‹ Takaisin

Hoidossa  |  11.02.2019

Atooppinen ihottuma sattuu

Kun Kariitalla todettiin atooppinen ihottuma, hän ei arvannut, kuinka kipeästä sairaudesta olisi kyse. Pahimmillaan hän on teipannut hanskat käsiin yöksi, jotta ei raapisi kutisevaa ihoa rikki. Iän ja raskauksien myötä ihosairaus on helpottanut.

Kaikki alkoi, kun Kariitta tapasi nykyisen miehensä syksyllä 1999. Vastarakastuneen pariskunnan ensimmäinen vuosi kului erossa toisistaan, sillä molemmat olivat vuorollaan opiskelijavaihdossa. Vaihtovuoden aikana Kariitan korvanlehdet alkoivat kutista niin kovasti, että hän raapi ne usein verille. Ensin Kariitta ajatteli, että vaiva johtui uusien silmälasien sangoista. Mutta kun lasien vaihto ei auttanut, hän varasi ajan ihotautilääkärille.

Diagnoosina oli atooppinen ihottuma.

– Oliko se sitten stressi, joka sen laukaisi, en tiedä, Kariitta pohtii.

Myös Kariitalle myöhemmin puhjennut astma ja vakava maitoallergia ovat ajoittuneet isoihin elämänmuutoksiin hänen elämässään. Tämä on atoopikoille tyypillistä.

– Ympäristötekijät vaikuttavat geenien ohella atooppisen ihottuman puhkeamiseen. Monilla sairaus pahenee juuri suurien elämänmuutosten aikana, HUS:n Iho- ja allergiasairaalan ihotautien erikoislääkäri ja dosentti Anita Remitz sanoo.

Kun Kariitta sai diagnoosin, hän kohautti harteitaan ja ajatteli, että sairaus hoidetaan pois ja sen jälkeen elämä jatkuu entisellään.

– Meni monta vuotta ennen kuin tajusin, että tämä ei ole ohimenevä juttu. Sairauden kanssa on pikkuhiljaa oppinut elämään, Kariitta sanoo nyt, lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin.

Sitäkään hän ei arvannut, kuinka kipeä sairaus oli kyseessä.

– Pari kertaa ihoni on ollut niin pahassa kunnossa, että minua on oltu ottamassa sisään sairaalaan. Olen maannut sängyssä päästä varpaisiin rasvattuna liikkumatta, ettei mihinkään kohtaan sattuisi. Jos liikahtaakin, haavat ratkeavat, ja kun iho on rikki, myös rasva kirvelee. Minulle teipattiin jopa hanskat käsiin kiinni yöksi, etten saisi raavittua itseäni, mutta sain revittyä nekin irti, Kariitta kertoo.

– Kun iho on huonossa kunnossa, se on todella kipeä.

Tämä on asia, jota ulkopuolisten on joskus vaikea käsittää.

Ihosairaus syö itsetuntoa

Noin joka viides suomalainen kärsii atooppisesta ihottumasta. Sairauden esiintyvyys Suomessa on maailman korkeimpia. Yhtenä syynä on pohjoisen ilmasto.

– Meillä on pitkät talvet, vähän UV-valoa ja kuiva sisäilma, Remitz sanoo.

Juuri talviaika on atoopikoille kaikista vaikein. Kun iho kuivuu, se alkaa kutista, ja atooppisessa ihottumassa kutina on kovaa. Kun ihoa sitten raapii, se menee herkästi rikki ja aiheuttaa tulehdustiloja.

Moni ulkopuolinen tarjoaa atoopikolle lääkkeeksi sinänsä loogiselta kuulostavaa neuvoa: ”Älä raavi.” Sellaista neuvoa ei kuitenkaan kannata mennä antamaan – ellei sitten itse tiedä, mistä on kyse.

– Jos toinen atoopikko huomaa tilanteeni ja tsemppaa olemaan raapimatta, niin se on ok, Kariitta sanoo.

Muiden sanomana raapimattomuusneuvo lähinnä ärsyttää. Jos raapimatta oleminen olisi helppoa, se tuskin olisi ongelma. Moni atoopikko raapii itsensä verille erityisesti öisin.

– Monilla atooppinen ihottuma haittaa yöunta ja voi tuoda mukanaan psyykkisiä ongelmiakin. Kaiken lisäksi atooppinen ihottuma tulee usein näkyviin ihoalueille, joita ei voi peittää. Kaikki muutkin näkevät sen. Voi olla helpompi elää sellaisen sairauden kanssa, jonka voi piilottaa, Remitz sanoo.

Kun kasvojen tai käsien iho on sairas, se käy helposti itsetunnon päälle. Niin on käynyt myös Kariitalle – erityisesti nuorempana. Opiskeluaikoina Kariitta ei halunnut lähteä ollenkaan ihmisten ilmoille, kun ihottuma oli päällä. Kun hän oli töissä kaupassa kädet ihottumaa täynnä, hänestä tuntui kuin ihmiset olisivat pelänneet, että sairaus tarttuu.

– Sairaus vaikuttaa paljon itsetuntoon, Kariitta sanoo.

Nykyisin, kun Kariittalla on ihottumaa kaulalla tai kasvoilla, hän pyrkii kertomaan tuntemattomille mahdollisimman pian omasta sairaudestaan. Se helpottaa sosiaalisissa tilanteissa olemista.

Mutta edelleen valmistautuminen juhliin tai illanistujaisiin ihottumaisen ihon kanssa on raskasta, eikä se oikein huvita. Paitsi silloin, kun kyseessä on sukujuhlat. Kariitan sisko kärsii täysin samanlaisesta atooppisesta ihottumasta. Suvun kesken mitään ei tarvitse peitellä ja ihmiset ymmärtävät, millaisesta sairaudesta on kyse.

Rasvaus on atoopikon tärkein arkirutiini

Atooppisen ihottuman tärkeimmät hoitokeinot ovat perus- ja lääkevoiteet (kortikosteroidivoiteet sekä kalsineuriinin estäjät takrolimuusi ja pimekrolimuusi). UV-valohoidoista voi olla hyötyä lievemmässä taudissa, kun tulehdusvaihe on hoidettu. Matkoista etelään erityisesti talvikuukausina on todettu olevan joskus hyötyä atooppisesta ihottumasta kärsiville.

Vaikeimmissa tapauksissa hoitona käytetään voiteiden lisäksi sisäisiä lääkkeitä – uusimpana hoitomuotona ovat biologiset lääkkeet, joista ensimmäiselle saatiin myyntilupa syksyllä 2018. Ne on kuitenkin tarkoitettu ainoastaan vaikeaan atooppiseen ekseemaan, ja ne ovat huomattavasti kalliimpia kuin muut hoitomuodot.

Rasvaus on atoopikolle oleellinen osa arkirutiineja. Pesulla tai saunassa ei voi kuvitellakaan käyvänsä, jos rasvat eivät ole mukana ja niitä ei pääse laittamaan heti pesun jälkeen.

– Jos illanvietossa on ex tempore -saunomista, minä en voi sellaiseen osallistua. Sairauden puhjettua olen jättänyt rasvaamatta itseni vain yhden kerran sen jälkeen, kun olen ollut vedessä. Se oli ensimmäisessä synnytyksessä, kun nousin synnytyshuoneen ammeesta pois, ja synnytys alkoi välittömästi, Kariitta sanoo.

Kariitan mies on niin tottunut vaimonsa tilanteeseen, että hänen ensimmäinen kysymyksensä tuolloinkin oli, tulenko rasvaamaan sinut.

– Silloin sanoin, että nyt ei taida olla oikea hetki sille, Kariitta naurahtaa.

Uimassa hän käy silloin tällöin. Yleensä lähi­uimahallissa, joka puhdistetaan otsonilla eikä kuivata ihoa niin paljon kuin kloori. Jumppaan hän menee silloin, kun on mahdollisuus käydä heti pesulla – hiki nimittäin ärsyttää atooppista ihoa myös. Ihon pitäminen puhtaana on tärkeää.

– Hoidan ihoani apteekin perusvoiteilla ja tarvittaessa kortisonivoiteella. Niitä on erilaisia eri kohtiin ihoa. Päänahkaan on esimerkiksi erillinen kortisoniliuos, Kariitta kertoo.

– Valohoidossa en ole käynyt ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen. Sairaus on minulla tuntunut paranevan vähän jokaisen lapsen syntymän myötä.

Hormonaaliset tekijät vaikuttavat atooppisen ihottumaan, mutta esimerkiksi raskauksien kohdalla toisilla sairaus helpottaa ja toisilla taas pahenee.

– Tärkeintä atooppisen ihottuman hoidossa on, että iho-oireet hoidetaan kunnolla ja ajoissa. Meille tulevista potilaista monet ovat alihoidettuja, Remitz sanoo.

– Ihottuma on helpompi hoitaa lievempänä, ja sen hoitamatta jättäminen on vaarallista, sillä se pitää yllä jatkuvaa tulehdustilaa. Kun iho ei suojaa ulkomaailmalta, se on herkempi ihotulehduksille.

Perintötekijät ja ympäristö altistavat

Taipumus atooppiseen ihoon on perinnöllinen. Tutkimuksissa on huomattu, että sairauden puhkeaminen hidastui riskilapsilla, joita hoidettiin ennakoiden perusvoiteilla.

Elintavoilla on vaikutusta atooppiseen ihottumaan – etenkin stressi ja epäsäännöllinen päivärytmi voivat herkistää kutinalle. Mikään yksittäinen ruoka-aine ei kuitenkaan aikuisella yleensä pahenna ihottumaa.

– Suurimmat atooppiseen ihottumaan vaikuttavat tekijät ovat geenit ja ympäristö, Remitz sanoo.

Jos yhdellä vanhemmalla on atooppinen ihottuma, lapsella on noin 25 prosentin todennäköisyys saada sama taipumus. Ja jos molemmilla vanhemmilla on sairaus, riski on noin 50 prosenttia.

Kariitta on omien raskauksiensa aikana syönyt muun muassa maitohappobakteereja ja syöttänyt niitä lapsilleen säännöllisesti, sillä joissakin tutkimuksissa on havaittu, että ne saattavat ehkäistä sairauden puhkeamista.

Myös säännöllinen elämänrytmi on Kariitan omien kokemusten mukaan sairauden ehkäisyssä tärkeää.

Atooppisen ihottuman kanssa eläminen on opettanut näkemään ne asiat, jotka Kariitalla itsellään vaikuttavat taudin puhkeamiseen. Siis mikä tekee iholle hyvää ja mikä ei.

– Valvominen, stressi ja suklaan syöminen vaikuttavat minulla ihon kuntoon.

Haastateltava esiintyy jutussa toiveestaan etunimellä.

Tunnista atooppinen ihottuma

• Atooppisen ihottuman ensimmäisiä merkkejä ovat ihon kutina ja kuivuus.
• Muita tyypillisiä oireita ovat punoittavat ja turvonneet laikut, ihon halkeilu ja hilseily sekä ärtyneessä vaiheessa pienet nesterakkulat.
• Atooppisesta ihosta on kyse siinä vaiheessa, kun ihottuma näkyy selvästi.
• Voimakkaan kutinan takia atooppisesta ihottumasta kärsivä usein raapii ihoaan rikki.
• Atooppinen ihottuma tulee tyypillisesti kehon taivealueille, kasvoihin ja näkyviin osiin ihoa.
• Atoopikolla on usein myös allergista nuhaa, silmäoireita ja astmaa.

Lähde: Allergia-, iho- ja astmaliitto 

Julkaistu Terveydeksi! 4/2018

teksti Tiia Lappalainen
kuvat Vilja Harala
asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri ja dosentti Anita Remitz, HUS:n Iho- ja allergiasairaala