‹ Takaisin

Hoidossa  |  29.03.2023   |  ANNE VENTELÄ   |  VILJA HARALA

Keuhkojen ehdoilla

Kun 60-vuotias Taina Erkkilä viitisen vuotta sitten sairastui astmaan, tarkoitti se hetkellistä stoppia liikunnalliselle elämäntavalle. Nykyään lääkitys on kohdillaan ja urheilukin taas onnistuu – kuitenkin keuhkojen ehdoilla.

Olenko tosiaan näin huonossa kunnossa? Miksei kuntoni nouse, vaikka juoksen säännöllisesti? 

Tällaisia kysymyksiä Taina Erkkilä pyöritti mielessään viitisen vuotta sitten.

Erkkilä oli ikänsä ollut urheilullinen. Hän oli aikaisemmin toiminut työnsä ohella aerobic-ohjaajana ja vetänyt viikossa 10 tuntia erilaisia jumppia. Myöhemmin hän oli harrastanut muun muassa polkujuoksua.

Syksy 2018 kuitenkin kului hyvin toisenlaisissa tunnelmissa. Erkkilä oli jatkuvasti väsynyt ja hengästyi nopeasti. Suorituskyky oli laskenut huomaamatta, ja sen syyksi Erkkilä epäili työkiireitä.

Sitten, marraskuussa, tuli aamu, jona Erkkilä heräsi siihen, ettei pystynyt hengittämään.

– Yritin vetää henkeä sisään, ja tuntui siltä, että joku pistää vastaan, Erkkilä muistelee nyt.

Työterveysasemalla hänen keuhkonsa kuvattiin. Lisäksi tehtiin keuhkojen tilavuutta ja ilman virtausta mittaava spirometria sekä uloshengityksen huippuvirtauksen kertova PEF-mittaus. Diagnoosi oli pian selvä: Erkkilällä oli puhjennut astma.

Perintötekijät altistavat astmalle

Astma on hengitysteiden pitkäaikaisesta tulehduksesta johtuva keuhkosairaus, jota sairastaa noin joka kymmenes suomalainen.

Astman tyypillisiä oireita ovat hengenahdistus, hengityksen vinkuminen etenkin ulos hengittäessä, lisääntynyt limaneritys ja pitkittynyt yskä etenkin aamuyöstä tai rasituksen yhteydessä. Keuhkojen tulehdustila myös herkistää keuhkoja pakkaselle, siitepölylle ja muulle rasitukselle.

Astmalle altistavat erityisesti perintötekijät.

– Tyypillisesti astmaan sairastuu atooppinen, allerginen ihminen, jolla on allerginen nuha, kertoo ylilääkäri, linjajohtaja Paula Kauppi HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta.

Myös esimerkiksi tupakointi, merkittävä ylipaino sekä tietyt ammatit voivat lisätä astman puhkeamisen riskiä. Esimerkiksi leipurin työssä jauhopölylle altistuminen voi johtaa astman kehittymiseen.

– Astma on kuitenkin monitekijäinen sairaus, ja on vaikea osoittaa yhtä yksittäistä syytä sen puhkeamisen taustalla, Kauppi sanoo.

Sisäilmaongelmat voivat lisätä oireita

Erkkilä tiesi kyllä, mitä astma tarkoittaa. Hänen isoisänsä sairasti sitä. Erkkilä muistaa edelleen vinkuvan äänen isoisän hengityksessä.

Erkkilällä oli itselläänkin lapsuudessaan ollut niin voimakas siitepölyallergia, että se oli aiheuttanut välillä hengenahdistusta. Astmaa hänellä ei kuitenkaan ollut diagnosoitu.

Kun keuhkot sitten viisikymppisenä menivät huonoon kuntoon, liittyivät asiaan työpaikan sisäilmaongelmat, Erkkilä kertoo.

Tämänhetkisen tutkimustiedon mukaan sisäilmaongelmat voivat lisätä hengitystie- ja astmaoireita, kertoo Kauppi.

”Alkuun astma­diagnoosia oli vaikea hyväksyä. Hyvällä lääkityksellä keuhkot kuitenkin pysyvät niin hyvässä kunnossa, että sairauden voi melkein unohtaa”, Taina Erkkilä kertoo.

Sopivaa lääkitystä piti etsiä

Astmadiagnoosi ei välittömästi tuonut apua Erkkilän tilanteeseen. Sopivan lääkityksen löytämiseen kului lähes vuosi. Tuona aikana Erkkilä ei juuri kestänyt fyysistä rasitusta.

– Hengästyin helposti, ja rasitus sattui rintaan ja keuhkoihin. Liikuntaa ei tehnyt mieli harrastaa etenkään ulkona, koska mitä aktiivisemmin kylmää ilmaa piti yrittää hengittää sisään, sitä pahemmalta keuhkoissa tuntui.

Sairauden käsittely oli myös henkisesti hankalaa. Se, että joutuisi elämään astman kanssa lopun ikänsä, tuntui pelottavalta ja harmittavalta, Erkkilä muistelee.

– Olen aina pystynyt urheilemaan ja ollut omasta mielestäni tosi terve. Koin, että olen aina puoliksi sairas, kun joudun varomaan infektioita ja kuljettamaan lääkkeitä mukanani.

Ei lääkityskään heti parantanut Erkkilän vointia. Monen kokeilun jälkeen vasta kesällä 2019 löytyi lääke, joka poisti kaikki oireet.

– Siitä lähtien astma onkin ollut niin hyvässä hoidossa, että sen voi melkein unohtaa, Erkkilä sanoo.

Tämä kuitenkin edellyttää, että hän ottaa päivittäin hoitavan ja avaavan lääkkeensä. Jos astmaoireet esimerkiksi flunssan myötä pahenevat, tarvitsee Erkkilä myös kortisonitabletteja keuhkojen rauhoittamiseen.

Liikunta auttaa astman hoidossa

Astman hoidossa myös liikunnasta on apua. Se parantaa keuhkojen toimintakykyä ja vähentää rasitusperäisiä hengitystieoireita. Hyvän lääkehoidon rinnalla liikunta myös estää astman etenemistä.

Erkkilälle astma tarkoitti monista tutuista liikuntalajeista luopumista. Lääkityksenkään kanssa juokseminen ei tuntunut enää mukavalta. Astman myötä myös talvilajit, kuten murtomaahiihto ja laskettelu, ovat jääneet vähemmälle, sillä kylmä ilma rasittaa hänen keuhkojaan helposti.

Tilalle on löytynyt uusia vaihtoehtoja. Kun sopiva astmalääkitys löytyi, alkoi Erkkilä käydä kuntosalilla ja kävelylenkeillä. Näissä hän pystyi säätelemään omaa hengästymistään. Erityisesti Erkkilä nauttii nykyään uimisesta ja vesijuoksusta, koska uimahallin kosteaa ilmaa on helppo hengittää. Lisäksi Erkkilä harrastaa säännöllisesti joogaa ja golfia.

Erkkilälle on tärkeää, että hän pystyy astmankin kanssa liikkumaan aktiivisesti.

– Liikunta palauttaa työstä ja pitää mielen virkeänä. Haluan pysyä terveenä ja olla hyväkuntoinen vielä vanhanakin. Se, että liike on lääke, pitää paikkansa. Minun pitää vain ottaa vähän lääkettä, että saan liikettä. t

Astman hoito kehittyy

• Astmasta on useampi erilainen alatyyppi. Hoidon suunnitteluun vaikuttaa se, onko astma esimerkiksi allergista aiheutuvaa, ylipainoon tai tupakointiin liittyvää tai aikuisiän eosinofiilistä astmaa.
• Astmaa hoidetaan pääsääntöisesti hengitettävillä lääkkeillä, jotka vaimentavat keuhkoputkien tulehdusta. Nykyään suositaan aerosoli-inhalaattoreiden sijaan jauheinhalaattoreita.
• Astmaan voi kuulua pitkiäkin oireettomia kausia, mutta myös pahenemisvaiheita. Näiden omahoitoa ohjeistetaan yksilöllisesti.
• Vaikean astman pitkäaikaiseen hoitoon voidaan käyttää kortisonia tabletteina. Hankalasti oireilevaan allergiseen tai eosinofiiliseen astmaan on nykyään tarjolla myös pistettäviä biologisia lääkehoitoja.

Asiantuntijana ylilääkäri, linjajohtaja Paula Kauppi, HUS Sydän- ja keuhkokeskus, keuhkosairaudet

Julkaistu Terveydeksi! 1/2023