Terveys | 23.09.2014
Glaukooma vaurioittaa näköhermoa
Glaukooma on salakavala silmätauti, joka hoitamattomana vähitellen vaurioittaa näköhermoa, pienentää näkökenttää ja voi johtaa sokeutumiseen. Tautiriski kasvaa iän karttuessa, joten ikänäköisyyden iskiessä 45 ikävuoden paikkeilla silmät olisi hyvä varmuuden vuoksi tarkistuttaa.
Glaukoomapotilaita on Suomessa yli 80 000, ja vuosittain todetaan noin 2 500 uutta tapausta. Moni sairastaa sitä tietämättään, koska tauti on aluksi vuosia oireeton. Näkökentän muutokset syntyvät hitaasti. Siinä vaiheessa, kun niitä alkaa itse huomata, tauti on jo edennyt pitkälle.
– Potilaan näkökentän sokeat alueet eivät ota vastaan aistimuksia. Aivot pyrkivät paikkaamaan näkökenttäpuutoksia, jolloin potilas ei havaitse niitä. Siksi esimerkiksi autolla ajaessa esteet, autot ja jalankulkijat saattavat vain yhtäkkiä yllättäen ilmaantua eteen, mainitsee silmätautiopin professori Hannu Uusitalo Tampereen yliopistosta.
Silmässä on syntymän hetkellä puolisentoista miljoonaa näköhermosolua, joista normaalin ikääntymisen myötä satavuotiaalla on kuihtunut kolmannes. Glaukooma lisää ja nopeuttaa solutuhoa, ja ellei sairautta hoideta, näkökenttään syntyy yhä kapeneva, putkimainen alue.
Paine ei kerro kaikkea
Glaukoomapotilaalla silmien sisäinen paine on usein koholla, muttei aina. Noin kolmanneksella paine on normaali, 10–21 elohopeamillimetriä (mmHg). Siten perusteellinen silmätutkimus on ainoa tapa todeta mahdollinen glaukooma.
– Silmälääkärin tarkastuksessa painemittauksen ja näkötarkastuksen lisäksi silmän rakenne, myös niin sanottu kammiokulma, tarkistetaan sekä silmänpohjan ja näköhermon toiminta ja rakenne tutkitaan. Tarvittaessa voidaan tehdä näkökenttätutkimus ja glaukoomaan kehitettyjä kuvantamistutkimuksia.
Glaukooman varsinaista aiheuttajaa ei tiedetä, mutta tauti on osin perinnöllinen.
Jos suvussa on glaugoomaa silmät kannattaa tarkistuttaa.
Myös silmävammat voivat joskus olla alkuna sairauden kehittymiselle. Silmän sisäinen hilseily eli eksfoliaatio lisää sairastumisriskiä: hiukkaset voivat tukkia silmän nestekierron, jolloin silmänpaine nousee. Kyseessä ei ole kyynelneste vaan niin sanottu kammioneste silmän sisällä.
– Elintapojen yhteyttä glaukoomaan tutkitaan, mutta kovin vankkoja tuloksia ei ole saatu. Terveet ja verisuonten hyvinvointia edistävät elintavat ovat joka tapauksessa eduksi, koska heikentynyt silmän verenkierto lisää glaukooman kehittymisen riskiä.
Diabeteksella, korkealla verenpaineella ja stressillä ei ole osoitettu olevan vaikutusta glaukooman kehittymiseen. Sen sijaan silmään annettu tai suun kautta otettu kortisonihoito voi nostaa silmänpainetta ja aiheuttaa glaukooman. Samoin likinäköisyys, varsinkin öisin matalalle laskeva verenpaine, migreenitaipumus sekä ääreisverenkiertoa heikentävä Raynaud’n oireyhtymä voivat liittyä glaukooman kehittymiseen.
Silmänpaine voi nousta kammiokulman ahtautumisen takia äkillisesti, jolloin oireina on kova silmäsärky, näön hämärtyminen, silmän punoitus, päänsärky ja jopa oksentelu. Silloin pitää hakeutua pikaisesti silmäklinikalle.
Yksilöllisillä eroilla vaikutusta
Silmänpaineen alentaminen on glaukooman ainoa hoitomuoto. Vaikka korkea silmänpaine ja glaukooma eivät aina liity yhteen, paineen alentaminen estää glaukoomamuutosten etenemistä.
– Silmien paineensietokyky on yksilöllinen ominaisuus: joillakin ihmisillä silmät vaurioituvat paineesta herkemmin kuin toisilla. Niissäkin tapauksissa, joissa potilaan silmänpaine on normaali, paineen alentaminen hidastaa tautia, Uusitalo mainitsee.
Hoito aloitetaan painetta alentavilla silmätipoilla, ja niiden tehoa seurataan säännöllisin silmätarkastuksin. Ellei tipoista ole riittävää apua, laser- tai leikkaushoidolla voidaan avata silmän sisäisiä nestekanavia.
Hoito ei paranna jo syntyneitä vaurioita, mutta uusien syntyä voidaan estää.
– Jos silmänpaine antaa aihetta epäillä glaukoomaa, jatkotutkimuksiin kannattaa hakeutua suhteellisen pian. Koska tauti etenee hitaasti, ihan päivystyksenä näitä tapauksia ei kuitenkaan tarvitse tutkia.
Mikäli tutkimusten perusteella määrätään silmätippoja, moni käyttää niitä aluksi, mutta vähitellen lopettaa tai unohtelee niiden käyttöä. Koska tauti ei oireile, lääkkeen käyttöä ei tahdo muistaa.
– Lääkitystä on aiheellista jatkaa hyvin huolellisesti, koska vain siten tauti pysyy kurissa. Glaukoomaa hoidettaessa säännölliset, taudin vaikeusasteen mukaan määräytyvät silmälääkäritarkastukset ovat tarpeen, jotta tilanne pysyy selvillä ja hallinnassa, Uusitalo korostaa.
Lisää tietoa
Glaukooma
Glaukooma-sana tulee kreikan kielen sanasta, joka viittaa vihreään väriin. Joissakin harvoissa tapauksissa potilaan silmästä heijastuva valo voi olla vihertävän sävyistä. Siitä myös taudin aiempi nimitys viherkaihi.
– Viherkaihi-sanasta on nyttemmin luovuttu. Se sekoitettiin helposti harmaakaihiin, joka puolestaan on silmän linssin samentumista. Glaukoomasta on käytetty myös sanaa silmänpainetauti, mutta tämäkin on harhaanjohtavaa, koska vain osalla glaukoomapotilaista silmänpaine on koholla, tarkentaa professori Hannu Uusitalo.
Silmänpainemittaus herätti epäilyn
Vantaalainen Marja Kalvia potee sekä glaukoomaa että diabeteksen aiheuttamaa verkkokalvon sairautta eli retinopatiaa. Oikein valittu lääkitys hidastaa molempien etenemistä.
Kalvia on sairastanut diabetesta lähes koko ikänsä, ja reilut kymmenen vuotta sitten todettiin myös glaukooma. Ensi merkit näkyivät silmänpaineen lievänä kohoamisena jo 1980-luvulla, mutta silloin asiaan ei tartuttu.
– Vasen silmäni on ”kuolemassa”, näen sillä oikeastaan enää vain valoja ja varjoja. Silmänpaineeni ovat kohtalaisesti kurissa lääkityksen ansiosta. Minulla on kädessä pidettävä mittari, jolla voin mitata paineeni päivittäin, hän kertoo.
Lääkkeinä Kalvialla on kahdenlaisia silmätippoja, joita laitetaan illalla ennen nukkumaan menoa. Ne alentavat painetta ja sitä kautta hidastavat näköhermon tuhoutumista. Glaukooma on molemmissa silmissä, mutta oikealla silmällä hän näkee vielä jonkin verran. Näkökenttä on ”risainen” ja rajoittunut ja vaikeuttaa liikkumista.
– Minulle on tehty kaikkiaan kolme laserleikkausta, joilla on pyritty hoitamaan glaukoomaa. Laserilla muun muassa avataan silmän sisäisiä nestekanavia, jolloin paine pysyy mahdollisimman lähellä normaalia.
Glaukoomaa vai retinopatiaa?
Diabeteksen aiheuttama retinopatia on tuonut omat haasteensa. Näköärsykkeitä vastaanottavan osan eli verkkokalvon pienet verisuonet repeilevät korkean verensokerin vaikutuksesta.
Kalvia kertoo, että hänelle oli pitkään epäselvää, mikä on glaukooman ja toisaalta retinopatian osuus näön heikkenemiseen, eivätkä lääkäritkään sitä osanneet ymmärrettävästi selittää.
– Aloin tutkia asioita. Pitää olla hyvällä tavalla vähän aggressiivinen ja kysyä oikeita kysymyksiä. Enää en päästä lääkäreitä helpolla. Potilaalla on oikeus tietää sairaudestaan, hän hymyilee.
Kalvian päättäväisyys on osin perua työelämästä, jossa hän toimi hotellialan johtotehtävissä. Hän katsoi, että liike-elämässä omaksutuilla opeilla pärjää paremmin myös potilaana. Kalvia on toiminut ja toimii edelleen monissa tehtävissä näkövammaisten järjestöissä.
Arjessa tarkkana
Vasemman silmän katoava näkö vaikeuttaa jonkin verran arkea. – Esimerkiksi kotona kaappien ovet on avattava kokonaan. Kolautan pääni helposti vasempaan oveen, jos se on jäänyt raolleen. Lukeminen sujuu kohtalaisesti oikealla silmällä, kunhan valaistus on hyvä eikä teksti ole liian pientä.
Glaukooman ja retinopatian yhteisvaikutus vaikeuttaa Kalvian mukaan sosiaalista kanssakäymistä, koska hän näkee kaiken ikään kuin harson läpi.
– On hankalaa, kun keskusteluissa en erota kunnolla kasvonilmeitä ja kehonkieltä. Ne kun ovat vähintään puolet kaikesta kommunikaatiosta.
Kalvian mielestä silmänpaine kannattaa mittauttaa samalla, kun ensimmäisiä lukulaseja aletaan hankkia.
– Jos lääkitys aloitetaan, tehokkain ja sopivin lääke ei välttämättä löydy ensiyrittämällä. Omia tuntemuksia kannattaa kuunnella ja kertoa niistä lääkärille, hän muistuttaa.
Teksti Ilpo Salonen, kuvat Arto Wiikari
Asiantuntijana silmätautiopin professori Hannu Uusitalo, Tampereen yliopisto
Julkaistu Terveydeksi! 1/2012
