Välillä Raassina onnistui painonpudotuksessa, vaan kilot palasivat aina korkoineen takaisin.
– Pahinta oli se, että kun pienensin ruoka-annoksiani, paino nousikin 10 kiloa. Elimistöni ei vain ollut kunnossa.
Painoa alas ennen lihavuusleikkausta
Tammikuussa 2019 Raassinalta leikattiin umpilisäke ja munasarjoista kysta. Leikkaava lääkäri kysyi Raassinalta, onko hän harkinnut lihavuusleikkausta. Raassina painoi 148 kiloa.
– Vihdoin minut otettiin tosissaan! Olin jo vuosia puhunut lääkäreille, että haluan päästä lihavuusleikkaukseen, sillä painonhallintani oli jojoilua.
Raassinan prosessi kohti lihavuusleikkausta lähti käyntiin. Dosentti, gastrokirurgi ja HUS:n lihavuuskirurgian osaston ylilääkäri Anne Juuti toteaa, että pystyäkseen sitoutumaan hoitoon potilaan on ennen lihavuusleikkausta omaksuttava terveelliset ruokailutottumukset. Tämän osoittamiseksi Suomen Käypä hoito suosittaa, että painon tulisi pudota viisi prosenttia.
Mia aloitti ENE- eli erittäin niukkaenergisen dieetin, jossa osa aterioista korvataan ateriakorvikkeilla. Puolen vuoden dieetin aikana paino putosi hyvin, mutta sen jälkeen se alkoi taas nousta.
– En ollut sisäistänyt uusia ruokailutottumuksia vaan palasin entiseen, Raassina myöntää.
– ENE-dieetillä saa nopeasti tuloksia, mutta se ei opeta terveellisiä elintapoja. Lisäksi elimistön energiankulutus laskee säästöliekille pitkäksi aikaa. Paino palaakin usein korkojen kera takaisin, ellei painonhallintaan saa muuta tukea, Juuti toteaa.
Leikkaukseen pitää olla henkisesti valmis
Marraskuussa 2020 Raassinalle tehtiin vatsalaukun ohitusleikkaus. Hän oli onnistunut pudottamaan siihen mennessä peräti 18 kiloa.
– Oli onni, että leikkaus siirtyi koronan vuoksi, sillä sain lisäaikaa sisäistää loppuelämän ruokailutottumukset ja olin henkisesti valmis, Raassina toteaa.
Juutin mukaan Suomessa valtaosa lihavuusleikkauksista on vatsalaukun ohitusleikkauksia. Siinä mahalaukku katkaistaan yläosasta läheltä ruokatorvea, ja ruokatorven puoleisesta osasta rakennetaan yhteys ohutsuoleen. Näin ruoka ohittaa mahalaukun ja siirtyy ruokatorvesta uuden pienen mahalaukun kautta suoraan ohutsuoleen.
Suomessa tehdään myös mahalaukun kavennusleikkauksia, jossa mahalaukusta poistetaan osa. Vatsalaukku muuttuu pussimaisesta putkimaiseksi ja muistuttaa hihaa.
Koska ohitusleikkauksessa muutetaan anatomiaa, ruoka imeytyy aiempaa huonommin. Siksi leikkauksen läpikäyneen potilaan on elintärkeää syödä terveellisesti ja säännöllisesti sekä nauttia loppuelämän vitamiini- ja kivennäis- sekä hivenainelisiä. Sen sijaan kavennusleikkauksessa ei ilmene imeytymisongelmia, sillä ruoankulun reittiä ei muuteta. Molemmissa tapauksissa ruokamäärät ovat selkeästi aiempaa pienempiä.
– Metabolisissa sairauksissa ohitusleikkauksella saavutetut tulokset ovat jonkin verran parempia kuin kavennusleikkauksessa. Jos potilaalla ei ole metabolisia sairauksia eikä refluksitautia, kavennusleikkaus on hyvä vaihtoehto, Juuti selvittää.
Mia Raassina tekee paljon vapaaehtoistyötä muun muassa Lile ry:ssä järjestämällä vertaistapaamisia. Lile ry ajaa lihavuusleikkaukseen hakeutuvien ja leikkauksen läpikäyneiden henkilöiden asioita vapaaehtoisvoimin.
Hyvästi liitännäissairaudet
Nyt, kaksi vuotta lihavuusleikkauksesta ja 66 kiloa kevyempänä Raassina säteilee. Leikkaus oli kuin lottovoitto, joka auttoi yhdessä terveellisten ruokailutottumusten kera palauttamaan Raassinan terveyden.
– Kolmen kuukauden kuluessa leikkauksesta verenpaineeni oli normaali ja lääkitys lopetettiin. Vuosikontrollissa loppui diabeteslääkitys. Uniapnea minulla on edelleen, mutta se ei liity lihavuuteen vaan johtuu hengitysteistä. Minulla on siihen hoito, Raassina kertaa iloiten.
Lihavuusleikkaus vaatii täysin uuden asennoitumisen ruokailuihin. Leikkauksen jälkeen syödään ensin kuukauden ajan useamman kerran päivässä soseutettua ja pehmeää ruokaa, jonka annoskoko on vajaa desilitra. Sitten siirrytään normaalia pureskelua vaativaan ruokaan. Annoskoko on ensin vajaa kaksi desilitraa, ja hiljalleen voidaan siirtyä 2–3 desilitran annoksiin.
– Ensi alkuun oli haasteita tajuta, miten monipuolisesti tulee syödä. Myös juominen tuotti vaikeuksia, ja jouduin opettelemaan juomaan riittävästi nesteitä.
Tällä hetkellä Raassina syö kolmen tunnin välein parin desilitran annoksia, jotka koostuvat monipuolisesti proteiinista, viljoista, kasviksista ja hyvistä öljyistä. Säännöllisen ruokailun ansiosta mieliteot ovat jääneet.
– Rakastan hyvää ruokaa, se tuo minulle hyvän olon ja tyydytyksen. Ruoassa on oltava pureskeltavaa ja makua. Herkuttelukaan ei ole jäänyt, mutta määrät ovat superpieniä.
Nälän tunne jäi leikkauspöydälle, joten ruoka-ajat on katsottava kellosta. Ruokailuun Raassina käyttää reilusti aikaa, sillä liian nopeasti syöty ruoka aiheuttaa huonon olon, samoin kuin liika rasva ja sokeri. Ruoan kanssa ei nautita ruokajuomia samaan aikaan.
– Neste huuhtoo ruoan liian nopeasti eteenpäin. Se ja liiallinen rasvan sekä sokerin määrä voivat aiheuttaa dumbing-oireita, eli huonovointisuutta, sydämen tykytystä, hikoilua, heikotusta ja vatsavaivoja sekä verensokerin heittelyitä, Juuti perustelee.
Entistä ehompi ja energisempi
Kun painosta on pudonnut lähes puolet, Raassinan vanhat tuttavat eivät meinaa tunnistaa häntä. Vain sama tuttu ääni paljastaa naisen. Uusi työ marketin hevi-osastolla on hyvin fyysistä ja tuonut lisää voimia.
– Kun katson vanhoja valokuva itsestäni ja vertaan nykyistä peilikuvaani, en meinaa uskoa muutosta. Olen silti sama iloinen Mia, entistäkin energisempi.
Lihavuusleikkauksen tuloksen voi edelleen pilata syömällä huonosti ja epäterveellisesti. Liikunta ja alkoholista pidättäytyminen tukevat hyvää tulosta. Siksi lihavuusleikkaus on loppuelämän projekti.
Tutkimusten mukaan lihavuusleikkauksella saavutetut tulokset ovat kuitenkin kiistattomia.
– 10 vuoden jälkeen leikkauksesta keskimääräinen painonlasku on puolet ylipainosta. Leikkaus on myös kustannusvaikutukseltaan merkittävä ylipainon ja liitännäissairauksien hoidossa puhumattakaan potilaiden elämänlaatua parantavana tekijänä, Juuti sanoo.
Lihavuusleikkaus
- Vuonna 2021 Suomessa tehtiin 1 300 lihavuusleikkausta, joista noin 78 % oli vatsalaukun ohitusleikkauksia ja 22 % kavennusleikkauksia.
- Lihavuusleikkaus vapauttaa suolistohormoneja, jotka vaikuttavat aivojen nälkä- ja kylläisyyskeskukseen.
- Suolistohormonit vaikuttavat myös haiman insuliinin tuotantoon ja kudosten insuliiniherkkyyteen, mikä edesauttaa kakkostyypin diabeteksen paranemista.
- Leikkauksen jälkeen ei pysty syömään isoja annoskokoja.
- Myös sappihappojen imeytyminen muuttuu, mikä myötävaikuttaa positiivisesti metabolisiin sairauksiin.
- Leikkauksen jälkeen potilaat käyvät erikoislääkärin vastaanotolla 3–6 kuukauden välein vuoden ajan, ja sen jälkeen he varaavat itse ajan terveyskeskukseen vuosikontrolleihin.
- Vuosikäynneillä tutkitaan verikokeiden avulla mahdolliset ravitsemushäiriöt, tarkistetaan liitännäissairauksien lääkityksen tarve sekä tuetaan elintapojen ylläpidossa. Erityistukea vaativia asioita ovat vitamiinien säännöllinen käyttö, masennus, tunnesyöminen ja alkoholin liikakäyttö.
Asiantuntijana dosentti, gastrokirurgi ja HUS:n lihavuuskirurgian osaston ylilääkäri Anne Juuti
Julkaistu Terveydeksi! 4/2022
Lue lisää:
