Terveys | 30.05.2016
Huolehdi ehkäisystä
Elämäntilanne ratkaisee, millainen ehkäisymenetelmä on itselle sopiva. Naisella riittää valinnanvaraa raskauden ehkäisyyn, mutta ainoastaan kondomi suojaa sukupuolitaudeilta.
Ehkäisyn tarve on erilaista eri elämänvaiheissa. Jos sitä oikeaa ei ole vielä löytynyt, seksin harrastaminen on satunnaista, kumppanit vaihtuvat tai seksistä pidättäydytään kokonaan.
− Ennen ehkäisyn valintaa voisi miettiä omaa elämäntilannettaan. Onko vakituisessa suhteessa ja haluaako estää raskauden vai onko kumppaneita useita ja tarvetta suojautua myös seksitaudeilta. Sekin ratkaisee, haluaako hankkia lapsia lähitulevaisuudessa vai vasta vuosien kuluttua, toteaa seksologian johtava asiantuntija Tarja Santalahti Väestöliitosta.
Kun ehkäisyn tarve on ajankohtaista, kannattaa valmistautua ennen lääkärille menoa.
− On hyvä pistää ennalta paperille mieltä vaivaavia asioita. Lääkäriltä voi kysyä eri vaihtoehdoista, niiden luotettavuudesta, helppokäyttöisyydestä, siedettävyydestä, sivu- tai haittavaikutuksista ja siitä, miten ehkäisy vaikuttaa raskaaksi tulemiseen jatkossa.
Tärkeää on muistaa viimeisten kuukautisten päivämäärä ja kierron pituus sekä kertoa käytössä olevista lääkkeistä ja omista ja lähisukulaisten sairauksista, etenkin sydän- ja verisuonitaudeista.
− Naisen on hyvä myös tietää, mikä on eri ehkäisymenetelmien vaikutusmekanismi. Jos valitsee kierukan, lääkäri voi näyttää, millainen väline se oikein on. Samalla turhat pelot karisevat ja tulee turvallinen olo.
Vain kondomi suojaa taudeilta
Kondomi on usein ensimmäinen ja paras ehkäisyvaihtoehto. Raskauden lisäksi se suojaa oikein käytettynä sukupuolitaudeilta, toisin kuin muut ehkäisymenetelmät.
Kondomin käyttö on huolehtimista omasta ja kumppanin seksuaaliterveydestä. Tilapäisissä seksisuhteissa satunnaisen kumppanin kanssa on syytä aina käyttää kondomia.
Monenlaisia e-pillereitä
Yhdistelmäehkäisypillerit sisältävät estrogeenia ja keltarauhashormonia. Ne sitkeyttävät kohdunkaulankanavan limaa ja muuttavat kohdun limakalvoa, jolloin siittiöiden kulku hankaloituu ja munasolun kiinnittyminen estyy.
Eri merkeillä on erilaiset käyttötavat. Osassa tabletti otetaan kerran päivässä kolmen viikon ajan ja pidetään viikon tauko. Ehkäisy kattaa myös taukoviikon. Joissakin on liuskan lopussa lumetabletteja: pillereitä otetaan joka päivä ilman taukoa.
Käyttö aloitetaan kuukautisten ensim-mäisenä päivänä, jolloin teho on voimassa heti. Samalla varmistetaan, ettei ehkäisy ala raskauden aikana. Pilleri otetaan suunnilleen samaan aikaan päivästä. Jos unohtaa ja aikaa kuluu yli 12 tuntia, toimintaohje on syytä tarkistaa pakkausselosteesta, käyttää kondomia viikon ajan tai pidättäytyä seksistä. Jos oksentaa tai ripuloi muutaman tunnin sisällä pillerin ottamisesta, lisäehkäisy on tarpeen.
− Pillereistä on muutakin hyötyä kuin ehkäisy: kuukautisvuodon määrä ja kivut vähenevät, kierron pituus on säännöllinen ja kuukautisten siirtäminen onnistuu kätevästi. Naiset pitävät myös siitä, että ehkäisy on omassa hallinnassa, toteaa Santalahti.
Yhdistelmäehkäisyn estrogeeni ei sovi esimerkiksi aurallista migreeniä sairastavalle. Hänen kannattaa keskustella lääkärin kanssa muun muassa minipillereistä. Ne sisältävät vain keltarauhashormonia, joka ehkäisee siittiöiden pääsyn ja munasolun kiinnittymisen kohtuonteloon. Minipillereitä otetaan kerran päivässä ilman taukoja, ja niillä ei voi siirtää kuukautisia.
Laastari vai rengas?
Santalahden mukaan ehkäisylaastari on nykyisin suosittu. Se sopii unohtelevaiselle paremmin kuin e-pillerit. Laastari vaihdetaan uuteen viikon välein ja kolmen viikon jälkeen pidetään taukoviikko.
− Laastarista vapautuu estrogeenia ihon läpi verenkiertoon. Se pysyy hyvin iholla, kun asettaa sen kohtaan, jossa se ei hinkkaudu. Laastarilla on samat hyödyt kuin yhdistelmäehkäisyllä. Jos hormonaalinen ehkäisy ei sovi tai painaa yli 90 kiloa, laastaria ei voi käyttää.
Ehkäisyrengas asetetaan emättimeen, ja se toimii samalla periaatteella kuin laastari. Yhtä rengasta käytetään kolme viikkoa, jonka jälkeen on taukoviikko.
− Renkaan voi poistaa yhdynnän ajaksi, kunhan muistaa pistää sen takaisin kahden tunnin sisällä. Rakastelun jälkeen ei ole hyvä heti nukahtaa, muistuttaa Santalahti.
Injektio vai implantti?
Hormonaalisiin ehkäisymenetelmiin kuuluvat myös ehkäisyinjektio ja -kapseli.
− Ruiskulla annettavasta injektiosta saa tuhdin annoksen synteettistä keltarauhas-hormonia ja ehkäisytehon kolmeksi kuukaudeksi. Haittana on, että hedelmällisyys palautuu viiveellä ja osteoporoosiriski kasvaa. Injektio sopii aikuisille tai synnyttäneille naisille, kertoo Santalahti.
Ihon alle asetettavan kapseliehkäisee pitkä-aikaisemmin. Teho säilyy valmisteesta riippuen kolmesta viiteen vuotta, jonka jälkeen kapseli poistetaan. Implanttia ei huomaa eikä se juurikaan tunnu. Munasolun irtoaminen estyy vuosiksi. Samalla kuukautiskivut ja -vuodot vähenevät.
Kierukka ehkäisee vuosia
Nykysin kuparikierukkaa yleisempi on hormonikierukka, joka asetetaan kohtuun ja jossa on kertarauhashormonia erittävä säiliö. Molemmat kierukat ehkäisevät munasolun hedelmöittymistä. Gynekologinen tulehdus sekä kohdun runko-osan poikkeavat rakenteet saattavat estää käytön.
− Lääkäri voi asettaa kierukan kymmenen päivän kuluessa vuodon alusta tai välittömästi raskauden keskeytyksen jälkeen tai kun synnytyksestä on kulunut kaksi kuukautta. Kierukka vaihdetaan viiden vuoden välein.
Santalahden mukaan kierukkaa käyttävät naiset tuntevat elimistönsä. Kuukautisten jälkeen voi varmistaa kierukan langoista, että laite on paikoillaan. Jos yhdynnässä langat pistelevät penistä, lääkäri voi lyhentää naruja.
Ei enää lapsia?
Lopullinen ehkäisykeino on sterilisaatio, jossa katkaistaan naisen munanjohtimet tai miehen siemenjohtimet. Sterilisaatiopäätöstä pitää harkita huolella. Lain mukaan sterilisaatio voidaan tehdä vain henkilön omasta pyynnöstä tietyin ehdoin:
− Nainen on täyttänyt 30 vuotta, synnyttänyt kolme lasta tai hänellä on yksin tai puolisonsa kanssa yhteensä kolme alaikäistä lasta. Lisäksi toimenpide on mahdollista, jos raskaus vaarantaisi naisen hengen tai terveyden tai jos perinnöllinen sairaus vaikuttaisi jälkeläisten kehitykseen, listaa Santalahti.
Lisää tietoa
Yleisimmät sukupuolitaudit
Sukupuolitaudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä, myös suu- ja anaaliseksissä. Klamydia, kondylooma ja genitaaliherpes ovat Suomen yleisimpiä seksitauteja.
Klamydia
Yleisyys: Tartuntoja on noin 13 000 vuosittain.
Oireet: Valtaosa tartunnoista on oireettomia tai vähäoireisia. Naisilla on virtsakirvelyä, lisääntynyttä valkovuotoa, alavatsakipuja ja välivuotoja, miehillä virtsakirvelyä ja harmaata vuotoa virtsaputkesta. Suutartunta ilmenee kurkkukipuna ja peräsuolitartunta kirvelynä. Jälkioireina voi olla niveltulehdus sekä lisäkives- tai sisäsynnytintulehdus, jotka voivat aiheuttaa lapsettomuutta.
Hoito: Kerta-annos antibioottia, myös seksikumppani on hoidettava.
Kondylooma
Yleisyys: Arviolta kolmannes nuorista aikuisista on saanut tartunnan.
Oireet: Yleensä oireeton, joskus kutinaa, vain yhdellä prosentilla näkyviä muutoksia alapäässä. Osa limakalvomuutoksista voi edetä kohdunkaulansyövän esiasteiksi ja johtaa hoitamattomana syöpään. Miestenkin tulehdus altistaa syövälle.
Hoito: Suurin osa paranee itsestään. Tarvittaessa otetaan papa-näyte. Lääkettä ei ole, hoitoina ovat muun muassa voiteet, liuokset, laser- tai jäädytyshoito.
Huom! 11–12-vuotiaat tytöt saavat papilloomavirukselta eli HPV-tartunnalta suojaavan rokotteen maksutta osana kansallista rokotusohjelmaa.
Genitaaliherpes
Yleisyys: Arviolta yli viidesosa suomalaisista sairastaa tietäen tai tietämättään.
Oireet: Alapään iho ja limakalvot kihelmöivät, myöhemmin syntyvät nesterakkulat märkivät ja aristavat puhjettuaan. Oireet voivat ilmetä vasta vuosien päästä tai uusiutua.
Hoito: Parantavaa lääkettä ei ole. Oireita voidaan lievittää ja rakkuloita estää lääkkeillä.
Jälkiehkäisyä vain tilapäisesti
Jälkiehkäisyyn voi turvautua, jos yhdynnässä ei ole käytetty ehkäisyä tai ehkäisy on pettänyt, esimerkiksi kondomi rikkoutunut tai luiskahtanut pois paikoiltaan.
Hedelmällisessä iässä olevat naiset voivat hankkia jälkiehkäisyn apteekista ilman reseptiä, mutta valmisteet ovat niin sanottuja lisäneuvontaa vaativia itsehoitolääkkeitä. Tämä tarkoittaa sitä, että jälkiehkäisytuotteet eivät löydy apteekin intiimihyllyiltä, vaan ensin on käännyttävä farmaseutin puoleen. Näin varmistetaan tuotteen oikea ja turvallinen käyttö.
− Tarkistamme, ettei yhdynnästä ole kulunut liikaa aikaa, jolloin jälkiehkäisy ei enää tehoa. Kysymme myös allergioista, sairauksista ja lääkityksestä. Esimerkiksi epilepsia-, hiv- ja infektiolääkkeet sekä rohdokset heikentävät jälkiehkäisyn vaikutusta, kertoo apteekkari Sari Westermarck Tammelan apteekista.
Tabletti otetaan mahdollisimman pian yhdynnän jälkeen. Saatavilla on kaksi valmistetta. Toisessa lääke pitää ottaa mieluiten 12 tunnin ja viimeistään kolmen vuorokauden kuluessa. Toisessa valmisteessa takaraja on viisi vuorokautta.
Tuotteet ovat hyvin siedettyjä. Mahdollisia haittavaikutuksia ovat pahoinvointi, huimaus, päänsärky, väsymys, vatsakipu, ripuli ja rintojen arkuus. Jos oksentaa kolmen tunnin kuluessa lääkkeen otosta, on haettava uusi annos.
Westermarckin mukaan apteekissa kehotetaan asiakasta käyttämään ehkäisyä ennen seuraavia kuukautisia ja hankkimaan luotettava ehkäisymenetelmä jatkoa varten. Lisäksi muistutetaan, että vain kondomi suojaa sukupuolitaudeilta ja ettei jälkiehkäisy ole ensisijainen ehkäisymuoto.
teksti Tarja Västilä, kuvat Vesa Tyni
Asiantuntijoina seksologian johtava asiantuntija Tarja Santalahti, Väestöliitto ja apteekkari Sari Westermarck, Tammelan apteekki
Julkaistu Terveydeksi! 2/2016
