Hoidossa | 14.01.2025 | TARJA VÄSTILÄ | VESA TYNI
Keliakia ei menoa hidasta
Keliakiaa sairastaa diagnosoidusti liki 150 000 suomalaista ja lisäksi moni tietämättään. Oireet ovat vaihtelevia. Hoitona on koko eliniän jatkuva gluteeniton ruokavalio.
Jos Turussa joku viilettää ohitse rullasuksin, hän saattaa olla Pekka Varheensalo.
– Rullasuksihiihto on niin paljon hauskempaa kuin perinteinen hiihto talvella. Ei palele, mutta saa hyvän fyysisen kunnon ja ajatukset lentoon.
Meno ei hyydy, vaikka Varheensalo on sairastanut keliakiaa jo vuosikymmeniä. Aikoinaan alle nelikymppinen mies poti oudohkoa olotilaa puolisen vuotta eivätkä lääkäritkään löytäneet syytä. Metsästystä harrastava Varheensalo oli muun muassa osallistunut hirvijahtiin ja tehnyt itselleen muhkeat ruisleipäeväät. Vaikka leipä maistui, vaivoilta ei hirvimetsällä vältytty.
– Laihtuminen, vetämättömyys, ripulointi ja ilmavaivat saivat selityksen erikoislääkärin vastaanotolla. En ollut kuullutkaan keliakiasta, mutta suolinäyte vahvisti taudin todeksi.
Perimä altistaa keliakialle
Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Pilvi Laurikan mukaan keliakia on yleisimpiä suolistosairauksia. Seulonnan perusteella diagnoosi on 2,4 prosentilla suomalaisista, mutta taudista tietämättömiä epäillään olevan noin 0,7 prosenttia.
– Sairauteen liittyy monenlaisia oireita, myös lieviä, ja se voi olla kokonaan oireetonkin. Diagnoosi selviää vain tutkimalla, sillä oireet voivat olla samanlaisia kuin ärtyvän suolen oireyhtymässä.
Vehnän, rukiin ja ohran sisältämä valkuaisaine, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla tulehduksen ja vaurioittaa suolinukkaa, mistä aiheutuu erilaisia vatsaoireita. Oireettomuuskaan ei kerro ohutsuolivaurion tilanteesta.
– Keliakian puhkeamiselle altistaa tietty perimä, joten oireettomatkin lähisukulaiset kannattaa tutkia. Riski taudin puhkeamiseen on heillä 5–15 prosentin luokkaa. Sairastumisriskiä lisäävät muut autoimmuuni-sairaudet, kuten kilpirauhasen vajaa- tai liikatoiminta sekä ykköstyypin diabetes. Down-ihmisillä keliakiaa esiintyy moninkertaisesti valtaväestöön verrattuna.
Keliakiaa pitää hoitaa
Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa osteoporoosia suolinukan hävitessä ja kalsiumin imeytymisen vaikeutuessa. Ohutsuolen ja imusolmukkeiden syöpäriskikin kohoaa jonkin verran.
Laurikan mukaan ilman ruokavaliomuutoksia keliakia voi aiheuttaa naisilla lapsettomuutta ja raskauskomplikaatioita sekä aikaistaa vaihdevuosia.
– Lapsilla ja nuorilla hoitamaton keliakia voi viivästyttää murrosiän alkua sekä vaikuttaa pituuskasvuun ja aiheuttaa pienenä sairastuneille kiillevaurioita.
Tarkkana leipäosastolla
Gluteenitonta leipää oli vaikea saada 1990-luvulla, eivätkä riisikakut houkutelleet Varheensaloa. Leipäkoneet olivat suosittuja, joten Varheensalon vaimo alkoi leipoa leipää gluteenittomista tattarijauhoista. Kastikkeiden suurustaminen onnistui maissitärkkelyksen avulla.
Koska keliaakikkoja kehotettiin välttämään kotimaista viljaa, Varheensalokaan ei alussa tiennyt, että puhdasta kauraa voisi syödä ongelmitta. Tosin täysin puhtaasta kaurasta tehtyä leipää ei välttämättä edelleenkään löydä kaupoista.
Gluteeniton ruokavalio tarkoittaa sitä, että gluteenipitoisuus ei saa olla yli 20 mg/kg. Vähä-gluteenisen elintarvikkeen gluteenipitoisuus on enintään 100 mg/kg. Laurikan mukaan jälkimmäinen sopisi valtaosalle keliaakikoista, mutta laadussa ja valvonnassa on toivomisen varaa.
– Esimerkiksi pellossa ei saa kasvattaa mitään muuta viljaa kuin kauraa kahteen vuoteen, jotta sen voisi merkitä gluteenittomaksi. Eikä ole taattua, etteikö ruishiutalelinjastolla pakata seuraavaksi kaurahiutaleita. Mitään kontaminaatiotakaan ei saisi missään vaiheessa tapahtua.
Vuosikymmeniä keliakiaa sairastanut Pekka Varheensalo on tyytyväinen, että gluteeniton valikoima on kasvanut kahviloissa ja kaupoissa.
Keliaakikon toive kahviloille
Varheensalo myöntää, että sairastuminen oli alussa vähän kuin heikoilla jäillä kulkemista.
– Otti koville, kun ajattelin, etten voi syödä Ylhäisten näkkileipää enkä makkaraa. Aluksi jätin grillimakkarat pois, vaikka ne sisälsivät perunajauhoja eli olisivat soveltuneet keliaakikolle.
Varheensalo oli sairastuttuaan töissä sivistystoimenjohtajana Nakkilassa ja päätyi kysymään viereisen koulun keittiöstä, mahtaisiko sieltä saada gluteenitonta ruokaa. Samalla kun Varheensalo sai syödäkseen, keittiö oppi, missä ruoassa on gluteenia ja missä ei.
Nykyään gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ei ole yhtä hankalaa kuin vuosikymmeniä sitten. Kahviloille Varheensalo antaa vinkin: gluteenittomat leivonnaiset ovat liian isoja, yleensä kakkupaloja – ja hinta sen mukainen.
– Tulisi ostettua useammin, jos leivonnaiskoko olisi maltillinen. Rahaa ei riitä joka paikkaan.
On laskettu, että keliaakikon ylimääräinen kuukausikustannus on noin 60 euroa. Laurikka toteaakin, että oli iso pettymys, kun aikuisten veroton ruokavaliokorvaus poistettiin vuonna 2016.
Keliakia selviää verikokeissa
Gluteenitonta ruokavaliota ovat alkaneet noudattaa myös ei-keliaakikot. Varheensalo ei pidä ilmiötä pahana, sillä se lisää tietoisuutta ja tuonee muillekin terveysvaikutuksia.
Laurikan mukaan gluteenittoman ruokavalion suosion kasvu saattaa laajentaa myös tuotevalikoimaa. Ongelmia voi tulla ravintolassa, jos siellä ei ymmärretä, mitä gluteenittomuus tarkoittaa keliakiaa sairastavalle.
– On tärkeää sulkea oireilevalta ensin keliakia pois. Jos siirtyy gluteenittomaan ruokavalioon ja palaa noudattamaan tavallista ruokavaliota eli altistuu uudelleen gluteenille, on sen jälkeen vaikea selvittää, sairastaako keliakiaa. Voi kestää kuukausia, ennen kuin diagnosointi on mahdollinen.
Nykyään noin 30 prosenttia keliakiaa sairastavista pystytään diagnosoimaan pelkkien verikoearvojen perusteella, jos arvot ovat riittävän korkeat. Lopuille tarvitaan edelleen tähystys, jolloin heiltä otetaan koepala ohutsuolesta.
– Tähystyksen pelossa ei kannata olla menemättä tutkimuksiin, toteaa Laurikka.
Itse kokaten sopivaa ruokaa
Varheensalon tutut tietävät hänen keliakiastaan, joten vierailuilla ei tule ongelmia.
– Jos on jokin muu juhlatilaisuus, en lähde erikseen vaatimaan itselleni sopivaa syötävää. Voin kekkereillä nauttia kolmasosan tarjonnasta, ja jos pitokokit valmistavat ruokaa, pöydässä on valmiit kyltit kertomassa gluteenittomuudesta.
Kotona Varheensalot syövät keskenään samaa ruokaa. Myös ulkomailla on pärjätty.
– Matkoillakin kokkaamme paljon itse, sillä on hauska tutustua tarjontaan paikallisissa kaupoissa. Ravintoloissa tietoisuus on huonompaa, mutta selittämällä selviää.
Lääkehoitoa keliakiaan?
Keliakiaan ei ole vielä olemassa lääkehoitoa. Vain elinikäinen gluteeniton ruokavalio auttaa.
Suomessa on tehty lääketutkimusta, jonka mukaan lääkehoito voisi olla mahdollista tulevaisuudessa – arviolta noin viiden vuoden kuluttua. Hoito perustuu TG2-entsyymin (transglutaminaasi 2) toiminnan estämiseen. Ilman TG2:n toimintaa ravinnon gluteeni ei aiheuta ongelmia, vaan taudinaiheuttamis-mekanismit käynnistyvät vasta TG2:n muunnettua syödyn gluteenin rakennetta.
Keliakialiiton asiantuntijalääkäri Pilvi Laurikka suhtautuu lääkehoitoon odottavin mielin. Jatkossakaan lääkehoito ei korvaa gluteenitonta ruokavaliota, mutta se minimoi tilapäisiä haittoja esimerkiksi juhlissa tai ravintolassa.
Asiantuntijana Keliakialiiton asiantuntijaylilääkäri, lääketieteen tohtori Pilvi Laurikka
Julkaistu Terveydeksi! 4/2024
