Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Ihonhoito | 01.06.2015
Auringosta voi ja kannattaa nauttia, kunhan huolehtii riittävästä suojauksesta. Yleisin virhe on käyttää aurinkovoidetta liian vähän ja harvakseltaan.
Kun ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Atte Kivisaari oli pikkupoika 1970-luvulla, hänen isoäitinsä järjesti lapsenlapsille kilpailun. Se joka ruskettuisi eniten, saisi palkinnoksi suklaalevyn.
– Onneksi asenteet ovat vähän muuttuneet noista ajoista. Mutta kulttuurinen ilmapiiri auringonoton ympärillä on edelleen liian myönteinen. Rusketusta palvotaan kauneusihanteena, eikä auringon vaaroja ymmärretä riittävästi, Kivisaari pahoittelee.
Ihotautilääkäri näkee työssään auringon pimeän puolen. Liiallinen auringolle altistuminen lisää merkittävästi erilaisten ihosyöpien riskiä.
Hän haluaa välttää vaaroilla pelottelua, mutta peräänkuuluttaa järkevää aurinkokäyttäytymistä.
– Aurinko vapauttaa mielihyvähormoneja ja tuntuu hyvältä. Mutta sen, kuten nautintoaineiden kohdalla, tarvitaan kohtuukäyttöä. Tällöin huolehditaan aurinkovaatetuksesta – eli peitetään iho. Vaatteiden ulkopuolelle jäävä iho suojataan riittävän voimakkailla aurinkosuojavoiteilla.
Lisäksi on hyvä tiedostaa, että auringon UV-indeksi ja polttava vaikutus on suurimmillaan keskipäivällä ja alkuiltapäivällä.
Suomalaisten yleisin virhe on, että aurinko-suojavoiteita käytetään liian harvoin ja liian vähän.
– Aurinkosuojavoiteita pitäisi käyttää aina kesällä ulos lähdettäessä ja myös pilvisenä päivänä. Jotta voide ehtii imeytyä kunnolla, sitä on annosteltava vartti tai puoli tuntia ennen ulos lähtöä.
Kivisaaren mukaan oikea määrä voidetta on 2–3 kertaa se määrä, mitä useimmat ovat tottuneet laittamaan.
– Aurinkosuojavoidetta on myös lisättävä parin kolmen tunnin välein, mikäli auringossa oleilu jatkuu – ja aina uimisen jälkeen.
Ihotautilääkäri muistuttaa, että jokainen paljaaksi jäävä kohta kannattaa voidella. Tämä koskee myös korvia, korvantauksia ja huulia.
Tarpeen ovat myös aurinkolasit. Ne auttavat häikäisyyn ja suojaavat lisäksi silmäluomia ja silmänpohjia auringolta.
Mikäli ihotyyppi on herkästi palava, aurinkosuojavoiteen suojakertoimen olisi hyvä olla vähintään 30, mieluummin 50.
Koska jokainen palamiskerta jää niin sanottuun ihon muistiin ja kasvattaa ihosyöpäriskiä, erityisen tärkeää on huolehtia lasten aurinkosuojauksesta.
Vanhemmilla on vastuu lastensa terveydestä, ja tämä pätee myös aurinko-suojaukseen.
– Pienten, alle kaksivuotiaiden lasten aurinkosuojaus tehdään pääasiallisesti vaatetuksen avulla, eikä alle 2-vuotiasta lasta ole syytä viedä suoraan auringonpaisteeseen kello 10–16. Saatavana on myös erityisiä UV-suojatekstiilejä, jotka estävät tehokkaasti auringonsäteiden tunkeutumisen vaatteiden läpi, Kivisaari kertoo.
Kuumalla ja aurinkoisella säällä täytyy muistaa kuitenkin lämpöhalvauksen riski, ja riittävästä juomisesta on huolehdittava. Leikki- ja oleskelupaikat on syytä hakea varjon puolelta.
– Aurinkosuojavoiteita kannattaa alle 2-vuotiailla käyttää vain poikkeustapauksissa, eli jos jostain syystä lapsen on ”pakko” olla auringossa. Silloin on syytä käyttää lapsille suunniteltuja tuotteita, Kivisaari sanoo.
Alle 6-vuotiaille lapsille suositellaan ensisijaisesti heille suunnattuja aurinkosuojavoiteita, mutta myös tässä ikäryhmässä pyritään iho suojaamaan pääosin vaatetuksella sekä välttämällä turhaa auringossa oleilua kello 11–15.
– Lasten kohdalla korostuu se, että voiteita on lisättävä ulkoilun pitkittyessä. Niitä on lisättävä esimerkiksi aina uimisen jälkeen. Myös lapsen silmät on hyvä suojata aurinkolaseilla, Kivisaari korostaa.
Vesileikkijään kohdistuu niin auringon suora paiste kuin heijastus veden pinnasta. On hyvä muistaa, että auringon säteet ulottuvat myös veden alle.
Kivisaari huomauttaa, että auringonottoon liittyy monia harhakäsityksiä. On esimerkiksi väärin ajatella, että vain palaminen on haitallista.
– Aurinko aiheuttaa ihon DNA:ssa pysyviä muutoksia jo ennen kuin iho pääsee palamaan. Aurinko myös vanhentaa ihoa. Elimistö pyrkii korjaamaan muutoksia, mutta se, kuinka hyvin se onnistuu, on rajallista ja yksilöllistä.
Harhaluuloihin kuuluu myös, että ruskettuminen suojaisi ihoa riittävästi auringon haitallisilta vaikutuksilta.
Apteekkari Petri Kröger Joroisten apteekista muistuttaa, että apteekeista löytyy laaja valikoima erilaisille ihotyypeille tarkoitettuja, testattuja ja turvallisia ainesosia sisältäviä aurinko-suojavoiteita.
Perinteisten voiteiden lisäksi apteekeissa on myynnissä esimerkiksi aurinkosuojaa tarjoavia suihkeita, puikkoja ja huulivoiteita. Suihke voi olla kätevä, kun aurinkosuojaa laitetaan esimerkiksi päänahkaan – tai lapselle, joka ei oikein malta pysyä uimarannalla paikallaan. Saatavana on myös esimerkiksi hajusteettomia ja kasvojen värivirheitä tasaavia aurinkosuojavoiteita.
Aurinkosuojavoiteet jaotellaan perinteisesti kemiallisiin ja fysikaalisiin voiteisiin. Kemiallisissa voiteissa tuotteen molekyylirakenne muuttaa auringon säteilyn iholla lämmöksi. Fysikaalisissa voiteissa titaani- ja sinkkidioksidi heijastavat osan auringon säteistä pois.
Pelkästään fysikaaliseen vaikutukseen perustuvia voiteita on vähän: yleistymässä ovat erilaiset yhdistelmävoiteet, joissa on sekä kemiallista että fysikaalista vaikutusta.
– Kannattaa varmistaa, että voiteessa on suoja sekä UVB-säteilyä että syvemmälle ihoon menevää UVA-säteilyä varten, Kröger vinkkaa.
Mikäli iho pääsee kuitenkin lievästi palamaan, niin sitä kannattaa viilentää aluksi vaikkapa kylmillä hauteilla.
– Tämän jälkeen iholle kannattaa levittää hydrokortisonia ja sitten vielä kosteusvoidetta tai after sun -voidetta. Kosteuttava ja viilentävä -after sun -voide tekee iholle aina hyvää pidemmän auringolle altistumisen jälkeen, Kröger kertoo.
Palamistapauksissa myös tulehduskipulääke lievittää oireita. Punaihoisen kannattaa myös juoda riittävästi ja huolehtia nestetasapainosta.
– Vakavammissa palovammoissa on syytä kääntyä lääkärin puoleen.
Eräät lääkeaineet herkistävät auringon polttavalle vaikutukselle. Tällainen vaikutus on muun muassa tietyillä antibiooteilla, nesteenpoistolääkkeillä sekä paikallisesti käytettävillä kipugeeleillä.
– Apteekissa kerrotaan, jos lääkkeellä on yhteisvaikutusta auringon kanssa. Silloin suojautumiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, Kröger muistuttaa.
Vaan miten käy auringon vaikutuksesta elimistössä syntyvän D-vitamiinin, kun isolta keltaiselta suojaudutaan oikein huolellisesti?
– Käytännössä riittävä määrä D-vitamiinia syntyy jo hyvin pienen aurinkoaltistuksen jälkeen, noin kymmenessä minuutissa, jos käsivarret ovat peittämättä. Mutta terveellisempi vaihtoehto on suojata iho kunnolla ja nauttia D-vitamiinit purkista, Petri Kröger linjaa.
Auringon säteily voi sekä aiheuttaa sairauksia ja iho-ongelmia että helpottaa niitä.
Teksti Matti Välimäki, kuvat iStockphoto
Asiantuntijana ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Atte Kivisaari, Lääkäriasema Eloni ja apteekkari Petri Kröger, Joroisten apteekki
Julkaistu Terveydeksi! 2/2015