‹ Takaisin

Terveys  |  22.09.2014

Helppoa ja turvallista ehkäisyä

Pilleri, kapseli, rengas, kierukka. Ehkäisyyn on tarjolla monia vaihtoehtoja, mutta ensisijaisena keinona nuorille suositellaan tuttua ja turvallista kondomia.

Kondomi on kaiken ikäisille luotettava ehkäisykeino. Se suojaa sekä taudeilta että raskaudelta. Kortsua kan­nattaa pitää seksissä mukana ainakin niin pitkään, että parisuhde on vakiintunut ja tiedetään, ettei kum­mallakaan ole tauteja.

– Kortsu mielletään usein nuorten ehkäisykeinoksi, mutta se so­pii hyvin myös aikuisille ja pitkiin suhteisiin, muistuttaa Väestö­liiton seksuaaliterveyteen erikoistunut lääkäri Miila Halonen.

Pilleri tutuin ehkäisykeino

Hormonaalisista ehkäisykeinoista tavallisin on e-pilleri. Nuoret naiset kysyvät sitä usein ensimmäiseksi ehkäisyvaihtoehdoksi. Pillereissä valikoima on laaja. Tavallisimpia ovat yhdistelmä­pillerit, jotka sisältävät sekä keltarauhashormonia että estrogeenia. Ehkäisytehon lisäksi ne voivat auttaa esimerkiksi akneen tai koviin kuukautiskipuihin.

Yhdistelmäpillerit eivät välttämättä sovellu naisille, joiden su­vussa on ollut veritulppatapauksia. Ennen ensimmäisten pillerien hankintaa kannattaakin kysyä äidiltä tai muilta lähisukulaisilta, onko suvussa esiintynyt laskimoveritulppaa.

Muita esteitä yhdistelmäehkäisyn käytölle ovat aurallinen migreeni, runsas ylipaino, tupakointi ja korkea verenpaine. Sen sijaan minipillerit sekä kapseli ja hormonikierukka sisältävät vain keltarauhashormonia, ja ne soveltuvat myös migreenistä kärsiville sekä niille, joilla on perinnöllinen veritulppariski. Lääkäri kar­toittaa aina sopivimman ehkäisyvaihtoehdon.

Yhdistelmäpillerien haitallisia vaikutuksia voivat olla päänsärky, mielialan muutokset ja rintojen arkuus. Minipillerit, kapseli ja hormonikierukka aiheuttavat usein aknea sekä muutoksia kuukautisiin.

– Vaikutukset eivät ole samoja kaikilla. Haittavaikutuksia esiintyy yleensä käytön alussa, joten kannattaa odotella rauhassa, jos vakavampia oireita ei ole, Halonen ohjeistaa.

Ehkäisyrengas, kierukka, laastari, kapseli…

Pillerien lisäksi raskauden ehkäisyyn on tarjolla lukuisia muita vaihtoehtoja, kuten ehkäisyrengas, kierukka, laastari ja kapseli. Rengas sopii hyvin nuorten naisten ensimmäiseksi hormonaaliseksi ehkäisyksi.

– Pillereihin sisältyy etenkin nuorilla unohtamisen riski. Ehkäisyrenkaan vaihtamista ei sen sijaan tarvitse muistaa päivittäin, sillä sitä pidetään kolme viikkoa, jonka jälkeen on taukoviikko. Myös hormonikierukka sopii nuorille, vaikka sitä pidetään yleensä synnyttäneiden naisten ehkäisykeinona, Halonen kertoo.

Viime vuosina suosiotaan ovat kasvattaneet ehkäisylaastari ja -kapseli. Laastari liimataan iholle, jonka läpi hormonit imeytyvät verenkiertoon. Se vaihdetaan viikon välein. Kapseli taas asen­netaan paikallispuudutuksessa olkavarren ihon alle. Ehkäisyteho on pitkä: markki­noilla on tällä hetkellä kaksi eri kapselia, joista toisessa ehkäisyteho kestää kolme ja toisessa viisi vuotta.

Hormonittomia ehkäisyvaihtoehtoja on toistaiseksi tarjolla vähän. Kondomin lisäksi hormoniton keino on kuparikierukka, joka soveltuu myös nuorille.

– Apteekista saa lisäksi ehkäisyvaahtopuikkoja, mutta ne eivät ole teholtaan kovin hyviä, Halonen muistuttaa.

Hätätapauksiin jälkiehkäisy

Jos ehkäisy on jostain syystä unohtu­nut tai kondomi hajonnut, voi hätäkeinona käyttää jälkiehkäisyä. Jälkiehkäisypillereitä saa apteekista sekä reseptillä että ilman. Teho on sitä parempi, mitä nopeammin pillerin ottaa vahingon jälkeen.

– Jälkiehkäisyä tulee käyttää ainoastaan hätätapauksissa, ja sen teho on aina varsinaista ehkäisyä heikompi. Jos joutuu käyttämään jälkiehkäisyä, kannattaa parin viikon päästä tehdä varmuuden vuoksi raskaustesti, Halonen muistuttaa

”Nuorilla yleisimpiä seksitauteja ovat klamydia ja papillooma-viruksen aiheuttamat tulehdukset.”

 

Lisää tietoa

Suojaan sukupuoli-taudeilta

Sukupuolitaudit tarttuvat helposti suojaamattomassa seksikontaktissa. Nuorilla yleisimpiä ovat klamydia ja papilloomaviruksen aiheuttamat tulehdukset. Tautiepäilyn kanssa kannattaa aina hakeutua lääkärin juttusille. Erityisesti klamydia on nuorten tauti. Muut taudit, kuten tippuri, kuppa ja hiv, ovat klamydian ja papilloomaviruksen aiheuttamiin tauteihin verrattuna harvinaisia.

– Klamydian oireet ovat usein epämääräisiä. Tytöillä niitä voivat olla alavatsakipu, kirvely virtsatessa tai kuukautisten muuttuminen kivuliaiksi tai runsaammiksi. Pojilla tavallinen oire on virtsaputkesta tuleva harmahtava erite.

Klamydia voi olla myös täysin oireeton, Halonen kertoo. Klamydia on bakteeritauti, ja siihen tehoavat antibiootit. Hoito on julkisen terveydenhuollon puolella ilmaista. Klamydia hoidetaan kerta-annoksella antibiootteja. 3–4 viikon päästä hoidosta otetaan kontrol­linäyte, jolla varmistetaan, että tauti on varmasti parantunut.

– Tänä aikana on ehdottoman tärkeää olla harrastamatta seksiä, tai ainakin pitää käyttää kondomia. Myös kumppani on muistettava hoitaa. Jos kumppaneita on ollut monia, on kohteliasta ilmoittaa heille tartunnasta, jottei tauti pääse leviämään, Halonen muistuttaa.

Virustauteihin tehoaa aika

Osa papilloomaviruksista aiheuttaa näkyviä kondyloomia eli visvasyyliä sukuelinten alueelle. Syylät eivät välttämättä ole kipeitä, ja ne voivat jäädä huomaamatta.

Papilloomaviruksen aiheuttamat taudit ovat klamydiaa hankalampia hoitaa. Virustauteihin ei ole parantavaa lääkitystä, mutta kondyloomien parantumista voi nopeut­taa lääkärin määräämillä voiteilla ja liuoksilla. Papilloomaviruksen aiheuttamia tulehduksia voidaan ehkäistä myös rokottein.

– Kondyloomat eivät ole vaarallisia, ja ne parantuvat yleensä ajan mittaan itsestään, kuten muutkin syylät, Halonen kertoo.

Osa papilloomaviruksista voi aiheuttaa kohdunkaulan limakalvon solumuutoksia, joita seurataan gynekologin ottamissa papa- eli irto­solukokeissa. Useimmat papa-muutoksista paranevat itsestään. Va­kavammat muutokset voivat aiheuttaa vähitellen kohdunkaulansyöpää, minkä vuoksi tarkastuksissa on tärkeää käydä 2–3 vuoden välein.

Epäiltyjen sukupuolitautioireiden kanssa ei kannata jäädä odottelemaan.

– Jos ehkäisy on ollut huolimatonta tai epäilee jotakin tautia, kannattaa aina hakeutua lääkäriin. Esimerkiksi klamydiatesti voidaan ottaa jo viikon päästä riskitapahtumasta, Halonen korostaa.

Teksti Eeva Tähtinen, kuvitus Janne Harju
Asiantuntijana yleislääkäri, seksuaalineuvoja Miila Halonen, Väestöliitto
Julkaistu Terveydeksi! 2/2013