Ravitsemus ja liikunta | 24.09.2014
Kotikonsteista apua ruoka-allergiaan
Ruoka-allergisten määrä on vähentynyt viime vuosina. Allergiat tunnistetaan aiempaa varhaisemmin ja tarkemmin, jolloin turhat epäilyt voidaan kumota ajoissa.
Suomessa noin 2–5 prosentilla aikuisista on ruoka-allergia. Usein kyseessä on siitepölyallergiasta johtuva ristiallergia tai lapsuudessa alkanut oireilu. Siihen saattaa olla myös jokin muu syy, esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä tai laktoosi-intoleranssi.
Ruoka-allergia on lapsilla yleisempää kuin aikuisilla: noin 5–8 prosenttia alle 2-vuotiaista lapsista on allergisia jollekin ruoka-aineelle. Herkistyminen voi tapahtua äidinmaidon, lapsen oman ruokailun ja jopa ihon tai hengitysteiden välityksellä. Tavallisimmin lapsia allergisoivat maito ja kananmuna.
Maitoallergiasta kärsivien lasten oireilu alkaa yleensä pian maitoa sisältävän korvikkeen aloituksen jälkeen.
Ensimmäisten ikävuosien aikana noin viidesosalla lapsia esiintyy atooppista ihottumaa. Suurin osa taudeista on lievää muotoa, jossa hoidoksi riittää ihon rasvaus perusvoiteella ja ajoittain hydrokortisonivoiteella. Lievän atopian syynä voi joskus olla ruoka-allergia, ja vaikeaa ihottumaa sairastavista yli puolella allergia voi merkittävästi pahentaa tautia.
Oireiden syyt selvitettävä
Allergianeuvoja Johanna Värmälä Allergia- ja astmaliitosta kertoo, että maitoallergia ja laktoosi-intoleranssi sekoitetaan joskus toisiinsa.
– Laktoosi-intoleranssissa on kyse maitosokerin imeytymishäiriöstä. Elimistö ei kykene hajottamaan maitosokeria eli laktoosia, mistä seuraa vatsavaivoja. Ruokavaliona on vähälaktoosinen tai laktoositon ruokavalio, jota noudatetaan oireiden mukaan.
Maitoallergiassa puolestaan oireita aiheuttavat maidon valkuaisaineet. Maitoallergisen on vältettävä maitoa ja kaikkia maitovalmisteita sekä niitä sisältäviä ruokia: esimerkiksi vähälaktoosiset tai laktoosittomat valmisteet eivät sovi.
Samoin keliakia saattaa sekoittua vilja-allergiaan, joka on reaktio jonkin viljan tai viljojen valkuaisaineille. Oireita voi aiheuttaa yksi tai useampi vilja. Ruokavalio on määräaikainen, ja viljojen sopivuutta kokeillaan lääkärin ohjeiden mukaisesti.
– Sen sijaan keliakiassa viljatuotteiden gluteeni aiheuttaa ohutsuolessa tulehduksen ja suolinukan vaurioitumisen. Keliakiaepäilyt tutkitaan seulontakokeella verinäytteestä ja varmistetaan ohutsuolen koepalanäytteellä. Gluteeniton ruokavalio on elinikäinen.
Turhat ruokarajoitukset pois
Kansallisen allergiaohjelman yhtenä tavoitteena on saada ruoka-allergian hoitona käytetyt ruokavaliot vähenemään ja ohjata pois turhista kielloista. Jos ruoka-aine aiheuttaa lieviä oireita, kuten vain poskien punoitusta, sitä ei tarvitse välttää. Ruoka-aineen käytön jatkaminen pitää yllä jonkinasteista sietokykyä.
– Ruokavaliohoitoihin ryhdytään pelkästään iho- tai verikokeiden tulosten perusteella usein turhaan. Kaikkien ruoka-allergisten ei tarvitse välttää kyseistä ruoka-ainetta kokonaan, vaan jotkut saattavat sietää sitä pieninä määrinä esimerkiksi kuumennettuna. Vaikean ja vakavia yleisoireita aiheuttavan allergian hoidossa ainoa vaihtoehto on edelleen ruoka-aineen välttäminen, Värmälä painottaa.
Jos ruokailussa joudutaan rajoittamaan ravitsemuksen kannalta keskeisiä aineksia, tarvitaan hoitoon mukaan ravitsemusterapeutti. Hänen kanssaan suunnitellaan yhdessä allergiselle sopiva ja ravitsemuksellisesti riittävä ruokavalio.
Värmälä katsoo, että allergioihin suhtautuminen on muuttunut Kansallisen allergiaohjelman myötä. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa suomalaisten sietokykyä ja parantaa allergisten sairauksien hoidon laatua entisestään.
– Rintamaitoa suositellaan annettavaksi koko imeväisiän ajan, ja ruokavaliota laajennetaan yhdellä tai kahdella uudella ruoka-aineella viikkoa kohden. Sietokyvyn kehittymiseen vaikuttaa kiinteiden ruokien aloittaminen, joka tulisi tehdä silloin, kun vauva on 4–6 kuukauden ikäinen. On näyttöä siitä, että mitä enemmän vauvalla on imeväisiässä ikäiselleen sopivia ruoka-aineita, sitä harvemmin hänelle tulee ruoka-allergiaa myöhemmin.
Ruoka-aineilla tehtävää valvottua siedätyshoitoa voidaan harkita yli viisivuotiaalle lapselle, jos hänellä on varmuudella todettu merkittäviä oireita aiheuttava allergia ja ruoka-aineen välttäminen on hankalaa. Se tehdään sairaalassa erikoislääkärin valvonnassa. Tavallisimmin kyse on maitoallergiasta.
Suoliston hyödylliseen bakteerikantaan voi vaikuttaa maitohappobakteereilla, mutta ne eivät hoida saati estä ruoka-allergioita.
– Lactobacillus rhamnosus GG-, Bifidobacterium lactis-, Lactobacillus reuterii- ja Lactobacillus paracasei -kannoista on tutkimusnäyttöä, Värmälä toteaa.
Harvoin hengenvaarallisia oireita
Antihistamiinitabletti helpottaa lieviä allergiaoireita. Ruoka-aineita pitää välttää silloin, kun ne aiheuttavat voimakkaita oireita, kuten anafylaksian. Se on äkillinen, hengenvaarallinen reaktio, joka vaatii aina ensiapua ja käyntiä päivystyksessä. On arvioitu, että anafylaksiaa on 3–8 tapausta 100 000 asukasta kohti vuodessa.
– Voimakkaan ja yleisoireita aiheuttavan allergisen reaktion oireina iho alkaa punoittaa ja kutista laajalta alueelta. Myös suuhun ja nieluun voi tulla kutinaa, kurkkuun palan tunne ja huuliin, kurkkuun ja silmiin turvotusta. Potilas kokee huonovointisuutta ja hengenahdistusta. Myös nopea tajunnan menetys on mahdollinen, luettelee Värmälä.
Vakavaa anafylaktista reaktiota epäiltäessä on heti soitettava hätänumeroon 112. Jos henkilöllä on lääkärin määräämä kertakäyttöinen adrenaliinihormonia sisältävä kynämäinen pistoslaite eli injektori, sitä käytetään heti.
Anafylaksian saaneen pitää hankkia lääkäriltä tarkat tiedot ruoka-aineiden välttämisestä ja siitä, miten reaktio hoidetaan. Vakavista allergisista reaktioista kärsivän kannattaa puhua lääkärin kanssa mahdollisuudesta saada adrenaliinikynäresepti.
Lisätietoa: allergia.fi, terveyskirjasto.fi, allergiaterveys.fi, kaypahoito.fi
Allergia- ja astmaliiton neuvontanumero 0600 14419 ma, ti ja ke klo 9–13, to klo 13–17. Hinta 0,87 e/min + pvm. Ruoka-allergioista voi kysyä myös Pirkanmaan allergia- ja astmayhdistyksestä, joka neuvoo valtakunnallisesti ma–to klo 10–14, puh. 045 235 2861.
Lisää tietoa
Ruoka-allergian oireet
Iho reagoi
Ruoka-allergian aiheuttamia iho-oireita voivat olla muun muassa punoitus, ihon lehahtelu ja ajoittaiset nokkosihottumat. Jos oireet toistuvat voimakkaina ja laajalla ihoalueella tietyn ruoka-aineen nauttimisen jälkeen, kyseessä on mahdollisesti ruokaan liittyvä allerginen reaktio. Aikuisiällä ruoka-allergia ei yleensä aiheuta atooppista ihottumaa tai pahenna sitä. Allergioita kannattaa kuitenkin etsiä, jos laaja-alaisen ja hoitoon huonosti reagoivan ihottuman ja jonkin ruoan välillä vaikuttaisi olevan yhteys.
Toiminnalliset vatsavaivat
Toiminnalliset ruoansulatuskanavan vaivat voivat olla varsin vaihtelevia: esimerkkeinä palan tunne kurkussa, tunne ruoan tarttumisesta ruokatorveen, refluksioireet, polte rintalastan takana, ylävatsakivut, täysinäisyyden tunne, röyhtäilyt, ajoittainen ripuli tai ummetus, ilmavaivat, alavatsakivut, kipu peräsuolessa ulostamisen yhteydessä, sen jälkeen tai ulostamisen välilläkin. Kyseessä ei ole sairaus, vaan ruoansulatuskanava toimii poikkeavalla tavalla.
Ruoansulatuskanava
Allerginen tulehdus suolen limakalvolla voi johtaa suolen liikkeiden häiriöön ja ripuliin, joskus ummetukseen. Siihen saattaa liittyä voimakkuudeltaan vaihtelevia, jopa koliikkimaisia kipuja sekä oksentelua. Näihin vaivoihin ei ole muuta hoitokeinoa kuin välttää allergisoivaa ruoka-ainetta, jos oireet ovat voimakkaat. Lievissä oireissa voi ruoka-ainetta nauttia oireiden sallimissa rajoissa.
Ärtyvän suolen oireyhtymä
Ärtyvän suolen oireyhtymässä ruoka-allergiat eivät ole merkittävä tekijä, vaikka monet sairastuneet kokevat hyötyvänsä ruokavalion rajoituksista. Ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus, joka on joka kolmannella naisella ja joka viidennellä miehellä. Oireina on vatsan turvottelua ja eri puolilla vatsaa tuntuvaa kipua sekä muutoksia suolen toiminnassa. Oireyhtymästä kärsivät henkilöt osaavat yleensä luetella ruoan tai ruoat, joista oireet tavallisesti laukeavat.
Teksti Laura Heikkinen, kuvat Ari Heinonen
Asiantuntijana allergianeuvoja Johanna Värmälä, Allergia- ja astmaliitto
Julkaistu Terveydeksi! 2/2014
