Henkilö | 06.06.2024 | JAANA KALLIOKOSKI | VILJA HARALA
Kari Ketonen: ”Optimismin hetkinä olen täynnä virtaa”
Näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja Kari Ketonen on oppinut ymmärtämään stressinhallinnan ja itsensä kuuntelun merkityksen kantapään kautta.
Tällä hetkellä voin kohtalaisesti, vaikka kaikenlaiset työprojektit tuottavatkin jonkin verran stressiä. Olen freelancer ja mukana parissakin eri yrityksessä. Välillä joudun ”vaihtamaan hattua” monta kertaa päivässä. Nyt työn alla on kuvauksia ja käsikirjoittamista. Teen myös puhekeikkoja eri yrityksissä ja yhteisöissä. Lisäksi kirjoitan kirjaa autonomisesta hermostosta, stressistä ja läsnäolon merkityksestä.
Viimeisen vuoden aikana olen selvinnyt useista uusista ammatillisista haasteista jopa hyvin tuloksin. Luottomies All In -elokuva on yllättänyt positiivisesti menestyksellään. Nyt näyttää vahvasti siltä, että300 000 katsojan raja ylittyy. Myrskyluodon Maija -elokuva on todennäköisesti buustannut meitäkin. On kiva, että kotimainen elokuva menestyy.
Joka päivä keskityn kuuntelemaan itseäni ja hengitystäni. Opiskelin 2000-luvun alussa kehopsykoterapiaa ja valmistuin psykoterapeutiksi. Kymmenen vuotta sitten aloin puhua puhekeikoillani hengittämisestä, sen merkityksestä ja vireystilan säätelystä. Vireystila alkaa kiihtyä stressitilanteissa, ja stressi kroonistuu helposti, jolloin uuvumme. Olen joutunut kamppailemaan oman stressini kanssa, mutta opinnot, oma terapiani ja kaikki kokemani vaikuttavat vahvasti tapaani tehdä asioita.
Uudenlaista tekemistä tuntuu ilmestyvän elämääni tasaisin väliajoin. Elokuvaohjaajan ja -käsikirjoittajan ura alkoi hiukan yllättäen viisikymppisenä. Luottomies All in on ensimmäinen käsikirjoittamani elokuva, jonka myös ohjasin. Sitä ennen olen ohjannut tv-ohjelmia ja Häät ennen hautajaisia -elokuvan. Saa nähdä, mitä on vielä edessä.
En pärjäisi ilman kalenteria, mutta välillä en meinaa pärjätä sen kanssakaan. Kokemus siitä, onko töitä liikaa vai mahtuisiko vielä, vaihtuu fiiliksenkin mukaan. Jos tuntuu, että olen tosi väsynyt, ei tee mieli ottaa lisää kalenterintäytettä. Sitten voikin tulla yllättäviä optimismin hetkiä, jolloin olen täynnä virtaa ja lupaudun taas johonkin. Yritän kuitenkin katsoa kokonaiskuvaa ja jaksamiseni tasoa – sitä, miten paljon olen tehnyt töitä ja milloin on viimeksi ollut vapaata.
Tavoitteenani on pysyä terveenä ja työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Käyn säännöllisesti uimahallin kylmäaltaalla, mikä on hyvä keino rauhoittaa autonomista hermostoa. Yritän syödä terveellisesti ja käyttää maltillisesti alkoholia. Joskus tulee käytyä muutamalla oluella, ja sen huomaa heti yöunissa.
Jotta jaksaisi paremmin – sekin vaatii ylimääräistä huomiota ja energiaa. Olisi tärkeä ymmärtää stressin ja palautumisen mekanismit sekä miten ylläpitää hermoston kykyä säädellä vireystiloja. Säätelyä ja palautumista voi tehdä ennaltaehkäisevästikin, mutta usein näistä kiinnostutaan vasta, kun tilanteelle on pakko tehdä joitain. Näin kävi itsellenikin.
Aamuni alkavat hampaiden harjaamisella. Jos työn alla on kuvaukset, se tarkoittaa yleensä varhaisia aamuheräämisiä, ja rytmi muuttuu sen mukaiseksi. Jos päiväni eivät ole aikataulutettuja, rytmi liukuu enemmän iltapainotteiseksi ja nukun aamulla pidempään. Iän myötä huomaan, että olen iltaisin väsyneempi ja heräänkin luonnostaan aikaisemmin.
Teen mielelläni ruokaa, sillä se on rauhoittavaa. Kokkaan erilaisia mössöjä, esimerkiksi risottoja. Välttelen gluteenia, sillä olen huomannut, että se aiheuttaa uneliaisuutta. Olen sekasyöjä, mutta aika vähän tulee syötyä punaista lihaa. Kuvauspäivinä syön kasvislounaan, sillä pitkinä päivinä kevyempi syöminen tuntuu ylläpitävän virkeyttä paremmin.
Omalla ajallani haluan elää ilman suunnitelmia. Tykkään pitää päiviä, jolloin minulla ei ole mitään sovittua. Käyn kävelyllä, syömässä ulkona, otan rauhallisesti, käyn salilla tai kylmäaltaassa. Jos kirjoitan aamulla pari tuntia, sen jälkeen pitää taas miettiä, mikä on seuraava askel. Kirjoitustyöhän on koko ajan takaraivossa. Puristamisen ja rentoutumisen suhde on oleellista kirjoittamisessa. Olen oppinut tunnistamaan, milloin olen levon tarpeessa ja milloin motivoitunut sekä inspiroitunut.
Salainen paheeni on suklaa ja jäätelö, vaikka eivät ne nyt enää sitten salaisia ole. Ei ehkä ihan joka päivä, mutta helposti ne tulevat illalla mieleen. Yritän kuitenkin vähentää sokerin syöntiä.
Liikunta on minulle ehdoton juttu, mielellään muutaman kerran viikossa. Kesällä pyrin käymään metsäpoluilla juoksemassa. Olen siirtynyt asfalttijuoksusta metsään, sillä se on monipuolisempaa, kropalle lempeämpää ja haastaa tasapainoa eri tavalla. Ja tietenkin luonto on iso osa harrastusta.
Kari Ketonen on mukana muun muassa Luottomies-sarjassa ja Luottomies All In -elokuvassa.
Julkaistu Terveydeksi! 2/2024
