‹ Takaisin

Itsehoito  |  23.09.2014

Eväitä allergian itsehoitoon

Allergiasta on turha kärsiä, koska siihen on saatavana useita erilaisia lääkkeitä. Osa niistä helpottaa oireita, toiset taas tepsivät oireiden takana olevaan tulehdukseen.

Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Tuula Teinilä kertoo, että moni valitsee apteekin hyllyltä pelkästään tukkoisuuden nopeasti poistavan suihkeen. Se ei kuitenkaan ole paras vaihtoehto allergisen nuhan hoitoon.

– Hoidon valinnassa kannattaa hyödyntää apteekin ammattilaisten apua, jotta osaa valita oikean lääkkeen sekä saa tietoa lääkkeen vaikutuksista ja oikeasta käytöstä. Allergialääkkeissä löytyy vaihtoehtoja erilaisten allergisten oireiden hoitoon, kuten nuhaan, silmien kutinaan ja iho-oireisiin, Teinilä muistuttaa.

Oikein käytettyinä itsehoitolääkkeet ovat turvallisia, mutta väärin käytettyinä ne saattavat aiheuttaa hankaliakin haittavaikutuksia.

Esimerkiksi silloin on menty ojasta allikkoon, kun niin sanottu vasokonstriktorinenäsuihke eli tukkoisen nenän avaava lääke on liian pitkäaikaisesti käytettynä aiheuttanut lääkenuhan.

– Lääkenuhan tunnistaa siitä, että lääkkeen käytön lopettaminen aiheuttaa nenän tukkoon menemisen. Jos tätä tilaa helpottaakseen joutuu jatkamaan vasokonstriktorin käyttöä, on ajautunut nenäsuihkeriippuvuuteen. Siihen törmätään apteekeissa usein, sanoo Apteekkariliiton asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki.

– Tällöin käyttö on aika usein ollut enemmän tai vähemmän säännöllistä. Jos muutaman päivän jaksaa oireen kanssa, nenä kyllä lopulta avautuu. Myös kortisoninenäsuihkeista voi tällöin olla apua, Salimäki neuvoo.

Hän huomauttaa, että jos tukkoisuutta poistavan lääkkeen käyttö on kestänyt pitkään, voi olla viisasta käydä lääkärin luona näyttämässä nenäänsä, sillä sumutteet voivat haurastuttaa nenän limakalvoja.

– Lääkäri voi myös tarkistaa nenän mahdolliset rakenteelliset poikkeavuudet, jotka voivat ylläpitää tukkoisuutta.

Ensin apteekkiin

Apteekkiin kannattaa suunnata, kun epäilys allergiasta herää. Suomessa noudatetaan Kansallista allergiaohjelmaa, joka tukee väestön omatoimista allergianhoitoa. Jos oireiden kanssa pärjää ilman reseptiä saatavilla lääkkeillä, lääkäriin ei ole välttämättä tarvetta mennä.

– Allergia on yleinen vaiva: se koskettaa joka viidettä suomalaista elämän jossain vaiheessa. Moni allergia on myös niin lievä, että hoito onnistuu itsehoitona apteekin ohjauksessa. Jos oireet pitkittyvät tai aiheuttajasta ei ole varmuutta, on toki syytä mennä lääkäriin, jotta syy selviää, Salimäki sanoo.

Allergisen nuhan ensisijainen hoito on kortisonia sisältävä nenäsuihke. Sen käyttö voi helpottaa myös silmäoireita. Salimäki ja Teinilä huomauttavat, että kortisonipelosta johtuva allergialääkkeiden vajaakäyttö on vääränlaista käyttöä sekin.

– Kortisonisuihke vaikuttaa vain paikallisesti, ja imeytyminen verenkiertoon on vähäistä, Salimäki muistuttaa.

Kortisonipelko on haitallista etenkin silloin, kun allergisen nuhan taustalla on myös astma, kuten kahdella viidestä allergikosta on. Salimäki sanoo, että allergisen nuhan oireet pahentavat astmaoireita.

– Astmassa on kyse keuhkoputkien kroonisesta tulehduksesta, jota tulee hillitä tulehdusta poistavalla lääkkeellä, yleensä inhaloitavalla kortisonilla. Muutoin astma voi paheta. Astmaa sairastavalle nenähengityksen toimivuus on erityisen tärkeää, joten myös allergisen nuhan oireet on hoidettava tehokkaasti, Salimäki painottaa.

Lääkitys oireiden mukaisesti

Vuonna 2008 allergian hoito Suomessa muuttui Kansallisen allergiaohjelman myötä: nyt ihmisiä kannustetaan hoitamaan lievät allergiaoireet yhteistyössä apteekin kanssa. Näin terveydenhuolto voi keskittyä hoitamaan vaikeampia allergioita.

Allergiaoireiden lähteen välttämistä ei myöskään suositella niin jyrkästi kuin ennen. Jos kotikissan aiheuttaman nuhan kanssa pärjää, kissa saa kehrätä sylissä jatkossakin.

Mikäli oireita ei jonain siitepölykautena ilmaannu, lääkkeitäkään ei ole pakko ottaa. Yliherkistyminen voi myös hävitä itsestään, kuten monille keski-ikää lähestyessä käy.

Hoitoa edellyttävässä siitepölyallergiassa lääkehoito tulisi aloittaa muutamaa viikkoa ennen siitepölykautta.

– Monia lääkkeitä, esimerkiksi kortisonisuihkeita, pitää käyttää muutama päivä, ennen kuin ne alkavat vaikuttaa. Voi esimerkiksi aloittaa samanaikaisesti kortisoninenäsuihkeen ja antihistamiinin. Antihistamiinin voi parin viikon päästä koettaa jättää pois, Salimäki neuvoo.

Apteekkien vinkit eivät ole ainoastaan tuoreita allergikkoja varten. Laajasta lääke- ja neuvopaletista voi löytyä totuttua tehokkaampi vaihtoehto myös pitkään allergiaa poteneelle.

– Jos on tottunut joka kevät käyttämään tiettyä tablettia, voisi rohkaistua kysymään, millä allergian hoitoa voisi tehostaa, vaikkapa viemään silmäoireen pois, Tuula Teinilä kannustaa.

Lisää tietoa

Allergialääkkeitä syihin ja seurauksiin

Antihistamiineja saa tabletteina, silmätippoina, nenäsuihkeina ja suun kautta otettavina nesteinä. Ne estävät allergisia oireita aiheuttavan histamiinin vaikutuksia elimistössä.

Antihistamiinien sivuvaikutuksena on aiemmin ollut väsymys, mutta uuden sukupolven antihistamiinit aiheuttavat sitä vähemmän. Jotkut antihistamiinit voivat kuivattaa suuta. Pitkäaikaisessa käytössä hyvän suuhygienian merkitys korostuu, sillä vähäinen syljen eritys lisää hampaiden reikiintymisen riskiä.

Kortisonit ovat tehokkaimpia allergialääkkeitä. Ne hillitsevät nenäsuihkeina allergisen nuhan taustalla olevaa allergista tulehdusta nenän limakalvoilla.

Kortisonia sisältävät nenäsuihkeet saattavat aiheuttaa nenäverenvuotoa, ärsytystä, nenän kuivumista ja karstoittumista. Näitä voi lievittää kostuttavilla nenäsuihkeilla ja -tipoilla.

Kromoglikaatti-nimistä yhdistettä sisältävät nenäsuihkeet ja silmätipat estävät histamiinin vapautumista. Ne eivät kuitenkaan estä jo vapautuneen histamiinin vaikutuksia limakalvoilla. Siksi niiden käyttö on syytä aloittaa jo paria viikkoa ennen allergiakautta. Kromoglikaattivalmisteet ovat turvallisia myös lapsille ja raskaana oleville. Niiden teho on allergialääkkeistä heikoin, mutta ne ovat tehokkaita esimerkiksi silmäoireisiin silmätippoina.

Vasokonstriktoreita eli nenän limakalvon verisuonia supistavia lääkkeitä käytetään tukkoisen nenän avaamiseen. Ne antavat nopean avun, mutta eivät poista oireiden syytä. Vasokonstriktoreita saa käyttää korkeintaan 7–10 päivän ajan.

Siedätyshoidolla pyritään vaimentamaan allergiaa aiheuttavan aineen eli allergeenin aikaansaamaa yliherkkyysreaktiota. Sillä vaikutetaan siis suoraan allergian syyhyn. Lääkäri voi arvioida siedätyshoidon tarpeelliseksi, jos allergiaoireet kiusaavat merkittävästi allergialääkityksestä huolimatta. Siedätyshoito toteutetaan pistoshoitona 3–5 vuoden aikana. Heinäallergiaan on saatavilla myös tablettivalmiste.

Kun epäilet allergiaa

1. Allergisessa nuhassa limaneritys on kirkasta, flunssassa kellertävää.
2. Myös lämpötilanvaihtelut, mausteinen ruoka ja tuoksut voivat aiheuttaa kirkasta nenävuotoa. Tällöin kyseessä saattaa olla ei-allerginen nuha.
3. Jos allergialääke tepsii oireisiin, nuha johtuu yliherkkyydestä.
4. Puiden ja kasvien tuottama siitepölymäärä vaihtelee vuosittain. Runsaina siitepölyvuosina tavallista useampi kärsii allergiaoireista.
5. Jos epäilet allergiaa, kysy apua apteekista.

Teksti Juha-Pekka Honkanen
Asiantuntijoina asiantuntijaproviisorit Tuula Teinilä ja Johanna Salimäki, Suomen Apteekkariliitto

Julkaistu: Terveydeksi! 1/2011