‹ Takaisin

Hoidossa  |  17.12.2020   |  RIITTA ALAKOSKI   |  EINO ANSIO

Elämää infarktin jälkeen

Oopperalaulaja Juha Uusitalo elelee maailmalla vietettyjen kiireisten uravuosien jälkeen rauhaisaa elämää Tampereella. Uuden elämänvaiheen taustalla ei kuitenkaan ole oma valinta, vaan työkyvyn vienyt aivoinfarkti.

Zürichissä asunut, ympäri maailmaa työskennellyt bassobaritoni Juha Uusitalo, 56, sai aivoinfarktin lokakuussa 2011. Hän oli juuri valmistautumassa Wagner-seuran 20-vuotisjuhlakonserttiin Turun filharmonisen orkesterin kanssa.

− Tunsin harjoitusten jälkeen itseni voimattomaksi. Olin menossa kylään Kaarinaan, joten käväisin kukkakaupassa ja kävelin hotellille. Matkalla tunsin yhtäkkisen “sähköiskun” koko kropassa. Päätin nukkua päiväunet, että jaksaisin paremmin. Kun heräsin, mietin, että onpa poika väsynyt, Uusitalo kuvailee.

Hoito viivästyi vuorokaudella

Kyläpaikassa Uusitalolla oli vaikeuksia laittaa sisätossut jalkaan ja syöminenkin tuntui omituiselta. Oikea käsi takertui lopulta kahvikupin ympärille, eikä Uusitalo saanut enää otetta irrotettua ilman toisen käden apua.

Visiitti sairaalan päivystykseen ei kuitenkaan johtanut vielä diagnoosiin tai hoitoon. Lääkäri päästi laulajan hotellille nukkumaan ja valmistautumaan konserttiin, vaikka oikean puolen toiminnot olivat jo katoamassa.

− Kun heräsin yöllä puoli viiden aikaan, oikea puoleni oli jo halvaantunut, enkä päässyt sängystä enää kuin kierähtämällä ylös. Kello oli kuitenkin niin vähän, että en tyypillisenä suomalaisena halunnut häiritä ketään. Soitin apua orkesterin intendentiltä vasta kahdeksalta, ja päädyin uudelleen päivystykseen.

Kun tukos viimein 24 tunnin kuluttua löydettiin, oli jo myöhäistä. Liuotushoito ei enää auttanut. Tämän virheen potilasvakuutuskeskus korvasi taloudellisesti myöhemmin.

Sairaudesta toiseen

Uusitalo ei ole päässyt sairaushistoriassaan helpolla, sillä hänellä oli aiemmin vuonna 2008 pahanlaatuinen aivokasvain, joka löydettiin ja leikattiin Zürichissä. Syöpää hoidettiin myös sädehoidoin. Samalla oopperalaulaja jatkoi töitään ja Euroopan kiertuettaan.

Kun syöpä oli selätetty, kaikki näytti lupaavalta, kunnes elokuussa 2011 kontrollimagneettikuvauksen yhteydessä Uusitalon aivoista löytyi aivovaltimon pullistuma. Se operoitiin ruiskuttamalla pullistuman sisälle nestemäistä platinaa reisivaltimon kautta.

− Kaiken sen jälkeen en silti voinut uskoa todeksi, että minulle tulee joku infarkti, Uusitalo hämmästelee.

Akuuttihoito on kehittynyt harppauksin

Aivoliiton asiantuntijalääkäri, neurologi Mika Koskinen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo, että aivoinfarktin hoito on kehittynyt vauhdilla viimeisen vuosikymmenen aikana niin hoitomenetelmien kuin annettavan hoidon määrän osalta. Kun liuotushoitoa annettiin TAYSissa vielä kymmenen vuotta sitten vain muutamalle potilaalle vuodessa, nyt sitä annetaan joka toinen päivä.

Uusitalon kohdalla liuotushoitoa ei päästy antamaan ajoissa, koska infarkti ei hyvin epätyypillisesti näkynyt ensimmäisissä ct-kuvissa tai perustutkimuksissa.

Liuotushoidon rinnalle on tullut uudeksi hoitomenetelmäksi trombektomia.

− Trombektomiassa suonitukos poistetaan mekaanisesti varjoainekuvauksen yhteydessä. Tukos imaistaan metalliverkon sisälle ja vedetään mekaanisesti reisivaltimon kautta ulos. Sitä käytetään suurien, yli sentin mittaisten tukosten hoidossa, joihin liuotushoito ei riitä, Koskinen sanoo.

− Hoitomenetelmä sopii myös vuoto­herkille potilaille, kuten verenohennuslääkitystä käyttäville.
Koskisen mukaan akuuttihoidon kehittyminen on parantanut potilaiden toipumis­ennustetta, ja aikaisessa vaiheessa saatu hoito voi nykyään johtaa jopa oireettomuuteen. Aivoinfarktin oireet myös tunnetaan aiempaa paremmin, ja apua hälytetään yhä useammin heti, kuten kuuluukin.

Uudenlainen arki lavan ulkopuolella

Uusitalon oikea puoli halvaantui infarktin takia. Sairaalajakson aikana hänelle aloitettiin Suomessa fyysinen ja hienomotorinen kuntoutus, jota jatkettiin Sveitsissä. Laitoskuntoutus kesti kaksi kuukautta.

Aivoinfarktin kuntoutus on useimmiten pitkä prosessi. Alkuvaiheen osastokuntoutus kestää keskimäärin kuukauden, mutta kuntoutusprosessi voi kokonaisuudessaan viedä huomattavasti pidempäänkin. Kuntoutuksen pituuteen ja sen onnistumiseen vaikuttaa vahvasti infarktin aiheuttamien vaurioiden laajuus.

− Noin neljäsosa toipuu oireettomaksi tai lieväoireiseksi, mutta lopuille jää vahvempaa muutosta. Puhevaikeuksia infarkti jättää vielä kuntoutuksen jälkeen noin 15 prosentille, Koskinen kertoo.

Vaikka Uusitalo kuntoutui elämään suhteellisen normaalia arkea, infarktin jälkiseuraukset veivät häneltä rakkaan työn.

− Halvaantumisen jälkeen en ole enää kyennyt tekemään oopperaa, koska koordinaatiokykyni on liian heikko. Lavalla pitää keskittyä liikkumiseen niin paljon, että en pysty laulamaan samalla. Konsertteja pystyn tekemään, jos pysyn laulaessani paikallaan. Lisäksi olen tehnyt pieniä rooleja ja vierailuja oopperoissa, Uusitalo kertoo.

Liike pitää liikkuvana

Tänäkin päivänä Uusitalo kuvailee liikkumisensa olevan kömpelöä. Hän kokee kuitenkin olevansa onnellisessa asemassa, sillä hän pystyy liikkumaan ilman apua, autoilemaan, laulamaan ja esimerkiksi käymään kaupassa. Näin onnellisessa asemassa eivät ole läheskään kaikki aivoinfarktin sairastaneet.

− Kuntoutus on erittäin oleellinen osa toipumista, mutta se ei aina toteudu, mikä on Suomessa ongelma. Etenkin puheterapian ja neuropsykologisen kuntoutuksen osalta Suomessa on liian vähän ammattilaisia. Myös henkisen puolen tukea tarvitaan paljon erityisesti silloin, kun puhutaan esimerkiksi 20−30-vuotiaista infarktipotilaista, Koskinen huomauttaa.

Uusitalo pitää liikkumiskykyään ja kuntoaan yllä personal trainerin ja kävelylenkkien avulla.

− Meillä on taloyhtiössä uima-allas, joten personal trainer käy höykyttämässä minua siellä ja kuntosalilla. Meillä on myös kaksi jackrusselinterrieriä, Häjy ja Nisu, joita minä olen luvannut käyttää iltalenkillä. Johanna-puoliso hoitaa muut lenkit.

Sairauden uusiutumisriski ei hallitse ajatuksia

Yhden aivokasvaimen, aivoinfarktin ja aneurysmaleikkauksen jälkeen sairauden varjo seuraa Uusitaloa edelleen. Varsinkin ensimmäiset vuodet infarktin jälkeen ja sairauseläkkeelle siirtyminen äkkipysäyksellä olivat henkisesti raskaita.

− Sopeutuminen uuteen todellisuuteen oli todella vaikeaa. Alussa seurasin ja mietin paljon sitä, ketkä laulavat niitä rooleja, joita minun piti laulaa, töitä kun oli sovittu vuosiksi eteenpäin. Olo oli tuolloin kivulias ja katkera, Uusitalo muistelee.

− Puolisolleni tämä kaikki on ollut varmasti suunnattoman raskasta. Yritänkin muistaa arvostaa häntä joka päivä.
Uusitalo toteaa, että infarktin uusiutumisriski oli alkuun vahvasti ajatuksissa. Nyt se ei tule mieleen päivittäin.

− Juuri nyt koen, että on hyvä, että sen voi unohtaa. Enkä enää ole ihan varma, kaipaanko menestyksen aikoja ja kiirettä. Nyt on aikaa elämälle, ihmisille ja monenlaisesta musiikista nauttimiselle, Uusitalo toteaa.

Näistä saan voimaa

Onnelliset ihmissuhteet
”On todella tärkeää, että minulla on ihmissuhteiden kautta tukea ja turvaa ja se joku, joka ymmärtää.”

Lapset
”Lapseni ovat jo aikuisia, ja olen kiitollinen siitä,
että meillä on erittäin läheiset välit.”

Musiikki
”Jos on oikein hyvää musiikkia, ai että se antaa
energiaa! En olisi selvinnyt kaikesta ilman musiikkia.”

Tunnista aivoinfarkti eli aivoverisuonitukos

* Aivoinfarkti iskee useimmiten täysin yllättäen.
* Oireet kehittyvät huippuunsa minuuteissa tai harvemmissa tapauksissa tunneissa.
* Yleisin oire on toispuoleinen jalan, käden tai molempien raajojen toimintahäiriö, kuten kömpelyys, tunnottomuus tai halvaantuminen.
* Muita oireita ovat muun muassa suupielen roikkuminen, häiriöt puheessa, muutokset näkökyvyssä ja tasapainossa.
* Päänsärkyä ei infarktissa useimmiten ole.
* Aivoinfarkti vaatii aina välitöntä soittoa hätänumeroon ja hakeutumista päivystyshoitoon.
Ennusteen kannalta on tärkeää, että liuotushoito tai verihyytymän mekaaninen poisto päästään aloittamaan nopeasti.

TIA-kohtaus oireilee kuten infarkti

* TIA-kohtaus (transient ischemic attack) on ohimenevä aivoverenkiertohäiriö, joka kestää vain muutamia minuutteja tai korkeintaan tunnin.
* Oireet ovat hyvin samankaltaisia kuin aivoinfarktissa, mutta korjaantuvat täysin.
* TIA-kohtaus voi olla ennusmerkki tulossa olevasta aivoinfarktista ja vaatii myös välittömiä sairaalatutkimuksia.

Asiantuntijana neurologi, Aivoliiton asiantuntijalääkäri Mika Koskinen, TAYS

Julkaistu Terveydeksi! 4/2020