‹ Takaisin

Hoidossa  |  26.09.2015

Oikea lääke oikeaan aikaan

Lääkehoidon onnistuminen on joskus pienestä kiinni. Tabletin ottaminen saattaa unohtua, ajankohta voi olla väärä tai dosetin käyttö hankalaa. Annospusseihin jaetut lääkkeet parantavat turvallisuutta ja säästöjäkin syntyy.

Helsingin Herttoniemestä tavoitetaan koko Suomi. Siellä sijaitsevan ANJA-annos­jakeluyksikön tiloista lähtee
annospusseihin pakattuja lääkkeitä noin 300 apteekkiin Suomen jokaiseen kolkkaan.

− Apteekeista lääkkeet päätyvät asiakkaille, joita on annosjakelun piirissä Suomessa jo kaikkiaan yli 40 000. Meiltä lähetetään vuosittain noin 20 miljoonaa pussia. Ikääntyvien määrän kasvu on lisännyt annosjakelun suosiota, toteaa toimitusjohtaja, proviisori Risto Suominen.

Annosjakelua hoitavat lisäksi pari muutakin yritystä sekä isommat sairaala-apteekit. Asiakkaat löytyvät lähinnä kotihoidon piiristä, mutta myös yksittäisten asiakkaiden määrä on kasvussa.

Aikaa vapautuu hoitotyöhön

Monen kunnan kotihoito on siirtynyt annos­jakeluun, eikä lääkkeitä siis jaeta enää käsin dosetteihin eli annosjakelijoihin.

− Hoitajan aika säästyy varsinaiseen hoitotyöhön. Jos lääkkeitä on paljon, jakeluun voi vierähtää jopa vartti. Kun lääkkeet ovat valmiiksi pusseissa, ei ole myöskään erehtymisen vaaraa. Lääkitysturvallisuus paranee, eikä kotiin jää tarpeettomia lääkkeitä, jos lääkitys muuttuu, kiittelee Helsingin kaupungin kotihoidon sairaanhoitaja Irene Kostamo.

Kostamo lähettää kotihoidon lääketilauksen Herttoniemen apteekkiin, jossa farmaseutti Ulla Heliniemi on valmiina.

− Annosjakeluasiakkaita on meillä jo yli 400. Kun lähetän tilauksen eteenpäin annosjakeluyksikköön maanantaina, lääkkeet ovat apteekissa keskiviikkona. Jo torstaina toimitamme ne kotihoitoon tai asiakas voi hakea pussinsa suoraan apteekista, kuvaa Heliniemi toiminnan ripeyttä.

Proviisori Marjukka Aarnin mukaan Hertto­niemen apteekilla on kotihoidon asiakkaiden lisäksi yli 30 yksittäistä annosjakeluasiakasta.

− Omaiset tai asiakkaat itse voivat turvata lääkitystä annospussien avulla. Jos epäilee, ettei muista ottaa lääkkeitään, tai kaikki tabletit eivät mahdu dosettiin, annosjakelu on hyvä vaihtoehto.

Jos kyseessä on uusi asiakas, hänen kokonais­lääkityksensä tarkistetaan ennen annosjakelun aloitusta. Tällä vältetään haitalliset yhteisvaikutukset. Tarpeen mukaan apteekista otetaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin. Kun reseptit ovat pääsääntöisesti sähköisessä muodossa, niiden uusimispyynnöt hoituvat myös apteekin kautta.

Farmaseutti Heliniemi tarkistaa kunkin asiakkaan lääkityskortin ja klikkaa eteenpäin tarkistamansa tilauslistan. Tarkoitukseen käytettävä tietokoneohjelma on sen verran viisas, että poikkeamat vilistävät punaisina ruudulla. Joitakin muutoksia oli tänäänkin tehtävä, tarkkuudesta ei tingitä.

Hermokeskus valppaana

Farmaseutti Kirsi Saari katsastaa saapuneen tilauksen ANJA-annosjakeluyksikön toimi­tiloissa. Nytkin tietokoneohjelmasta on iso apu: siitä näkee, jos yhteisvaikutuksia on tai annosteluajankohtaan on päässyt virhe. Saaren katsastama tilauslista päätyy työnjohtajien kautta tuotantoon.

Tuotannossa puhtausvaatimukset vierailijoille ovat yhtä tiukat kuin henkilöstöllekin. Vieraat suojaavat itsensä kertakäyttöasustein, päähän sujautetaan myssy, käsiin hanskat ja jalkoihin kenkäsuojat. Tuotantotiloissa käyttäydytään kuin lääketehtaassa.

Koneet pussittavat

ANJA-annosjakeluyksikön tiloissa työskentelee kaikkiaan 50 henkeä. Heistä yli 30 toimii tuotannossa, jossa on yhdeksän annosjakelukonetta sekä kolme tarkastuskonetta vielä varmistamassa pussien sisältöä.

Koneen syövereissä on kasetteja, joihin kuhunkin mahtuu jopa tuhansia tabletteja. Lääkkeet kiitävät eteenpäin – seuraava laite annostelee muovisiin kerta-annospusseihin oikeat tabletit kulloisellekin asiakkaalle lääkärin reseptin ja apteekin tilauksen mukaan.

− Lääkkeiden täytyy soveltua koneelliseen käsittelyyn, ne eivät saa rikkoutua prosessin aikana, toteaa toimitusjohtaja Suominen.

Yksi pussi täyttyy sekunnissa. Koneen sisällä on printteri, joka kirjaa jokaiseen pussiin asiakkaan ja apteekin nimen, lääkkeen ottopäivä­määrän ja kellonajan sekä tiedon, mitä lääkkeitä pussi sisältää. Kerralla lääkkeitä annostellaan yleensä kahden viikon tarpeiksi.

− Hävikki jää pieneksi, kun kotona tai palvelukeskuksessa on vain parin viikon lääkkeet. Jos lääkitystä muutetaan, käyttämättömiä lääkkeitä ei kerry turhan päiten, muistuttaa Suominen.

Kone nakuttaa myös repäisykohdan annospussiin, joten lääkkeiden otto on helppoa. Laite osaa katkaista rullan eri asiakkaiden välissä. Pusseihin tulee viivakoodi, joka kertoo sisällön.

Lääkkeiden erätiedot tallentuvat muistiin. Tällöin yksittäinen lääke on tarvittaessa helppo jäljittää. Suomisen mukaan kaikki vaiheet on tarkasti dokumentoitu.

Kone myös kuvaa kunkin pussin, ja jos poikkeamia esiintyy, kahden viikon lääkerulla sujahtaa tarkistuslaatikkoon. Katja Kaipainen poimii rullan hyppysiinsä ja ryhtyy etsimään syytä.

− Tietokoneruudun kuvat kertovat parin kapselin olevan niin kiinni toisissaan, ettei kone ole toista havainnut. Siksi se on antanut virheilmoituksen, joka tässä tapauksessa ja myös yleensä on aiheeton. Joskus tabletti eksyy väärään pussiin, esimerkiksi aamulääke päivä­lääkkeisiin, tai tabletti on koneessa rikkoutunut. Siksi kaikki virheilmoitukset tarkistetaan huolella.

Logistiikka pelaa

Pakkaamon puolella lääkerullat pakataan laatikoihin, joista selviää, mihin apteekkiin lähetys on matkalla. Päivittäin 70−80 sinetöityä laatikkoa lähtee lääketukun kuljettamana eteenpäin.

Muutama laatikoista päätyy Herttoniemen apteekkiin, jossa niitä aletaan heti purkaa.

− Katsomme, että mukana ovat oikeat lääkkeet, ja pakkaamme ne uudelleen joko koti­hoidon eri yksiköitä varten tai otamme yksittäisten asiakkaiden rullat erikseen, kertoo farmaseutti Ulla Heliniemi.

Ympyrä sulkeutuu, kun sairaanhoitaja Kostamo pääsee poimimaan omien asiakkaidensa lääkerullat kotihoitoon saapuvista laatikoista. Jos asiakkaan lääkitys on juuri muuttunut ja pussista täytyy poistaa jokin lääke, sekin vielä onnistuu.

− Kaikkien lääkkeiden kuvat löytyvät netti­palvelusta, jota hoitajat pääsevät kännykällä katsomaan. Kuvista näkee helposti, mikä lääke poistetaan.

Paljon hyötyä

Proviisori Marjukka Aarnin mukaan annos­jakelu selkeyttää ja helpottaa lääkkeiden ottoa. Kun tarvittavat tabletit ovat pusseissa, kotona asuva ei tarvitse hoitajaa annostelemaan lääkkeitään. Ikäihmisillä on yleensä käytössään useita lääkkeitä, joita pitää ottaa eri aikaan vuoro­kaudesta. Varsinkin muistisairaiden on vaikea hahmottaa lääkitystään.

− Apteekissa kyllä neuvomme, jos yksittäiset asiakkaat tai omaiset ovat kiinnostuneita annosjakelusta.

Omasta apteekista saa tarkempaa tietoa palvelun hinnasta.

Säästöjä tulee siitä, ettei käyttämättömiä ja vanhentuneita lääkkeitä kerry kotiin.

Sairaanhoitaja Kostamo kiittelee kotihoidon asiakkaiden turvattua lääkehoitoa, kun lääkkeen annostelussa vaarana eivät ole edes inhimilliset virheet.

− Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kun lääkityksen kanssa ei tarvitse hermoilla, lisää Aarni.

Lisää tietoa

Apteekeissa eletään digiaikaa

Vaikka apteekeissa henkilökohtainen neuvonta on tärkeää, sähköinen maailma on ollut apteekkien arkea jo pitkään. Digitaaliset ratkaisut helpottavat päivittäistä toimintaa.

− Sähköiset reseptit ovat olleet viime vuosina suurin muutos. Asiakkaalla on aina resepti tallessa ja hän voi hakea lääkkeensä mistä apteekista hyvänsä, toteaa apteekkari Riitta Andersin Turengin apteekista.

Lääkäri tallentaa sähköisen reseptin Kanta-palvelun resepti­keskukseen, josta farmaseutti pääsee katsomaan tietoja ja toimittamaan reseptin. Asiakkaalla on hyvä olla mukanaan lääkäriltä saatu paperinen potilasohje esimerkiksi käyttö­katkon varalta, mutta se ei ole välttämätön.

− Reseptin toimitus on nopeutunut. Uusimisetkin hoituvat helposti, kunhan asiakas on tehnyt reseptin uusimispyynnön apteekin tai terveydenhuollon kautta. Kun resepti on uusittu, asiakas saa tekstiviestin ja voi hakea lääkkeensä.

Asiakas voi katsella sähköisiä reseptejään www.kanta.fi:n Omakanta-osiossa, jossa näkyy, milloin säännöllisesti käytettävien lääkkeiden reseptit olisi uusittava. Lähivuosina Omakantaan voi itse tallentaa henkilökohtaisia hyvinvointi- ja terveystietojaan. Esimerkiksi verenpaineen seurantatiedot ovat tällöin varmassa paikassa.

Lisäksi useissa apteekeissa on käytössä yhteisvaikutus­ohjelma, joka vertaa lääkeostoa automaattisesti samasta
apteekista aiemmin ostettuihin reseptilääkkeisiin. Tämä parantaa lääkitysturvallisuutta.

Lääkekorvauksen saa suorakorvauksena apteekissa jopa ilman Kela-korttia, mutta henkilöllisyys on todistettava. Apteekki saa Kelan palvelimilta ajantasaiset tiedot sekä asiakkaan korvausoikeuksista että omavastuukertymästä.

Noin sadassa apteekissa apuna on robotti, joka järjestää lääkevarastoa ja toimittaa tilatut lääkkeet farmaseutille. Andersin kiittelee robotin tehokkuutta, nopeutta ja varmuutta. Lääketurvallisuus on taattu, kun inhimillisiä virheitä ei tapahdu.

− Sähköistä aikaa kuvaavat myös verkkoapteekit, joista on Suomessa turvallista ostaa lääkkeitä. Nettiasiointiin tottuneet nuoret ovat ottaneet verkkoapteekit omakseen, mutta etenkin iäkkäämpi väestö haluaa asioida kasvokkain. Olemme kuitenkin apteekeissa valmiina myös verkkoapteekin suosion kasvuun.

Teksti Tarja Västilä, kuvat Susa Junnola

Julkaistu Terveydeksi! 3/2015