‹ Takaisin

Terveys  |  23.09.2014

Huimaus tuntuu hurjalta!

Heitättää, keikuttaa, päässä pyörii ja silmissä vilisee – sitä useammin mitä vanhemmaksi ihminen tulee. Syy seniorin huimaukseen voi löytyä lääkkeistä ja apu jumpasta.

Ihan kuin ilmassa leijuisi tai kieppuisi karusellissa. Katse harhailee ja jalat tuntuvat huterilta: kaatuminen uhkaa. Huimaus tuntuu hurjalta, vaikka oikeasti tunne on harhaa. Elimistö huijaa omistajaansa.

– Ihmisen tasapainojärjestelmä muodostuu kiihtyvyyttä aistivista sisäkorvan osista ja aivorungon tumakkeista. Ne saavat tiedon kehon asennosta silmien, ihon, nivelten ja lihasten aistinjärjestelmien välityksellä. Häiriö missä tahansa tasapainojärjestelmän osassa välittää aivoille ristiriitaista tietoa ympäristöstä, mikä voi ilmetä huimauksena, kehittämispäällikkö Satu Pajala Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo.

Mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä todennäköisemmin huimaus kiusaa – aistijärjestelmä kun ei enää ahkeroi samoin kuin nuorena. Sisäkorvassa saattaa olla häikkää ja pikkuaivoissa lievä rappeuma, samoin käsien ja jalkojen hermotuksessa. Näkökään tuskin on entisensä vaikka kaihin vuoksi.

– Iäkkäälle huimaus saattaa aiheuttaa kaatumistapaturman, joka voi olla kohtalokas. Aina huimaukselle ei löydy syytä. Siitä aiheutuva kaatuminen voidaan välttää huolehtimalla, että iäkkäällä on hyvä lihasvoima alaraajoissa, sairaus on kunnolla hoidettu ja ettei lääkehoito lisää huimausta.

Liikettä lihaksille, treeniä tasapainolle

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijat ovat laatineet IKINÄ-oppaan ja -toimintamallin, joiden avulla voidaan selvittää iäkkään ihmisen kaatumisriski. Opas on tarkoitettu kaikille terveyden ammattiryhmille ja henkilöstölle, mutta siitä löytyy tietoa ja ohjeita jokaiselle, jota oman läheisen iäkkään vointi ja kaatumiset huolestuttavat.

IKINÄ-toimintamallin avulla voidaan tunnistaa ja karsia vanhuksen elämästä kaatumisriskiä kasvattavia tekijöitä. Esimerkiksi aiempi kaatuminen, muutto uuteen asuntoon, vähäinen nesteiden saanti, epäsopivat silmälasit sekä virtsanpidätysvaikeudet ja niiden aiheuttamat öiset vessareissut lisäävät kaatumisen vaaraa merkittävästi.

– Paras keino ehkäistä kaatumisia on huolehtia iäkkään ihmisen terveydestä ja kunnosta. Huimauksen pelossa ei parane jumittua tuoliin, päinvastoin. Heikentynyt tasapainojärjestelmä ja lihakset heikkenevät käyttämättöminä entisestään. Tasapaino ja lihakset tarvitsevat treeninsä, Satu Pajala korostaa.

Lihakset ovat hälyttävän huonossa kunnossa, jos tuolista ylösnousu vaatii muutaman heijaamisliikkeen eikä jalka tahdo nousta linja-auton ovesta sisään.

– Lihasten kuntoon voidaan vaikuttaa lihaskuntoharjoittelulla: kotijumpalla tai tehokkaimmin ohjatulla kuntosaliharjoittelulla. Yläikärajaa kuntosaliharjoitteluun ei ole.

Lihakset tarvitsevat kasvuunsa myös proteiinia. Jos ruokahalu on huono, proteiinin voi nauttia vaikka veteen sekoitettavana herajuomana.

– Päivittäinen D-vitamiinilisä on Suomessa tarpeen jokaiselle yli 65-vuotiaalle. D-vitamiinin puute lisää tutkitusti kaatumisen vaaraa, Satu Pajala muistuttaa.

Lääkkeet syyniin

Lääkkeistä varsinkin mieliala- ja unilääkkeet, sydän- ja verisuonisairauksien sekä eturauhasvaivojen hoitoon tarkoitetut lääkkeet aiheuttavat monelle huimausta. Osa niistä saa aikaan voimattomuuden tunteen, osa vapinaa ja lihasten jäykkyyttä. Osa lääkkeistä alentaa verenpainetta ja aiheuttaa pystyyn noustessa huimauksen tunteen. Haitallisten yhteisvaikutusten todennäköisyys kasvaa yhtä jalkaa lääkkeiden määrän kanssa. Mitä enemmän dosetissa on keskushermostoon vaikuttavia kolmiolääkkeitä, sitä suurempi kaatumisvaara on.

– Iäkkään ihmisen lääkehoito tulisi tarkistuttaa kerran vuodessa. Lääkärin tulisi arvioida, tarvitaanko yhä kaikkia lääkkeitä, vai onko osa niistä tullut tarpeettomiksi. Arviointi on tarpeen siksikin, että iäkkään elimistö on herkkä lääkeaineiden haitallisille yhteis- ja sivuvaikutuksille. Joskus lääkkeen aiheuttamaa haittaa on alettu hoitaa uudella lääkkeellä, mikä on kasvattanut turhaan lääkekuormaa ja haittojen riskiä, asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki Apteekkariliitosta huomauttaa.

Jos huimaus on oireena uusi ja itse epäilee lääkettä sen aiheuttajaksi, kannattaa käväistä apteekissa tai soittaa lääkärille saman tien. Lääke on todennäköinen syntipukki silloin, kun huimaus ilmaantuu yhtä jalkaa uuden lääkkeen käyttöönoton kanssa.

– Lääkärin määräämää lääkitystä ei pidä lopettaa omin päin. Annosta voidaan tarvittaessa muuttaa tai lääke vaihtaa toiseen. Tosin monesti elimistö tottuu lääkeaineeseen ja haitta pienenee vähitellen.

Apteekkilaisilla on apunaan useita tietokantoja, joiden avulla voidaan selvittää
lääkehoidon riskit ja havaita iäkkään lääkkeistä hänelle mahdollisesti haitalliset.

Syvällistä kartoitusta kaipaava kysyy apteekista lääkehoidon kokonaisarviointia – asiaan erityispätevyyden saaneen farmaseutin tai proviisorin tekemää syvällistä selvitystä potilaan lääkityksestä. Palvelu on maksullinen, ja siihen tarvitaan lääkärin lähete.

– Lääkitys on helpompi hallita ja haitoilta välttyä, jos keskittää lääkeostoksensa yhteen ja samaan apteekkiin, Johanna Salimäki muistuttaa.

THL:n julkaisema, kaatumisten ehkäisyyn tarkoitettu IKINÄ-opas löytyy osoitteesta www.tapaturmat.fi > iäkkäät

 

Lisää tietoa:

 

Reisilihakset kuntoon

• Aseta tukeva tuoli selkänoja seinää vasten tukevasti paikoilleen.
• Varmista, etteivät jalat luista lattialla ja istu tuoliin.
• Kumarru aavistus eteen ja ponnista jaloilla ylös. Laskeudu rauhallisesti jarruttaen alas tuolille.
• Koeta tehdä liike pelkillä reisilihaksilla, ota käsillä tukea tuolista vain tarvittaessa.
• Toista ylösnousuja 5–15 kertaa kahdesti päivässä.
• Lisää toistoja ja suorituskertoja sitä mukaa kuin voima lihaksissa kasvaa. Pyri tekemään niin monta toistoa, että liike tuntuu mukavana poltteena reisissä.

Turvaa kotiin

• Huolehdi iäkkään kodin siisteydestä. Lattialla lojuviin lehtiin ja vaatteisiin sekä kiemurteleviin sähköjohtoihin kompastuu herkästi, samoin retkottaviin matonkulmiin.
• Tutkaile huonekalujen paikkoja. Pääseekö vanhus vaivatta yöllä sängystä vessaan tai onko ruokapöydän ja jääkaapin välissä kierrettäviä kulmia? Eihän lattia iäkkään lempituolin alla ole liukas ja tuoli karkaa istujan alta?
• Tarkista valaistus. Onko kodin kulkureiteillä tarpeeksi valoa, myös yöllä? Jokaista lamppua ei parane sammuttaa pimeään aikaan: kaatumisesta seuraava lasku on taatusti sähkölaskua suurempi.

Treenaa tasapainoa

• Nosta toinen jalka ilmaan, muutama sentti lattiasta riittää, ja pysyttele yhdellä jalalla ryhdikkäänä. Kasvata vähitellen aikaa ja haastetta: nosta jalka koukkuun jalkapohja toista säärtä vasten. Tee harjoitus varmuuden vuoksi seinän vieressä, jos alkaa huojuttaa. Tosin tasapaino harjaantuu vain sitä horjuttamalla. Muista treenata kumpaakin puolta.
• Seuraa askelin lauta- tai laattalattian viivaa tai vedä sellainen lattiaan maalarinteipillä. Kävele viivaa pitkin eteenpäin siten, että jalka osuu astuessaan kannallaan toisen kärkeen. Kun tämä sujuu, tee sama takaperin.
• Väsymys heikentää liikkeiden hallintaa, joten jumppaa virkeänä. Riisu kengät tasapainoilun ajaksi: kenkä tukee jalkaa ja vie harjoituksista tehon.
• Saat treeniin lisää haastetta, kun teet liikkeet epätasaisella alustalla, kuten pyyhkeen päällä, tai suljet silmät.

Lähde: THL

Teksti Virve Järvinen
Asiantuntijoina kehittämispäällikkö Satu Pajala, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä asiantuntijaproviisori Johanna Salimäki, Apteekkariliitto

Julkaistu Terveydeksi! 3/2012